Kuva: Moomin Characters Animation / Dennis Livson & Kindernet
ELOKUVA | Muumipeikon matkassa viihtyy kerrasta ja vuosikymmenestä toiseen eikä 1990-luvun käsinpiirretty animaatiopiirros ole kadottanut lumoaan.
”Tarina on Muumi-kirjojen seikkaílurikkain ja sikäli oiva valinta pitkäksi elokuvaksi.”
ARVOSTELU
Muumipeikko ja pyrstötähti
- Suomi/Japani/Alankomaat, 1992. Digitalisoitu versio 2023.
- Ohjaus: Hiroshi Saito
- Ensi-ilta: 15.9.2023
Monista Muumi-animaatioversioista yksi rakastetuimpia kestosuosikkeja on ollut vuosina 1990–1992 alkuperäisesityksen saanut suomalais-japanilainen Muumilaakson tarinoita. Sarjan päätteeksi tehtiin teatterielokuva Muumipeikko ja pyrstötähti, joka tulee nyt elokuvateattereihin uusintakierrokselle digiversiona, uusilla ääninäyttelijöillä ja teemalauluilla siivitettynä.
Tove Janssonin vuonna 1946 kirjoittama Kometen kommer on yksi tunnetuimpia Muumi-tarinoita, tarina rohkeudesta ja ystävyydestä. Samalla se heijastelee juuri päättyneen sodan kauhuja pienten Muumi-olentojen kokemana.
Muumilaakson rauhaan rantautuu filosofi Piisamirotta joka ennustaa katastrofia tulevaksi. Muumipeikko, Pikku Myy ja Nipsu lähtevät matkalle kohti tähtitornia, jonka observatoriosta voi tarkastella tulevaa pyrstötähteä. Matkalla joukkoon liittyvät Nuuskamuikkunen, keksijä Niisku ja tämän sisko Niiskuneiti. Tarinassa Muumipeikko tutustuu Nuuskamuikkuseen ja ihastuu Niiskuneitiin.
Lopulta tulee kiire takaisin kotiin ja saattamaan perhe luolaan turvaan. Pyrstötähti liehaisee hännällään maata, karkottaen meren, mutta kun se häipyy, palaa meri ja rauha Muumilaaksoon.
Seikkailun varrella Nipsun kautta näyttäytyy ahneuden palkkio, kun Nipsu yrittää kahmia rubiineja montusta. Piisamirotta taas on se huvittava turhantärkeä muka-intellektuelli, joka on ihan yhtä mukavuudenhaluinen kuin muutkin, samoin kuin Hemuli, jolle mikään ei ole niin tärkeää kuin postimerkkikokoelma. Nopeiden luonnesketsien kautta Janssonin hupaisaneloisat hahmot tulevat eloon.
Tarina on Muumi-kirjojen seikkaílurikkain ja sikäli oiva valinta pitkäksi elokuvaksi. Elokuva, kuten koko sarjakin, animoitiin Tokiossa. Tove ja Lars Janssonin varasivat itselleen tarkistusoikeuden jokaiseen viikottaiseen episodiin ja pitkään elokuvaan. Käytännössä ennen internetiä materiaali matkusti edestakaisin Tokion ja Helsingin väliä faksilla.
Miksi sitten uusi julkaisu uusin äänin? Nykypäivän verkkojakelu vaatii digiversiota, ja kun YLEn vanhat sopimukset ääninäyttelijöiden kanssa olivat hankalasti selvitettävissä ja joku näyttelijöistä jo poissa keskuudestamme, oli äänet tehtävä uusiksi. Projekti lienee lähtöisin alkuperäissarjan ja -elokuvan tuottaneen Dennis Livsonin pojan Tim Livsonin aloitteesta.
Katsoin itse ruotsinkielisen, aidolla muumiruotsilla sanaillun version. Sen ääninäyttelijöistä voinee nostaa esille Niiskuneidin roolin ruotsiksi tekevän Alma Pöystin, Aki Kaurismäen samana päivänä Suomen-ensi-iltansa saaneen Kuolleet lehdet -elokuvan tähden. Saga Sarkola puolestaan on ruotsinkielinen pirtsakka Pikku Myy.
Saman tien on tehty uusiksi taustamusiikki ja teemalaulut. 1990-luvun versioissa taustalla oli Sumio Shiratorin lumoavan kaunista musiikkia. Hieman geneerisempää taustamusiikkia ovat nyt luoneet Leri Leskinen ja Jukka Immonen. Lauluja on ollut heidän lisäkseen tekemässä Paula Vesala. Teemalaulut ovat lähempänä Emiko Shiratorin laulamia 1990-luvun japaninkielisiä kauniita balladeja kuin Benny Törnroosin meikäläisversioihin säveltämää iloista Nyt Muumilaaksoon -laulua.
Muumipeikon matkassa viihtyy kerrasta ja vuosikymmenestä toiseen eikä 1990-luvun käsinpiirretty animaatiopiirros ole kadottanut lumoaan.
Eija Niskanen
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Ridley Scottin Gladiator II on kelvollinen, vaan ei yhtä mahtava spektaakkeli kuin edeltäjänsä
ELOKUVA | Vaikka Ridley Scottilla on suurten spektaakkeleiden tekemisen mittakaava hallussaan, kaikki tuntui paljon tuoreemmalta ensimmäisen Gladiator-elokuvan aikoihin.
Entisen nuorison elämä on juhlia, juopottelua ja toisen etsintää – arviossa Samppa Batalin Omenavarkaat
ELOKUVA | Samppa Batalin ohjaama elokuva on ajan todellisuuteen pyrkivä tarina yhdestä päivästä ja yöstä yli kolmekymppisten elämässä.
Belfastin rääväsuut uhoavat miehitysvallaksi kokemiaan brittejä vastaan keskisormi tanassa – arviossa Kneecap
ELOKUVA | Irlannissa puhuttavaa iiriä voimakkaasti puolustava Kneecap on asiapitoisuudestaan huolimatta häröilevän hauskaa katsottavaa.
Draama ihmisistä, jotka ymmärretään väärin – arviossa Michael Francon Memory
ELOKUVA | Meksikolaisohjaajan elokuvassa ihmisten elämään vaikuttavat asiat, joihin he itse eivät ole voineet vaikuttaa.