Ylpeyttä ja ennakkoluuloa kanaalin yli – arviossa Oman elämänsä Jane Austen

Kuva: Les Films du Veyrier & Sciapode

Agathe työskentelee klassikkokirjoja myyvässä kirjakaupassa Pariisissa. Hän on sinkku ja tympääntynyt elämäänsä, koska sopivan romanttista miestä ei osu eteen, nettideittaaminen ei romantikkoa kiinnosta eikä kirjoittaminenkaan oikein suju. Hänellä on kuitenkin hyvä ystävä, Felix, joka järkkää Agathelle kutsun Jane Austen -kirjoitusresidenssiin Englantiin.

Residenssiä pyörittää Austenin perikunta ja heti satamassa on Agathea vastassa Austenin suvun jälkeläinen Oliver, sopivan tympeä kirjallisuuden professori, jonka mielestä muinaisen sukulaisen romaanit ovat yliarvostettuja.

Jane Austeninsa lukeneille ja ne lukuisat draama- ja elokuvasovitukset sekä Bridget Jonesin päiväkirjan nähneille on tietysti heti selvää, että Oliver on Mr. Darcy. Mutta onko Felix se häikäilemätön huijari vai joku muu residenssissä kenties?

* *

Jo matkalla satamasta residenssiin kaikkine vastaiskuineen Agathen ja Oliversin suhde saa sopivan kipinöivän alun. Agathe viettää aikaa residenssissä, tutustuu muihin, vähän eksentrisiin residenssiläisiin ja yrittää kirjoittaa romanttista ihmissuhderomaaniaan. Siinä sivussa pyöritetään tietysti kolmiodraamaa, etenkin kun Felix pölähtää paikalle ja suhde Agathen ja Felixin välillä on lipsahtamassa ystävyydestä joksikin muuksi. Sitä selvitellään sopivasti sateenvarjon alla kuin K-draamassa.

Oman elämänsä Jane Austen on tarpeeksi viehättävä ja Austenin teemoja nykypäivään tuova, että sen katsoo ihan mielikseen. Camille Rutherford, joka joutuu vaihtamaan näyttelijäkieltä ranskasta englantiin ja takaisin, on vallan onnistunut Lizzie Bennet -aikamatkailija. Sekä perinteinen ranskalainen kirjakauppa että englantilaiset maisemat (jotka on kuvattu Ranskassa) luovat tarinaan sopivat tapahtumapaikat.

Kuva: Les Films du Veyrier & Sciapode

* *

Ihan austenilaisiin pyörityksiin ei päästä, koska Felix ei ole mikään kyyninen liero keinottelija vaan pohjimmiltaan ihan mukava. Elokuva ei kasaa tarpeeksi esteitä romanssin tielle. Mutta näinä aikoina, kun rom-com-genre on lähinnä suoratoistopalvelujen Hallmark-joululeffoja ennalta arvattavine juonikuvioineen, Laura Pianin pieni elokuva on kuitenkin raikas muunnelma lajityypistä.

Lopulta Agatha taitaa löytää sen todellisen rakkautensa, kun kirjoittaminen alkaa sujua. Oman elämänsä Jane Austen onkin ehkä enemmän rakkaudenosoitus kirjoille ja kirjoittamiselle kuin täräyttävä triangelidraama.

Tarkkasilmäiset huomannevat, että lopun epilogikohtauksessa amerikkalainen dokumenttielokuvalegenda Frederick Wiseman tekee cameo-näyttäytymisen pariisilaisena runoilijana.

Eija Niskanen

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua