Kuvat: Jonne Räsänen / Otava
KIRJAT | Enni Mustonen hautasi vuosi sitten Ida Erikssonin, ja nyt hänen uusi sarjansa sukeltaa 1700-luvun aatelisperheen elämään.
”Mustonen on onnistunut pudottamaan edellisen kirjasarjan maneereita pois.”
ARVOSTELU
Enni Mustonen: Kasvattitytär
- Otava, 2023.
- 400 sivua.
Olin epäileväinen. Olin niin ihastunut Ida Erikssonin juurevaan, jalat maassa olevaan hahmoon, että epäilin voiko Enni Mustosen uusi kirja olla yhtä hyvä kuin Syrjästäkatsojan tarinat.
Kasvattitytär (Otava, 2023) onnistuu kuitenkin odotuksiani paremmin ja todistaa, että Mustonen on sujuva tarinoitsija; sivu toisensa jälkeen uppoaa tajuntaan. Kirjan sävy on erilainen, jotenkin herraskaisempi, kun aatelisia ollaan. Mustonen on jopa onnistunut pudottamaan edellisen kirjasarjan maneereita pois. Enää hahmot eivät puhu puoliääneen läheskään niin usein.
Kasvattitytär, jota kutsutaan Hedda Nooraksi, päätyy enonsa perheeseen kasvatiksi hänen omien, Ruotsissa asuvien, vanhempiensa köyhdyttyä niin, että he katsoivat tyttärellään olevan paremmat eväät elämään Suomessa. Kasvattitytär kasvaa serkkujensa kanssa. Tarinan alussa hän on 16-vuotias hyvän perheen tytär, joka tuumii olevansa tavallaan kuin yksi sisaruksista mutta kuitenkin erilainen.
Jotain samaa Hedda Noorassa ja Ida Erikssonissa on. Kun Hedda Noora lähtee suvun omistuksessa olevaan hieman syrjäiseen Frugårdin kartanoon, hänellä on vastassaan halvaantunut, omissa ulosteissaan makaava emäntäpiika, hunningolla oleva palvelusväki, epärehellinen sisäkkö ja varasteleva vouti. Hedda Noora ei nyrpistä nenäänsä vaan ryhtyy työhön. Hän aloittaa puhdistuksen, jonka jälkeen Frugård voi taas kutsua itseään kartanoksi.
Hedda Noora suorastaan viihtyy kädet savessa ja on kova tekemään työtä aamusta iltaan. Hän on ainoa, joka ei karsasta Reetta Heikintytärtä tämän ulkonäön takia vaan näkee tämän hyvät ominaisuudet. Ida-sarjassa vilahti tuon tuosta Enni Mustoselle tärkeän Pohjanmaan ihmisiä, ja Reetta Heikintytär on tämän kirjan pohjalaisvivahde.
Kun aatelisia ollaan, tärkeintä on naittaa tyttö hyvin. Rakkauselämän puolesta en kerro mitään, saatte itse lukea.
Kirjan lopussa on sanasto, johon on koottu oudolta kuulostavia sanoja, se kannattaa katsoa jo alussa. Sanastosta opin, että mamselli tarkoitti porvarisneitoa ja neidiksi kutsuttiin aatelisneitoa.
Elina Talvio
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Kommunistinen diktatuuri murskasi surutta parhaitaan – arviossa Elina Kahlan Gulagin viisas
KIRJAT | Gulagin viisas on Elina Kahlan teoksen päähenkilö Pavel Florenski, kommunistisen terrorin uhri. Mies yhdisti tieteen, taiteen ja uskon, mutta se oli Neuvostoliitolle liikaa.
Esikoisromaani palaa koronakevääseen ja etätyösuositusten aikaan – arviossa Tuula Salovaaran Tuija-aidan vanki
KIRJAT | Romaanin pääjuonen herkullinen potentiaali hautautuu loputtomiin yksityiskohtiin, takaumiin ja sivujuoniin.
Työn ja ihmisyyden puristuksessa – Risto Havunen kirjoitti oppaan uupumuksen torjuntaan johtajille ja esihenkilöille
KIRJAT | Johtamispuhe korostaa myötätuntoa, osallisuutta ja valmentavaa otetta, mutta esihenkilön vastuu ja kuormitus eivät ole kadonneet minnekään.
NATOn pitkäaikaisen pääsihteerin Jens Stoltenbergin avomieliset ja rehelliset muistelmat – arviossa Vahtivuoroni
KIRJAT | Norjan entinen pääministeri ja nykyinen valtiovarainministeri on kirjoittanut kirjan kymmenvuotisesta toimikaudestaan puolustusliitto NATOn pääsihteerinä.