Kirjailijat ovat yhä yhteiskunnan muutosvoima – Työväenkirjallisuuden päivää vietetään syyskuun ensimmäisenä lauantaina

Yleisöä Bertel-salissa. Kuva: Anni Peura

Päivi Vasara, teksti

Työväenkirjallisuuden päivässä (6.9.2025) haetaan vastausta kysymykseen, ovatko kirjailijat edelleen yhteiskunnan ja maailman muutosvoima.

– Odotan saavani vastauksen, että näin on, sanoo kirjallisuustapahtuman koordinaattori Jussi Lahtinen, joka on tänä vuonna tehnyt väitöskirjan työväenkirjallisuudesta.

Tapahtuma on kaikille avoin ja ilmainen.

– Tämä avoimuus liittyy tapahtuman arvoihin. Haluamme pitää tapahtuman ilmaisena, jotta se olisi aidosti kaikkien saavutettavissa, Lahtinen tiivistää.

Ohjelma on tapissa

Ohjelman määrä on Työväenkirjallisuuden päivässä aivan tapissa. Enempää ei voi yhden päivän aikana olla, ja toistaiseksi ei ole mahdollisuuksia laajentaa kirjallisuustapahtumaa kaksipäiväiseksi.

Paikka on Työväenmuseo Werstas Tampereen Finlaysonilla, kuten ennenkin. Intiimimpää ohjelmaa on tunnelmallisessa Työväentalo-salissa, kirjailijahaastatteluja on Bertel-salissa ja paneelit ovat alakerran auditoriossa. Myös Teollisuusmuseossa on ohjelmapiste, jossa voi visioida tulevaisuutta runomuodossa.

Tapahtumakummeina ovat tänä vuonna Anneli Kanto ja Seppo Puttonen. Kummiudessa vaihdettiin tänä vuonna kapulaa entisiltä Anna Kontulalta ja Jukka Gustafssonilta tuoreille voimille.

Eletään kukoistusaikaa

Jussi Lahtinen mukaan työväenkirjallisuus voi tällä hetkellä oikein hyvin ja on laajentumassa, koska kirjailijat ovat kiinnostuneita tästä lajityypistä.

– Vuosi vuodelta julkaistaan enenevässä määrin kirjallisuutta, joka sopii työväenkirjallisuuden pitkään perinteeseen. Tämä todistaa alhaalta ylöspäin maailmaa tarkastelevan, yhteiskuntakriittisen kirjallisuuden, niin sanotun työväenkirjallisuuden elävän uutta kukoistusaikaa. Nykykirjailijoilla on halu osallistua ajankohtaisiin keskusteluihin – pohtia sitä, mistä olemme tulleet, missä olemme nyt ja mihin olemme menossa.

Jussi Lahtinen on Työväenkirjallisuuden päivän koordinaattori. Kuva: Eino Lilja

Tämän vuoden teema on muutosvoimat, mikä on ajankohtainen, koska koko maailma on muutoksessa.

– Kantava kysymys on, ovatko kirjailijat muutosvoima. Väinö Linna ja Minna Canth kyllä olivat, mutta mikä on tilanne nyt. Odotan lopputulosta, että kirjailijat ovat edelleen potentiaalisia yhteiskunnallisen muutoksen tekijöitä. Tästä hyvä esimerkki on tapahtumassa pitkästä aikaa vieraileva Ossi Nyman, joka vuoden 2017 esikoisromaanillaan Röyhkeys nosti valtavan julkisen keskustelun “ideologisesta työttömyydestä”.

Tänä vuonna Työväenkirjallisuuden päivää tukevat muun muassa Suomen Kulttuurirahasto, Riihi Säätiö, Yrjö Sirolan Säätiö, WSOY Kirjasäätiö ja useat ammattiliitot. Tulot ja menot ovat balanssissa.

Näytteilleasettajia eli kustantajia ja yhdistyksiä on mukana noin 30.

– Tapahtumassa on laaja kattaus, joten tulkitsen, että yhteiskuntakriittisellä ja avoimella ilmapiirillä on kysyntää. Tällä kertaa poiketen edellisiin kertoihin on enemmän kertomakirjallisuutta kuin tietokirjoja, Jussi Lahtinen sanoo.

Tietokirjoista hän mainitsee historiateoksen Suomen sisällisota sanomalehdissä, joka on Helena Pilken kirja. Toisen maininnan saa Akateeminen kapinakirja, jossa keskiössä on yliopiston epäkohdat ja niitä vastaan kapinointi.

Väkeä on runsaasti

Tapahtuma kiinnostaa yleisöä. Salit ovat olleet tupaten täynnä, ja osa on joutunut jäämään ulkopuolelle. Viime vuonna laskettiin 1 700 kävijää salikohtaisesti. Tapahtuman kapasiteetti ei enempään veny.

– Pääohjelma tallennetaan ja sen voi katsoa Youtubesta jälkikäteen, lupaa Jussi Lahtinen.

Anja Snellman ja Aulikki Oksanen

Tapahtuman tähtihaastateltaviksi on kutsuttu pitkän linjan kirjailija Anja Snellman (aikaisemmin Kauranen) ja taiteen moniosaaja Aulikki Oksanen. Tapahtuman alussa järjestetään suuri paneelikeskustelu Työväenluokkainen lapsuus ja nuoruus suurten murrosten maailmassa. Paneeliin osallistuvat kirjailijat Mila Teräs, Mikko Malila ja Hanna-Riikka Kuisma.

Kirjailijat Noora Vallinkoski ja Ossi Nyman pohtivat uutuusromaaneissaan, miten halu muutokseen kuplii syrjässä olevien ihmisten piirissä. Tapahtumassa järjestetään myös keskustelu, jossa keskiössä on suomalaisen kansalaisaktivismin suuri linja. Teemasta keskustelevat ikiradikaali Ilkka Taipale ja tuore kansanedustaja Jessi Jokelainen. Avaajan roolissa on tänä vuonna kirjailija Anneli Kanto.

Videotervehdys Italiasta

Italiassa on työväenkirjallisuuden festivaalinsa, ja sen tapahtuman taiteellinen johtaja Alberto Prunetti esittää videotervehdyksen tamperelaiselle sisartapahtumalle.

Päivän aikana esitetään Ensemble Liekin toteuttama musiikkiteos työväenliikkeen marttyyrin Sofia Hjulgrénin (1875–1918) elämästä ja järjestetään KSL opintokeskuksen organisoima tulevaisuusrunotyöpaja.

Pääohjelman lisäksi tapahtumassa on kirjamyyntiä, ja näytteilleasettajien ohjelmassa esiintyy yli neljäkymmentä kirjailijaa, muun muassa Ilja Lehtinen, Raija-Sinikka Rantala, Juhani Niemi, Hannele Koivisto, Aleksanteri Kovalainen, Ville Hänninen ja Mervi Koskinen. Tapahtuma kiinnostaa pieniä kustantamoja. Uutta on se, että mukana on useita omakustannekirjailijoita.

Valmistelut

Työväenkirjallisuuden päivän työryhmässä on jäseniä Työväenmuseo Werstaalta, Kansan Sivistystyön Liitosta, Työväen Sivistysliitosta, Tampereen ja Helsingin yliopistosta ja pirkanmaalaisista kulttuuriyhdistyksistä.

Loppuvuodesta kehitetään seuraavan vuoden teema. Alkuvuodesta rakennetaan ohjelmarunko ja kyselleen kustantajien kiinnostuksesta. Kesäkuussa julkaistaan ohjelma.

Museon Komuutti-tilassa on näyttely Kerrottu luokka – pitkän 1970-luvun työläiskirjallisuus sanoin ja kuvin, joka perustuu Jussi Lahtisen väitöskirjaan. Avajaisia vietetään Työväenkirjallisuuden päivässä.

Työväenkirjallisuuden päivä Työväenmuseo Werstaassa Tampereen Finlaysonilla lauantaina 6.9. kello 11–18. Lisätietoja täältä.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua