Kuvat: Tammi / Marjaana Malkamäki
KIRJAT | Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokas on vuoden 2024 kotimaisen fantasiakirjallisuuden kärkikastia.
”Kuvitustyöt ovat niin pysäyttäviä, että niitä on pakko jäädä tuijottamaan pitemmäksi aikaa.”
ARVOSTELU
Salla Simukka: Poika ullakolla, poika kellarissa
- Kuvittanut JP Ahonen.
- Tammi, 2024.
- 192 sivua.
Salla Simukan kirjoittama ja JP Ahosen kuvittama Poika ullakolla, poika kellarissa (Tammi, 2024) on mitä mainiointa lasten- ja nuorten fantasiakirjallisuutta. Teos on yksi vuoden 2024 Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaista.
Teoksessa perhe muuttaa ihan tavalliseen taloon, jonka vintiltä perheen poika Alexis löytää itselleen sopivan huoneen. Myös Maxin perhe muuttaa uuteen taloon, ja Max majoittuu sen kellarihuoneeseen. Alexisin talossa ei ole kellaria, eikä Maxin talossa ole vinttiä, mutta pian käy ilmi, että siitä huolimatta, he asuvat samassa talossa.
Alkuasetelma on kutkuttava, ja mysteerit kantavat teoksen loppuun saakka.
Kaksoismaailmojen teema on näkynyt Simukan kirjoissa aiemminkin. Myös Toisaalla– ja Jäljellä-teoksissa tapahtumia seurataan eri näkökulmista.
Teksti tempaisee lukijan mukaansa alusta saakka, eikä väliin ole päästetty laiskoja täytelukuja. Ainoastaan alkupuolen lukujen rytmitys tökkii, kun joka kerta vain Alexikselle tapahtuu, ja Max ihmettelee seurauksia. Arvoitusten pitäisi vuorotella niin, että myös Maxin osuudessa tapahtuisi jotain mitä Alexis voisi vuorostaan ihmetellä.
Villimpi Pohjola– ja Belzebubs-sarjakuvistaan tutun JP Ahosen ilmeikäs kuvitus täydentää teosta erinomaisesti. Isoimmat kuvitustyöt ovat niin pysäyttäviä, että niitä on pakko jäädä tuijottamaan pitemmäksi aikaa.
Petri Hänninen
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Runojärkäle pakenee määrittelyitä – arviossa Juhana Vähäsen Ballaadi Arska Kurmoksesta
KIRJAT | Sattumanvaraisuus ja kielen pirstoutuminen ovat usein käytettyjä kuvauksia Juhana Vähäsen teoksista. Kirjailija jatkaa uudella teoksellaan sattumanvaraisuuden linjalla.
Teija Auvisen esikoisteosta lukiessa on syytä sysätä syrjään epäilykset ja astua sisään tarinaan – arviossa Pimeä talo
KIRJAT | Kahdessa ajassa liikkuvan romaanin nimi, Pimeä talo, on kuin vertauskuva ihmismielen pimennoissa lymyävästä kaunasta ja synkeydestä.
Maria Lähteenmäki etsii keskisen Lapin ihmisten kulttuuria – arviossa Arktisen kansan jäljillä
KIRJAT | Tutkija Maria Lähteenmäki kirjoitti teoksen, jossa hän kuvaa rikkaasti metsäsaamelaisten elämänmuotoja.
Freskoja ja ruttoa – arviossa Joel Haahtelan Talvikappeli
KIRJAT | Tarinan päähenkilö uskoo vahvasti Jumalaan, mutta kaipaa samalla maallisia nautintoja.