Kuvat: Myllylahti
KIRJAT | Petri Sarhon uusimmassa tarinassa matkataan bussilla Kajaaniin ja Kainuun vienalaiskyliin sekä toisen maailmansodan taistelupaikoille.
”Matkalla Kainuussa on helppoa luettavaa, joka ei vaadi keneltäkään liikaa.”
ARVOSTELU

Metropoliitta Panteleimon: Matkalla Kainuussa
- Myllylahti, 2023.
- 199 sivua.
Oulun metropoliitan tehtävistä eläkkeelle kymmenen vuotta sitten jäänyt Panteleimon on ahkera kirjoittaja. Kirjoittaminen on hänelle henki ja elämä, hän on itse todennut. Uusin teos Matkalla Kainuussa (Myllylahti, 2023) on Koskijärvi-dekkarisarjan yhdestoista julkaisu.
Mutta apua! Kustantaja ilmoittaa, että Matkalla Kainuussa on sarjan päätös. Ehkä on kuitenkin syytä uskoa, että henki ja elämä eivät vielä ole loppumassa 74-vuotiaalta kirjoittajalta. Ehkä hän jättää vain Koskijärven sympaattisine hahmoineen ja tuo kirjalliselle näyttämölle jotakin muuta.
Panteleimon, oikealta nimeltään Petri Sarho on toiminut matkakanttorina, munkkina, pappismunkkina, igumenina ja piispana sekä saanut arkkimandriitan arvonimen. Kirjojaan tämä isä esipaimen julkaisee kiinnostavasti juuri metropoliittana eikä muilla titteleillään, saati omalla siviilinimellään.
Aihepiirit, joista Panteleimon on 1960-luvun alkuun sijoittuvissa dekkareissaan kirjoittanut, hän näyttää tuntevan erinomaisen hyvin. Ortodoksisen kirkon kanttorina ja pappina hän on liikkunut laajalti yhteisönsä asuinalueilla tutustuen moniin sykähdyttäviin paikkoihin ja persoonallisiin ihmisiin.
Uusimmassa tarinassa matkataan bussilla Kajaaniin ja Kainuun vienalaiskyliin sekä toisen maailmansodan taistelupaikoille. Lukija saa odottaa ruumista pitkään, vaikka vääjäämätön uhka tuntuu leijuvan kaiken yllä koko ajan. Nähtävyyksillä pyöritään ja humalluttavia yömyssyjä nautitaan kuin milläkin kotimaan kesälomareissulla.
* *
Vanha tuttu, poliisin leski Elisabet Urhonen on nokkela päähenkilö, jonka salapoliisitaitoja on totuttu arvostamaan. Tällä kertaa hän saa kutsun bussimatkalle jonkinlaisen henkivartijan hommiin. Valitettavasti hän epäonnistuu kurjasti.
Elisabet Urhonen ei vaikuta olevan mikään höpsö kukkahattutäti. Matkalla Kainuussa -tarinassa hänen järkevä hahmonsa saa jopa lisää syvyyttä närkästyvänä, kiukustuvana, väsähtävänä ja suutahtavana leidinä, joka joutuu pyytelemään muilta anteeksikin.
Mikä erikoisinta, ilmaantuu myös muita hahmoja, joiden nokkeluus ohittaa rouva Urhosen taidot. Jotenkin lukijan sympatiat häntä kohtaan kuitenkin säilyvät.
* *
Turistimatka on sopivan suljettu kokonaisuus tarinan tapahtumille. Mukana on kirjava joukko tyyppejä, joita ei tietenkään kuvailla kovin syvällisesti. Kaikilla tuntuu olevan jokin yhteys toisiinsa ja joku heistä on säälimätön murhaaja. Se selviää perinteiseen tapaan loppuistunnossa.
Matkalla Kainuussa -teoksen rakenne on selkeä ja kieli sujuvaa. Tapahtumapaikat tuntuvat todellisilta. Tämä tarkoittaa, että Matkalla Kainuussa on helppoa luettavaa, joka ei vaadi keneltäkään liikaa.
Aila-Liisa Laurila
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Tamperelaiskomisario selvittää jääkiekkolegendan kuolemaa ja pikkupojan henkilöllisyyttä – arviossa Anna Harjun Sydänveri
KIRJAT | Anna Harjun dekkareiden rikoskomisario Taro Auramo on itsekäs ja itsekeskeinen hahmo, johon samastuminen vaatii aikaa.
Doomscrollausta intellektuelleille – Valistuksen dialektiikka on itseään toistava ja ristiriitainen modernin ajan kritiikki
KIRJAT | Hyviä huomioita sisältävä filosofian klassikko hukkuu pessimismiinsä.
Jaakko Yli-Juonikkaan Vaurioituneiden aivojen painajaiset sisältää esseitä hämärän rajamailta
KIRJAT | Kirjailijan ensimmäinen esseekokoelma sisältää tunnistettavan äänen mutta pakenee määrittelyjä.
Kuolemaa ja kummitustarinoita – arviossa Marianna Karttusen Karjalaista kalmanväkeä
KIRJAT | Ovatko kalmanväen mätänevät ruumiit toimineet esikuvina kauhuelokuvien zombie-hahmoille?




