Kuvat: WSOY / Juha Nurminen
KIRJAT | Annastiina Heikkilän romaanissa nainen liittyy uskonnolliseen lahkoon löytääkseen kadonneen sukulaisensa.
”Romaanin aihe on fiktiossa harvinainen ja sitä käsitellään uskottavasti.”
ARVOSTELU
Annastiina Heikkilä: Rakkaus ja armo
- WSOY, 2025.
- 291 sivua.
Annastiina Heikkilän romaanin Rakkaus ja armo (WSOY, 2025) alussa Mme Elisabeth Bessiére muistelee, kuinka hän kohtasi Neitsyt Marian ja päätti ryhtyä Jumalan pikku palvelijaksi. Hän perusti Neitsyt Marian uskonlahkon, kultin, jonka nimi on Rakkaus ja armo. Lahko sai paljon seuraajia, enimmäkseen naisia.
Jo kirjan alkupuolella kerrotaan poliisikuulusteluista, joissa Madamen epäillään keränneen rahaa laittomasti. Kuulustelu koskee aluksi rahojen alkuperää, myöhemmin myös muunlaisia väärinkäytöksiä.
Rebekka harrastaa hautajaisia. Hän käy julkisuuden henkilöiden ja muidenkin itselleen tuntemattomien ihmsten hautajaisissa. Hän viihtyy joukon keskellä, näkymättömänä pienen kukkakimpun kanssa.
Kuuluisan laulajan hautajaisissa Père-Lachaisen haustausmaalla Rebekka kohtaa Célinen, joka kuvaa hautajaisvieraita. Céline kertoo kiinnittäneensä huomiota Rebekkaan jo aikaisemmissa hautajaisissa.
Rebekka on töissä aamiaistarjoilijana Le Grand Paris -hotellissa. Hän on entinen toimittaja, joka ei enää halunnut kilpailla töistä. Céline pitää tanssitunteja hotelleissa, myös Le Grandissa.
Alun nihkeyden jälkeen naiset tutustuvat. Heillä on yhteinen suru, Célinen sisko Éve on hurahtanut Neitsyt Marian uskonlahkoon, joka sijaitsee pienen eteläranskalaisen pikkukaupungin Aveyronin laidalla. Kartanon omistavat Elisabeth Bessiére ja hänen kumppaninsa Paul.
Samassa paikassa saattaa olla Rebekan kadonnut veli Simo, joka on ollut muille ihmisille enimmäkseen ongelma lapsesta lähtien.
Céline ehdottaa Rebekalle, että tämä liittyisi lahkolaisten joukkoon ja ryhtyisi tutkimaan asiaa.
* *
Rebekka löytää Neitsyt Marian yhteisön ja pääsee alkuvaikeuksien jälkeen osallistumaan lahkon toimintaan. Hän tekee arkitöitä, ruokailee ja rukoilee suuren joukon kanssa. Ryhmä on hierarkinen, elämisen ja olemisen suhteen on tiukat säännöt.
Rebekka lähtee myös vaellukselle, joka johtaa kappeliin, jossa opastaulun mukaan pidettiin aikoinaan pakanallisia menoja. Elisabethin rukoillessa transsissa saa Rebekkakin tuntemuksia veljestään.
* *
Romaanin aihe on fiktiossa harvinainen ja sitä käsitellään uskottavasti. Mikäli olen ymmärtänyt oikein, lahko oli oikeasti olemassa ja joutui tutkinnan kohteeksi.
Nuoren naisen elämä Pariisissa etsimässä elämälle tarkoitusta nojaa vain vähän psykologiaan ja antaa jännityskertomusten tapaan tilaa henkilökohtaiselle nokkeluudelle.
Kirjailija tuntee Ranskan ja osaa oppaan tavoin kuvailla paikkoja, matkoja, tapoja ja ihmisiä.
Maija Kääntä
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Rakastettu ja vihattu Suomen Rautarouva – arviossa Lauri Nurmen ja Onni Karin Riikka Purra -elämäkerta
KIRJAT | Lauri Nurmen ja Onni Karin kirjoittama epävirallinen elämäkerta Suomen rautarouva on kiehtova kuvaus tämän hetken vaikuttavimpiin kuuluvasta suomalaisesta poliitikosta.
Mikko Nenosen runokokoelma ei saa tähtiä vaan pääskysen, voikukan, sammakon, västäräkin ja lapsen hymyn – arviossa Hengittävä eläin
LEVYT | Tamperelaisen Mikko Nenosen toinen runokokoelma Hengittävä eläin saa lukijan ymmälleen, hämilleen – mitä ihmettä tästä sanoisi ja kirjoittaisi?
Hirviömaailmassa Aapo voittaa pelkonsa ja löytää itsestään ihmeellisen kyvyn – arviossa J. S. Meresmaan Varjokahle
KIRJAT | Lumola-sarja on lempeää kauhufantasiaa, jonka parissa viihtyy aikuinenkin tarinoiden ystävä. Varjokahle päättää trilogian.
Koulu pelastaa nälkäkuolemalta ja antaa lukemisen lahjan – arviossa Helvi Hämäläisen elämäkerta Kauneudenrakastaja
KIRJAT | Helvi Hämäläinen oli 1900-luvun suomalaisista naiskirjailijoista se, joka tiesi mitä halusi, aina saamatta sitä. Minna Maijalan elämäkerrassa jokaisella sanalla on merkityksensä.