Vuoden Wäinö 2025 Päivi Ylönen-Viiri. Kuva: Jukka Viiri
HENKILÖ | Suomen kansanmusiikin, kansantanssin ja folkloren merkittävimmät tunnustukset jaettiin tänään perjantaina Folklandia-risteilyllä järjestetyssä Eläköön Folk! -gaalassa.
Maarit Saarelainen, teksti
Suomen kansanmusiikin, kansantanssin ja folkloren merkittävimmät tunnustukset jaettiin tänään perjantaina (10.1.2025) Folklandia-risteilyllä järjestetyssä Eläköön Folk! -gaalassa.
Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskuksen Elämäntyö-tunnustuspalkinnon saajaksi, Vuoden 2025 Wäinöksi, valittiin folkloren voimahahmo Päivi Ylönen-Viiri. Hän on tehnyt hienon ja ansiokkaan elämäntyön suomalaisen kansanmusiikin hyväksi Suomen Kansanmusiikkiliitossa jo viidellä vuosikymmenellä. Ylönen-Viiri on edistänyt folkloren näkyvyyttä ja jatkuvuutta monin eri tavoin; sadoissa koulutuksissa ja tapahtumissa sekä Suomessa että kansainvälisesti. Hänellä on luontainen kyky innostaa, yhdistää ja sitouttaa eri-ikäisiä musiikinharrastajia kansamusiikin äärelle.
Itsekin kaksirivisen haitarin taitajana Päivi soittaa Helsingin Pelimanneissa, puolisonsa Jukka Viirin kanssa Vimpelmanslagsissa sekä monissa muissa epävirallisissa kokoonpanoissa. Päivi on Kaustinen Folk Music Festivalin ja Folklandian vakioesiintyjä ja mukana myös tämän vuoden Folklandia-risteilyllä.
* *
Vuoden kansanmusiikkilevy
Vuoden 2024 kansanmusiikkilevyäänestyksen voitto jaettiin kahden albumin, Ánnámáretin Bálvvosbáikin ja Polentan Karkelon kesken.
Saamelainen taiteilija Ánnámáret eli Anna Näkkäläjärvi-Länsmanin musiikissa yhdistyvät vanha perinteinen saamelainen joiku ja vanha karjalainen ja virolainen jouhikkoperinne täysin uuteen elektroniseen äänimaisemaan. Polentan toinen albumi Karkelo koostuu kokonaisuudessaan yhtyeen säveltämästä uudesta kansanmusiikista.
Palkinnon myönsivät Kansanmusiikin ja kansantanssin edistämiskeskus (KEK) ja Suomen Kansanmusiikkiliitto yhdessä.
Lue Marja Mustakallion Kulttuuritoimitukseen kirjoittama arvio Bálvvosbáiki-albumista täältä.
* *
Vuoden tanssiteko
Vuoden tanssiteko 2024 on moniulotteinen Helenen galleria, Helene Schjerfbeckin elämästä kertova tanssiteos, joka on toteutettu lähes 100 tanssijan ja soittajan voimin. Hyvinkään Kansantanssijat ry:n 50-vuotisjuhlaesityksen koreografiasta, ohjauksesta ja sävellystyöstä vastaavat Hanna Poikela ja Petri Prauda.
Tunnustuksen myönsi Suomen Nuorisoseurat.
* *
Vuoden tanssintekijä
Vuoden tanssintekijäksi valittiin tanssipedagogi ja musiikkikasvattaja Maiju Laurila. Hän on innostava opettaja ja useille kannustava esikuva. Laurilan pitkäjänteinen työ on tuonut kansantanssin raikkaalla tavalla näkyväksi Kaakkois-Suomen alueella ja kerännyt täysiä katsomoita.
Tunnustuksen myönsi Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus.
* *
Vuoden kansanmusiikkitekijä
Vuoden kansanmusiikkitekijä -palkinnon sai kansainvälinen kokoonpano SINIMUSO, joka osoittaa musiikin voiman ylittää kulttuurirajat, yhdistää perinteitä ja rakentaa tulevaisuutta. Vuonna 2022 syntynyt seitsemän naisen työryhmä yhdistää suomalaisen ja malilaisen perinnemusiikin ainutlaatuisella tavalla. Kalevalaiset runolaulut soivat sulavasti Bambara-kansan rytmissä, ja kantele sekä peul-kansan melodiat täydentävät toisiaan harmonisesti.
Tunnustuksen myönsi Suomen musiikintekijät.
* *
Muut palkinnot
Kaustinen Folk Music Festivalin Vuoden yhtye on Loimolan Voima. Folkrock-musiikkia karjalan kielellä soittava yhtye tuo karjalaisen kulttuuriperinnön ylpeästi osaksi nykypäivää. Yhtye on myös onnistunut tuomaan karjalan kielen ja kulttuurin suuremman yleisön tietoisuuteen, erityisesti nuorempien sukupolvien keskuuteen. Tunnustuksen myönsi Kaustinen Folk Music Festival.
Vuoden kantele -tunnustus myönnettiin Nihon Kantele Tomonokai eli Japanin kanteleen ystävät -yhdistykselle vuosien aktiivisesta kantelekulttuurin edistämisestä Japanissa. Tunnustuksen myönsi Kanteleliitto.
Vuoden nuori pelimanni on Ampiais-Siivilä eli veljekset Eemeli, 21, ja Viljami Pruiksma, 16. Oululaislähtöinen duo soittaa pääasiassa omia sävelmiään sekä kotiseudulta Pohjois-Pohjanmaalta löydettyjä perinnesävelmiä, jotka ovat jääneet pitkiksi ajoiksi soittamatta. Tunnustuksen myönsivät Kansanmusiikkiliitto ja Koirasen perhe / Koirasen muistorahasto.
Kaikki palkitut perusteluineen löytyvät Folklandian verkkosivuilta. Folklandia-risteily M/S Baltic Princess -laivalla 10.–11.2025.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Hatanpään huvilasta kuoriutui boheemi helmi – ”Paikka ja miljöö ovat niin hienot, ettei kotiin malta lähteä”
KULTTUURITILA | Tampereen Hatanpään huvilaa ei ole viimeiseen pisaraan asti entisöity, vaan enemmänkin se on boheemin rento paikka, jossa voi odottaa kulttuurin ja luovuuden kukoistavan.
Rääväsuut haluttiin Ratinaan – Mitä Eppu Normaalin viimeisessä jäähyväiskonsertissa tapahtui biisi biisiltä?
KONSERTTI | Viisikymmentä vuotta toiminut Eppu Normaali tarjosi viimeisessä konsertissaan spektaakkelin, joka luotti musiikin voimaan. Mitä Ratinan stadionin lauantai-illassa tapahtui biisi biisiltä?
Eppu Normaali tatuoitui tunteiden tulella fanien sydämiin – massiivinen kuvakooste ja ”Jääkää hyvästi” -video viimeisestä illasta
KONSERTTI | Eppu Normaalin viimeinen jäähyväiskonsertti oli sieluun menevä kokemus, jolle on vaikea löytää sanoja. Kerrotaan se siis kuvin ja lopuksi videolla.
Eppu Normaali aloitti Tampereen hyvästelyn Ratinassa, äiti ja tytär olivat hetken molemmat 16-vuotiaita
KONSERTTI | Eikö ne enää tulee takaisin? Epäuskoinen nainen eturivissä tuijottaa tyhjälle lavalle Ratinan stadionilla kello 23.15, kun Eppu Normaali on poistunut estradilta viimeisen kerran.