Timothy Spall (oik.) saa yllättävää matkaseuraa. Kuva: Cinema Mondo
ELOKUVA | Rakkautta & Anarkiaa -elokuvafestivaalilla hurmanneen brittidraaman näkee nyt elokuvateattereissa ympäri Suomen. Bussilla pitkin Britanniaa matkaa Timothy Spall.
”Paikat ja maisemat vaihtuvat pikkuhiljaa, kuin kuvakirjaa selaten.”
ARVOSTELU
Viimeinen vuoro
- Ohjaus: Gillies MacKinnon
- Käsikirjoitus: Joe Ainsworth
- Näyttelijät: Timothy Spall, Phyllis Logan, Natalie Mitson, Ber Ewing
- Ensi-ilta: 29.9.2023
Valtakunnallisen ensi-iltansa saava brittidraama Viimeinen vuoro nähtiin aiemmin syyskuussa Helsingissä Rakkautta & Anarkiaa -elokuvafestivaalilla. Loppuunmyyty Bio Rex ja pääosanesittäjä Timothy Spallin vierailu näytöksessä enteilevät hyvää elokuvalle.
Englannin äärimmäisestä kolkasta, lounaisrannikon Land’s Endistä on pitkä matka Skotlannin perimmäiseen kylään, John O’Groatsiin. Sen pidempää matkaa tuskin voi Isossa-Britanniassa tehdä.
Tragedia pakottaa nuorenparin, Tom ja Mary Harperin jättämään kotinsa Land’s Endissä. He pakenevat niin kauas kuin pystyvät ja asettuvat John O’Groatsiin Skotlantiin. Siellä pariskunta elää sopusoinnussa ja huolehtii hellästi toisistaan. Vuosikymmeniä myöhemmin Maryn (Phyllis Logan) äkillinen kuolema lähettää Tomin (Timothy Spall) pitkälle matkalle kohtaamaan menneisyyden haamut.
Eläköitynyt ja parantumatonta syöpää sairastava Tom Harper lupasi vaimolleen Marylle palata etelään. Vaikka Maryn äkillinen poismeno järkyttää Tomia, mutta hän haluaa pitää lupauksensa palata sinne, mistä pariskunta aikoinaan lähti valtakunnan toiseen ääripäähän.
Eripituiset paikallisbussimatkat vievät verkkaisasti ikääntynyttä gentlemannia eteenpäin. Onneksi taskussa on ilmainen bussilippu. Matka etenee samaa, joskin päinvastaista reittiä, kuin joskus 1950-luvulla, jolloin Tom reissasi nuoren vaimonsa kanssa kohti pohjoista. Matkalla Tom muistelee mennyttä elämäänsä. Takautumien nuorta Marya ja Tomia näyttelevät Natalie Mitson ja Ber Ewing. He ovat Tom-vanhuksen muistikuvia, kuin unia.
Matkan varrella Tom joutuu tekemisiin monenlaisten kanssamatkustajien ja ihmisten kanssa. Sattumuksia riittää. Yhdellä osuudellaan hän puolustaa musliminaista, jota pahoinpidellään kasvot peittävän huivin takia. Toinen etappi päättyy varikolle, josta on taisteltava ihmisten ilmoille. Tom päätyy heijaamaan cheerleadereiden kanssa ja laulamaan sydäntäsärkevästi polttariporukan yllyttämänä. Epäuskottavimmassa kohtauksessa Tom auttaa työntämään tientukkona olevan ison auton sivuun – aivan yksin. Ja mitä tapahtuu, kun bussikortti ei yhtäkkiä olekaan voimassa?
Tomin tietämättä matka herättää myös sosiaalisen median huomion. Kun hän poistuu viimeisen vuoronsa bussista, kannustus on häkellyttävä.
Timothy Spallin filmografia on käsittämättömän pitkä; hän on näytellyt noin 150 elokuvassa ja tv-sarjassa. Nuoremmalle katsojakunnalle hän tuli tutuksi velho Peter Piskuilanina Harry Potter -elokuvissa. Erityisesti hänet tunnetaan brittiläisen maisemamaalarin, William Turnerin roolista Mike Leigh’n elokuvassa Mr. Turner. Rooli inspiroi Spallia ryhtymään taidemaalariksi.
Viimeisessä vuorossa Timothy Spall on takautumia lukuun ottamatta elokuvan keskiössä lähes koko ajan. Hänen esittämänsä hyväkäytöksinen, nöyrä, lempeä ja sopeutuva Tom Harper on koko elokuvan kantava voima. Spall, 66, näyttelee antaumuksella, lämminhenkisesti ja koskettavasti huomattavasti ikäistään vanhempaa herrasmiestä, jolle ihmisarvot ovat kunniassa. Lahjakas näyttelijä ”ikääntyi” taitavan meikkaajan käsittelyssä sekä tietenkin olemustaan muuttamalla.
Paikat ja maisemat vaihtuvat pikkuhiljaa, kuin kuvakirjaa selaten. Monet maisemakuvat ovat vangitsevia ja kovin brittiläisiä. Siinä missä vaihtuvat kylät ja kaupungit, myös ihmisten kohtaamiset matkanteon aikana ovat kuin katselmus brittiläiseen julkiseen liikenteeseen.
Sympaattinen elokuva kertoo ikääntymisestä ja lannistumattomuudesta, menetyksistä ja rakkaudesta, mutta harmillisesti se sortuu moniin kliseisiin ja turhankin sentimentaalisiin temppuihin. Timothy Spallin roolityöskentelyä on silti ihana katsoa. Hänen ansiostaan elokuvaa saa yhden ylimääräisen tähden.
Marita Nyrhinen
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Tie sydämeen ei käy vatsan kautta – arviossa Juliette Binochen tähdittämä ensi-iltaelokuva
ELOKUVA | Taide, rakkaus ja kokkaus kohtaavat Tran Anh Hungin käsikirjoittamassa ja ohjaamassa kauniissa tarinassa parisuhteesta.
Animeperhe vakoilupuuhissa – arviossa Spy X Family Code: White
ELOKUVA | Perhedraamaa, vakoiluseikkailua ja huumoria yhdistelevä Spy X Family -tarinamaailma on noussut yhdeksi suositimmista mangakonsepteista.
Omalaatuinen italialainen haudanryöstäjätarina – arviossa La Chimera
ELOKUVA | Alice Rochwacherin maagista realismia ja veijaritarinaa yhdistelelvä ensi-iltaelokuva La Chimera on lajityypiltään vaikeasti määriteltävä taidepaukku.
Alex Garlandin Civil War -elokuva kuvittelee, miltä näyttäisi Yhdysvaltojen romahtaminen sisällissotaan
ELOKUVA | Brittikirjailija Alex Garlandin uusin elokuva Civil War on hänen teoksistaan hyytävin, kuvaahan se yhteiskunnan romahdusta vihaan.