Enni Mustosen Näkijä seuraa tapahtumia syrjästäkatsojana sarjan toiseksi viimeisessä osassa

06.05.2021

Enni Mustonen eli Kirsti Manninen. Kuvat: Jouni Harala / Otava

KIRJAT | Enni Mustosen eli historiantutkija Kirsti Manninen kirjoittama Syrjästäkatsojan tarinoita -sarja on päässyt jo yhdeksänteen osaan. Nyt äänessä on Ida Erikssonin tyttärentytär Viena.

”Jos saisin ottaa yhden kirjasarjan mukaan autiolle saarelle, se voisi olla tämä.”

ARVOSTELU

5 out of 5 stars

Enni Mustonen: Näkijä

  • Otava, 2021.
  • 688 sivua.

Enni Mustosen kirjoittama Syrjästäkatsojan tarinoita -sarja on päässyt jo yhdeksänteen osaan. Nyt äänessä on Ida Erikssonin tyttärentytär Viena. Näkijä (Otava, 2021) on suoraa jatkoa kahdeksannelle osalle, jossa Viena tutustuu Jon Blumeen ja Martta Valoon. Tämäkin Mustonen on taattua laatua – kirja jonka seurassa on helppo viihtyä.

Pukijassa ja Näkijässä on aiempiin osiin verrattuna se ero, että 1950-luvun nähneitä on joukossamme runsain mitoin, kun taas sodan kokeneita on enää kourallinen ja hekin hyvin iäkkäitä. Mitä lähemmäs nykyaikaa tullaan, sitä useamman lukijan omat muistot sulautuvat hahmojen muistoihin.

Pidän sarjan hahmoista ja tietynlaisesta kepeydestä, vaikka aiheet ovatkin välillä rankkoja. Hahmot ovat silti sympaattisia ja sinnikkäitä. Heitä ei lannista köyhyys eikä nälkä. Koville voi ottaa, mutta kaikesta selvitään. Kirjoissa on hyvin harvoin todella ilkeitä ihmisiä. Pidän myös siitä, että historiaa käsitellään naisten kautta. Hahmoista minun on helpointa samaistua Vienaan, ja olen ajatellut paljon äidinäitiäni lukiessani Näkijää.

Enni Mustosen kirjailijanimen takaa löytyy historiantutkija Kirsti Manninen, joten aikakausien maailma on todellinen. Syrjästäkatsojien tarinoilla on oma Facebook-sivunsa, joka on kurkkaamisen arvoinen. Sinne Mustonen on koonnut mielenkiintoista lisätietoa kirjoissa käsiteltyihin teemoihin liittyen.

Kirjaa lukiessani ihmettelin, miksi sen nimi on Näkijä, enkä oikein löytänyt sille selitystä. Aiemmissa osissa kirjan nimi on kuvannut päähenkilön ammattia tai roolia. Näkijässä Viena työskentelee edelleen pukijana Suomessa ja Hollywoodissa.

Asiaa piti kysyä kirjailijalta itseltään.

* *

Manninen kertoo, että Idan kohdalla osat nimettiin työtehtävien mukaan, Kirstin aikana hänen asemansa mukaan. Kirsti oli tytär, vaimo ja leski. Viena ei määrittele itseään muiden mukaan, mutta hänelle tapahtuu.

Pukijassa hän on kirjaimellisesti ihmisten iholla, pukemassa heitä roolivaatteisiin. Näkijässä hän on yhä useammin läsnä, sivustakatsojana, todistamassa tapahtumien kulkua. Viimeisessä romaanissa Tekijä Viena on aktiivinen toimija, ei enää pelkkä avustava pukija tai tapahtumien silminnäkijä, Manninen kertoo.

Tekijä on sarjan kymmenes ja viimeinen osa. Se ilmestyy huhtikuussa 2022.

* *

Näkijä oli ensimmäinen sarjan kirjoista, jonka luin oikeana kirjana; edelliset olen kuunnellut äänikirjana. Kirjana lukeminen on tietyllä tavalla nautinnollisempaa. Se vaatii pysähtymään ja keskittymään, jolloin se myös palkitsee. Äänikirja on silti tässä tapauksessa minun valintani. Erja Manton rauhallinen ja matala ääni on miellyttävää kuunneltavaa. Hän lausuu repliikit sujuvasti kaikilla kielillä ja murteilla ja kuulostaa aivan yhtä uskottavasti karjalaistytöltä kuin pohjalaismuorilta.

Bonuksena on, että kuuntelija on autuaan tietämätön pienistä kirjoitusvirheistä. Kaltaistani nipottajaa jäi häiritsemään, että Pacific oli kirjassa kirjoitettu ”Pasific”.

Pienet virheet eivät toki estä nauttimasta hyvästä kirjasta. Se on tähtensä ansainnut. Jos saisin ottaa yhden kirjasarjan mukaan autiolle saarelle, se voisi olla tämä.

Elina Talvio

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua