Daniel Zovatto ja Anna Kendrick. Kuva: Leah Gallo / Netflix
ELOKUVA | Näyttelijänä tunnetun Kendrickin ohjaus pohjautuu sarjamurhaaja Rodney Alcalan hahmoon. Naisen asema 1970-luvun viihdeteollisuudessa saattoi olla jopa hengenvaarallinen.
ARVOSTELU
Woman of the Hour
- Ohjaus: Anna Kendrick
- Pääosissa: Anna Kendrick, Daniel Zovatto, Tony Hale, Jedidiah Goodacre
- Ensi-ilta: 29.11.2024
Tositapahtumiin löyhästi pohjautuva Woman of the Hour kertoo amerikkalaisen sarjamurhaajan Rodney Alcalan tavoista ja teoista. Kokonaisuuteen on lisätty mukaan fiktiivisiä tarinoita henkiin jääneistä naisista. Samalla elokuva kertoo onnistuneesti naisten asemasta yleensä ja erityisesti 1970-luvun viihdeteollisuudessa.
Väkivaltaisen raiskaajan ja murhaajan käyttäytymistä kuvataan viipyillen. Väitettiin, että Rodney Alcala oli älykäs ja antoi itsestään herkän ja helposti lähestyttävän vaikutelman. Alcala halusi myös julkisuutta; hän oli mukana amerikkalaisessa Dating Game -treffiohjelmassa vuonna 1978.
Alcala esitellään kohtauksissa, joissa hän tappaa naisia tavoilla, jotka ovat hänelle leikkiä. Alcalalla oli todistettavasti seitsemän uhria. Tosin heitä epäillään olevan huomattavasti enemmän. Vuosikymmeniä kestäneiden sotkuisten oikeudenkäyntien jälkeen hän sai kuolemantuomion vuonna 2010 ja kuoli vankilassa vuonna 2021.
Nuori nainen Cheryl Bradshaw (Anna Kendrick) etsii mahdollisuuksia päästä näyttelemään elokuviin tai tv-sarjoihin. Hollywood-tuottajat olivat 1970-luvun pelkästään miehiä ja tahtovat usein jotain opastuksen ja roolien vastineesti. Jokseenkin samankaltaista kohtelua Cheryl saa poikaystävältään, jolle on tärkeää, että on näyttävä tyttöystävä.
Tuottajan pyynnöstä Cheryl osallistuu vastahakoisesti Dating Game -tv-leikkiin saadakseen itselleen edes jonkinlaista näkyvyyttä. Hän valitsee treffiehdokkaista kolmannen vaihtoehdon, joka on nokkela ja tietää edes jotakin. Hän on Rodney Alcala (Daniel Zovatto). Valokuvaajaksi esittäytyvä mies pyytää Cheryliä treffeille ja valokuvattavaksi aavikolle.
Tarinaa kerrotaan eri aikatasoissa, joita vaihdellaan onnistuneesti. Nähdään kuinka Alcala selvästi nauttii valokuvaajan roolistaan näytelmässään. Kun hän lähestyy kohdettaan, puhe ja liikkeet ovat hillittyjä.
Nähdään myös, ettei poliisi ole kovin kiinnostunut ilmoituksista, joita naiset tekevät Alcalasta.
Woman of the Hour ei ole pelkästään trilleri vaan myös vakavaa pohdintaa naisten asemasta 1970-luvun viihdemaailmassa. Nuori ja kokematon nainen oli enimmäkseen käyttötavaraa, näyttelijäntaidoista ei varsinaisesti oltu kiinnostuneita. Vastalauseita tai kritiikkiä ei naisilta yleensä hyväksytty. Usein annettiin myös ymmärtää, että nainen joutuu väkivaltaiseen tilanteeseen omasta syystään.
Naiset katoavat vapaaehtoisesti, virkavalta selittää asioita elämänmuutoksillta tai kotoa karkaamisilla.
Elokuva on näyttelijänä tunnetun Anna Kendrickin esikoisohjaus. Hänen menestyksensä näyttelijänä alkoi komediaelokuvista Up in the Air (2008) ja Pitch Perfect (2012).
Päärooleissa Kendrick ja Daniel Zovatto ovat hyvä pari, molemmilla on vahvuuksia, joita roolit edellyttävät. Tapaamiset ovat asioiden pallottelua, joilla on keveydestä huolimatta vahva merkitys.
Maija Kääntä
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Bhutaniin saapuu demokratia ja amerikkalainen aseen ostaja – arviossa The Monk and the Gun
ELOKUVA | Pawo Choyning Dorjin ohjaama ensi-iltaelokuva kertoo tärkeistä tapahtumista lempeästi.
Ikääntyneiden ihmisten suloinen rakkaus koskettaa – arviossa ensi-iltaelokuva Pieni pala kakkua
ELOKUVA | Maryam Moghadamin ja Behtash Sanaeehan ohjaama ensi-iltadraama on viehättävä tarina rakkaudesta ja elämänilosta.
Ihmissuhteita ei korjata rahalla, kuten ei ilmastonmuutostakaan – arviossa Arto Halosen Jälkeemme vedenpaisumus
ELOKUVA | Dokumenttiohjaajakin tunnettu Arto Halonen lähestyy ihmisiä luontevasti omina itsenään ja osaa kertoa hyviä tarinoita, fiktionakin.
Norjalaiselokuva kuvaa harhoihinsa juuttuneen maanpetturin viimeisiä päiviä – arviossa Quisling
ELOKUVA | Historiallinen draama Norjaa sodan aikana hallinneen luopion viime vaiheista ja oikeudenkäynnistä on ikävän ajankohtainen yhä itsevaltaisemmiksi käyvien johtajien aikana.