Kuva: Moomin Characters Animation / Dennis Livson & Kindernet
ELOKUVA | Muumipeikon matkassa viihtyy kerrasta ja vuosikymmenestä toiseen eikä 1990-luvun käsinpiirretty animaatiopiirros ole kadottanut lumoaan.
”Tarina on Muumi-kirjojen seikkaílurikkain ja sikäli oiva valinta pitkäksi elokuvaksi.”
ARVOSTELU
Muumipeikko ja pyrstötähti
- Suomi/Japani/Alankomaat, 1992. Digitalisoitu versio 2023.
- Ohjaus: Hiroshi Saito
- Ensi-ilta: 15.9.2023
Monista Muumi-animaatioversioista yksi rakastetuimpia kestosuosikkeja on ollut vuosina 1990–1992 alkuperäisesityksen saanut suomalais-japanilainen Muumilaakson tarinoita. Sarjan päätteeksi tehtiin teatterielokuva Muumipeikko ja pyrstötähti, joka tulee nyt elokuvateattereihin uusintakierrokselle digiversiona, uusilla ääninäyttelijöillä ja teemalauluilla siivitettynä.
Tove Janssonin vuonna 1946 kirjoittama Kometen kommer on yksi tunnetuimpia Muumi-tarinoita, tarina rohkeudesta ja ystävyydestä. Samalla se heijastelee juuri päättyneen sodan kauhuja pienten Muumi-olentojen kokemana.
Muumilaakson rauhaan rantautuu filosofi Piisamirotta joka ennustaa katastrofia tulevaksi. Muumipeikko, Pikku Myy ja Nipsu lähtevät matkalle kohti tähtitornia, jonka observatoriosta voi tarkastella tulevaa pyrstötähteä. Matkalla joukkoon liittyvät Nuuskamuikkunen, keksijä Niisku ja tämän sisko Niiskuneiti. Tarinassa Muumipeikko tutustuu Nuuskamuikkuseen ja ihastuu Niiskuneitiin.
Lopulta tulee kiire takaisin kotiin ja saattamaan perhe luolaan turvaan. Pyrstötähti liehaisee hännällään maata, karkottaen meren, mutta kun se häipyy, palaa meri ja rauha Muumilaaksoon.
Seikkailun varrella Nipsun kautta näyttäytyy ahneuden palkkio, kun Nipsu yrittää kahmia rubiineja montusta. Piisamirotta taas on se huvittava turhantärkeä muka-intellektuelli, joka on ihan yhtä mukavuudenhaluinen kuin muutkin, samoin kuin Hemuli, jolle mikään ei ole niin tärkeää kuin postimerkkikokoelma. Nopeiden luonnesketsien kautta Janssonin hupaisaneloisat hahmot tulevat eloon.
Tarina on Muumi-kirjojen seikkaílurikkain ja sikäli oiva valinta pitkäksi elokuvaksi. Elokuva, kuten koko sarjakin, animoitiin Tokiossa. Tove ja Lars Janssonin varasivat itselleen tarkistusoikeuden jokaiseen viikottaiseen episodiin ja pitkään elokuvaan. Käytännössä ennen internetiä materiaali matkusti edestakaisin Tokion ja Helsingin väliä faksilla.
Miksi sitten uusi julkaisu uusin äänin? Nykypäivän verkkojakelu vaatii digiversiota, ja kun YLEn vanhat sopimukset ääninäyttelijöiden kanssa olivat hankalasti selvitettävissä ja joku näyttelijöistä jo poissa keskuudestamme, oli äänet tehtävä uusiksi. Projekti lienee lähtöisin alkuperäissarjan ja -elokuvan tuottaneen Dennis Livsonin pojan Tim Livsonin aloitteesta.
Katsoin itse ruotsinkielisen, aidolla muumiruotsilla sanaillun version. Sen ääninäyttelijöistä voinee nostaa esille Niiskuneidin roolin ruotsiksi tekevän Alma Pöystin, Aki Kaurismäen samana päivänä Suomen-ensi-iltansa saaneen Kuolleet lehdet -elokuvan tähden. Saga Sarkola puolestaan on ruotsinkielinen pirtsakka Pikku Myy.
Saman tien on tehty uusiksi taustamusiikki ja teemalaulut. 1990-luvun versioissa taustalla oli Sumio Shiratorin lumoavan kaunista musiikkia. Hieman geneerisempää taustamusiikkia ovat nyt luoneet Leri Leskinen ja Jukka Immonen. Lauluja on ollut heidän lisäkseen tekemässä Paula Vesala. Teemalaulut ovat lähempänä Emiko Shiratorin laulamia 1990-luvun japaninkielisiä kauniita balladeja kuin Benny Törnroosin meikäläisversioihin säveltämää iloista Nyt Muumilaaksoon -laulua.
Muumipeikon matkassa viihtyy kerrasta ja vuosikymmenestä toiseen eikä 1990-luvun käsinpiirretty animaatiopiirros ole kadottanut lumoaan.
Eija Niskanen
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Josh Margolin kunnianosoitus isoäidilleen yhdistää huumoria ja toimintaa – arviossa Thelma
ELOKUVA | Thelma ja Ben ajavat skootterilla Los Angelesiin hakemaan oikeutta menetettyään puhelinhuijarille 10 000 dollaria.
Amerikkalaista historiaa tontin, talon ja sen asukkaiden kuvittamana – arviossa Here
ELOKUVA | Robert Zemeckisin teknologiaan tukeutuva elokuva perustuu Richard McGuiren kirjaan, jossa kerrotaan amerikkalaisten historiaa yhden paikan kautta.
Eteläpohjalaiselta Saku Taittoselta sujuvat porilaismurre ja Neumannin lavaelkeet Dingo-elokuvassa Levoton Tuhkimo
ELOKUVA | Dingosta kertova Levoton Tuhkimo saa pohtimaan toden ja keksityn suhdetta. Yksi Mari Rantasilan elokuvan tärkeistä teemoista on nähdyksi tulemisen ja hyväksynnän tarve.
Conclave-elokuva tuo esiin, miten uuden paavin valintaa juonitellaan Vatikaanin suljettujen ovien takana
ELOKUVA | Jos Conclave on jotakin, niin visuaalista herkkua askeettisuuteen tottuneille pohjoismaalaisille, sikäli paljon siinä korostuvat katolisen kirkon suosima prameus ja väriloisto.