Kuva: Helge Heinonen / Urho Kekkosen arkisto / Kalle Kaiharin kokoelma
NÄYTTELY | Kauppaneuvos Kalle Kaihari oli urheilumies, antelias mesenaatti ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Kaiharin uskomaton elämä on esillä näyttelyssä Tampereella Työväenmuseo Werstaalla.
”Menestymisen salaisuus: Tee työsi, olipa se mikä tahansa, hiukan paremmin kuin ihmiset odottavat sinun tekevän.”
Marjatta Honkasalo, teksti
Työväenmuseo Werstaan museojohtaja Kalle Kallio pohti Kalle Kaiharin elämä -näyttelyn avajaisissa, että museolla ei yleensä ole tapana nostaa esille yksittäisiä henkilöitä. Kalle Kaihari (1899–1989) on kuitenkin ollut Tampereella ja valtakunnallisestikin niin suuri vaikuttaja, että poikkeus on paikallaan. Hänen elämäntyönsä ansaitsee oman näyttelyn.
Katsoopa Tampereella mihin suuntaan tahansa, siellä näkyy Kalle Kaiharin kädenjälki: Nekalan asevelikylä, Pyynikin uimahalli, yliopisto, Hakametsän jäähalli, Ratinan stadion ja monet muut maamerkit, viimeisenä UKK-instituutti.
Kaikki alkoi kuitenkin Pispalasta, jossa tuleva kauppaneuvos syntyi vuonna 1899 Flinckin työläisperheen esikoisena. Kansakoulun käytyään Kalle Flinck joutui ajan tavan mukaan heti ansiotöihin. Hän työskenteli muun muassa lehtimyyjänä ja sahatyöläisenä.

Kalle Kaiharin Tampere. Työväenmuseo Werstaan näyttelyn kartta osoittaa konkreettisesti, missä kaikessa kauppaneuvos Kalle Kaiharin vaikutus Tampereella näkyy. Kuva: Marjatta Honkasalo
Punakaartista isänmaan rakentajaksi
Sisällissotaan Kalle Flinck osallistui punakaartilaisena ja haavoittui Tampereen taisteluissa. Hänet vangittiin, mutta onni oli, että hän joutui Jyväskylään Tourulan vankileirille, jossa olot olivat paremmat kuin Tammisaaressa tai Hennalassa. Kalle vapautui vankileiriltä syksyllä 1918.
Punakaartilaisuus ei ollut sisällissodan jälkeen Tampereen työmarkkinoilla meriitti.
– Kun kauppaneuvos Rafael Haarla kuuli, että paperitehtaan varastossa oli töissä entinen punakaartilainen, Kalle sai saman tien potkut ja jäi myös ilman palkkaa. Vuosia myöhemmin Haarla kyllä antoi lahjoituksen Kaiharin järjestämään hiihtomajakeräykseen, mutta kysyi, onko Kaihari vielä kommunisti, johon tämä vastasi, ettei ole koskaan ollutkaan, kertoo näyttelyn käsikirjoituksesta vastannut projektitutkija, VTT Tuomas Rantala.
Nimen vaihtaminen Flinckistä Kaihariksi vuonna 1935 saattoi olla suomentamisen ohella tapa jättää punavangin menneisyyttä taakse.
– Häntä voi kyllä pitää erittäin isänmaallisena miehenä. Hän osallistui jatkosotaan ja ystävystyi myös muun muassa kenraalimajuri Aaro Pajarin kanssa. Nekalan asevelikylän rakentamisessa hän oli hyvin aktiivisesti mukana.

Kalle Kaihari osallistui sisällissotaan punakaartilaisena. Kuva: Marjatta Honkasalo
Urheilija koko elämänsä
Urheilu, jos jokin määrittää Kalle Kaiharin elämää. Nuorena hän oli lahjakas yleisurheilija, erityisesti seiväshyppääjä TUL:laisen Tampereen Yrityksen riveissä. Olympialaisiinkin Kalle olisi varmasti lunastanut paikan hyppyennätyksellään 371, jos vain Työväen Urheiluliiton urheilijat olympialaisiin olisivat tuolloin päässeet.
Urheilupolitiikka toi käänteitä myös Kalle Kaiharin urheilu-uraan, sillä hänet erotettiin Yrityksestä, kun hän oli puhunut urheilun yhdistämisestä saman kattojärjestön alle. Myöhemmin Kalle oli merkittävä vaikuttaja SVUL:laisessa urheiluliikkeessä ja erityisesti Tampereen Pyrinnössä.
Kalle Kaiharille tyypillistä oli, että hän innostui kokeilemaan uusia urheilulajeja. Yleisurheilua seurasi pikaluistelu, sittemmin pujottelu, keilailu ja tennis.
Biljardi oli ollut erinomainen tulonlähde jo heti sisällissodan jälkeen. Tampereella ei tainnut olla Kalle Flinckin voittanutta pelaajaa, ja voittorahat saattoivat nousta hyvinkin isoiksi.
– Ja jos hävinneellä lääkärillä ei ollut käteistä, hän saattoi kirjoittaa voittosumman edestä pirtureseptejä. Niistä sai kieltolain aikaan edelleen hyvät rahat, Rantala naurahtaa.

Kalle Kaihari onnistui pääsemään aitiopaikoille. Tässä hän on Tampereen kaupunginjohtaja Pekka Paavolan kanssa kutsuvierasaitiossa Sapporon olympialaisissa 1972. Kuva: Urho Kekkosen arkisto / Kalle Kaiharin kokoelma
Synnynnäinen kauppamies
Ilmeisesti biljardirahat olivat pesämunana, kun Kalle Kaihari ryhtyi paitakauppiaaksi vuonna 1926. Idean vaatekaupasta hän sai urheilun kautta tutuksi tulleilta paitatehtailija Emil Elolta ja solmiotehtailija Karl Ebbiltä. Miehet myös antoivat myytävät tuotteet Kaiharille luotolla, kun pankista ei entiselle punavangille lainaa herunut.
– Sattumaa tai ei, näyttely osuu juuri tähän vuoteen, jolloin tulee kuluneeksi sata vuotta siitä, kun Kalle Kaihari, silloin vielä Kalle Flinck, perusti ensimmäisen vaatetusliikkeensä Tampereen Kuninkaankadulle 1. huhtikuuta 1926, Rantala toteaa.
Kaiharin liikkeet menestyivät, kun hän osasi hinnoitella tuotteensa sopivasti ja hallitsi myös mainonnan. Markkinointitaidosta saa hyviä esimerkkejä, kun näyttelyyn on löydetty Kaiharin lehti-ilmoituksia vuosien varrelta. Yhdessä valokuvasuurennoksessa näkyy jopa, että Kaiharin isot mainoslakanat on vedetty kuorma-auton lavalle.
– Kalle Kaihari oli liike-elämässä edelläkävijä. Kaihari Center oli maan ensimmäisiä automarketteja, ja vaikka virallisesti se oli Kaiharin nuoremman pojan Jarmon nimissä, Kalle toimi näkyvästi markkinoinnissa.
Rantala arvioi, että liike-elämässäkin Kaiharia auttoi eteenpäin ajatus, että pitää keskittyä niihin asioihin, joille voi jotakin, ja jättää ne asiat, joille ei mitään voi.
Ystävykset Kalle ja Urkki
Voi vain pohtia, millaiseksi Kalle Kaiharin elämä ja vaikutusmahdollisuudet olisivat tulleet ilman pitkää ystävyyttä presidentti Urho Kekkosen kanssa. Ystävyys alkoi jo 1920-luvulla, ja urheilu oli myös sen synnyssä tärkeä tekijä.
– Ystävyys alkoi siitä, kun Kalle jäi Pyrinnön mestariurheilijoiden kanssa vaille luvattua hotellihuonetta Lahdessa 1924. Huone oli annettu joillekin kajaanilaisille. Neuvokas ja rohkea Kalle otti selvää huoneen numerosta ja koputti ovelle.
Oven avasi pitkä kaljupäinen mies, ja lopulta sopu antoi sijaa. Niin syntyi entisen punikin ja entisen valkokaartilaisen elinikäinen ystävyys, josta hyötyivät varmasti molemmat puolin ja toisin. Kalle Kaihari oli niin tärkeä henkilö Urho Kekkosen poliittisen uran varrella, että hän sai oikeutetun lempinimen varapresidentti. Kaihari oli harmaa eminenssi ja häntä voitiin pitää vaikuttajana jopa valtakunnan politiikassa.
Ystävyksille tärkeä rentoutumispaikka oli Kalle Kaiharin Lavajärvelle rakentama piilopirtti saunoineen. Hämeenkyrön saunalla vieraili myös muita sen ajan poliittisia vaikuttajia, ja ruokalistalla saattoi olla Kaiharin lempiruokaa, klimppisoppaa. Sitä valmistettiin Kallen äidin reseptillä Pyynikin uimahallin ravintolassa.

Lavajärvellä harjoiteltiin myös kravattien solmimista. Kuva: Maarit Tyrkkö / Maarit Tyrkön kuvakokoelma
Hyväntekijä ja lahjoittaja
Kalle Kaihari oli taitava liikemies, jonka motto oli, että pitää tehdä työt aina vähän paremmin kuin toiset odottavat. Mutta pitää tehdä myös jotakin ylimääräistä. Niinpä Kaihari oli myös avokätinen lahjoittaja.
– Hänen ajatuksensa oli, että jos saa jotakin, sitä pitää jakaa myös eteenpäin. Hän myös sanoi, että antoi erilaisiin keräyksiin reilun summan rahaa, jotta vuorineuvokset eivät kehtaa olla laittamatta isompaa summaa kuin paitakauppias, Rantala naurahtaa.
Urheilu oli lahjoituskohteista ehkä itseoikeutetuin, mutta Kaihari tuki myös kulttuuria. Jälkimmäisestä esimerkkinä ovat muun muassa Lauri Viita -museo ja Tampereen Sävel -palkinto. Työtä jatkavat urheilussa Kauppaneuvos Kalle Kaiharin Tukisäätiö ja kulttuurissa Kalle Kaiharin Kulttuurisäätiö.
Isoisä ja olkihattu
Kalle Kaihari oli kaiken yhteiskunnallisen ja urheiluvaikuttamisen ohella perheenisä ja isoisä, jonka lempilaulu Isoisän olkihattu hyvin kuvasi yksityistä Kallea.
Kalle Kaihari, silloin vielä Flinck, avioitui Aune Leppäsen kanssa vuonna 1920. Kalle ja Aune asuivat aluksi Tammelassa, mutta perheen kasvaessa muutettiin Amuriin. Pariskunta sai viisi lasta, kolme tytärtä ja kaksi poikaa.
Pysyvä koti löytyi Pyynikintori 6:sta, jossa Kalle Kaihari ja Aunen kuoleman jälkeen hänen toinen puolisonsa Anja asuivat elämänsä loppuun saakka. Kun Anja kuoli, Kalle Kaiharin arkistot vietiin säilytettäväksi Urho Kekkosen arkistoon Orimattilaan. Sieltä niitä on nyt saatu nähtäväksi Werstaan näyttelyyn.

Lavajärven sauna Hämeenkyrössä palveli ystävysten Urho Kekkosen ja Kalle Kaiharin piilopirttinä. Projektitutkija Tuomas Rantala kertoo, että siellä kävi saunomassa myös muita politiikan vaikuttajia. Kuva: Marjatta Honkasalo
Monipuolinen näyttely
Näyttelyssä on runsaasti valokuvia, kirjeitä ja muuta aineistoa Kalle Kaiharin elämästä. Aineistoa on Urho Kekkosen arkiston lisäksi saatu Kalle Kaiharin perikunnalta sekä Kaiharin perustamilta säätiöiltä ja eri museoista.
Näyttelyssä on katsottavissa esimerkiksi Kalle Kaiharin haastattelu, jossa hän yli 80-vuotiaana sanoi liikkuvansa säännöllisesti. Jokaiseen päivään kuului vielä silloin kolme 20 minuutin kävelylenkkiä.
– Jos ei muuta jaksa liikkua, pitää lyödä edes korttia, Kaihari vitsaili Yleisradion haastattelijalle.
Kalle Kaiharin elämä -näyttely Tampereen Työväenmuseo Werstaalla 10.1.2027 saakka. Museoon on vapaa pääsy.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Valokuvaus ja kulttuuriperintö inspiroivat paikallisia – Pirkanmaan kuvaköörin näyttely Taidetila Terrassa
NÄYTTELY | Vapriikin kuva-arkiston kokoajat eivät miellä kokoelmaa taidevalokuviksi, vaan olennaista on kulttuurihistorian, kulttuuriympäristön ja perinteen tallentaminen.
10-vuotiaan Kangasala-talon toiminta on vakiintunut ja hyvässä lennossa: ”Talo on otettu omaksi”
TAPAHTUMAPAIKKA | Kangasala-talo on vakiinnuttanut paikkansa kulttuurin tuojana lähelle paikkakuntalaisia. Kävijöistä puolet on kangasalaisia, kolmannes Tampereen seudulta ja loput kauempaa.
Rulla on värikäs ja virikkeellinen lastenkulttuurikeskus Tampereen ydinkeskustassa – sisäänpääsy on ilmainen
TILAUSJUTTU | Lastenkulttuurikeskus Rulla on välittänyt tekemisen iloa jo 20 vuotta Tampereella. Juhlavuoden huipentavat ensi viikonlopun Synttärifestarit.
Uusi tapahtuma MuseoFest liikutti väkeä Jyväskylässä – taidepyöritystä, jytää ja iskelmää yöhön asti
TAPAHTUMA | MuseoFestin rannekkeella pääsi kaikkiin laitteisiin eli jokaiseen museoon ympäri kaupunkia.




