Aimo ja Hugo huolia ratkaisemassa. Kuva: Caisa Calin
HENKILÖT | Klovniduo tutustui fyysisen komiikan opinnoissa ja teki ensimmäisen koko illan esityksensä. Aimo ja Hugo – Huoli pois esitettiin Helsingin ylioppilasteatterilla elokuussa.
”Klovnin avulla on helpompi kokea keveyttä ja päästä jonkinlaiseen utopistiseen maailmaan, jollain tavalla arjen taakkojen ja huolien toiselle puolen.”
Puheenvuoroja taiteen vapaalta kentältä
Juttusarjassa haastatellaan taiteen vapaalla kentällä työskenteleviä taiteilijoita eri teemoista. Lue kaikki sarjan jutut täältä.
* *
Johanna Peltola, teksti
Mariia Rauramon klovnihahmo Aimo löytyi klovnikurssilta. Klovninsa kautta Mariia kokee saavansa voimaa toteuttaa sellaisia piirteitä itsessään, joita ei ole niin helppo tuoda esiin omassa persoonassaan. Hänen klovninsa on tulinen, äkkiväärä ja toimii erilaisessa rytmissä kuin Mariia itse.
Mariia kokee kuitenkin esitysprosessin myös muuttaneen hänen klovniaan. Klovnin persoona on siis myös elävä, ja Huoli pois! -esityksen myötä Aimo muuttui vähän herkemmäksi ja rauhallisemmaksi.
Aapeli Hämäläisen klovni Hugo on persoonana erilainen kuin Aapeli omassa arkielämässään. Hugo on pehmeä, feminiininen ja sensitiivinen. Nämä ominaisuudet eivät välttämättä ole ominaisia Aapelille, tai evät ainakaan olleet ennen kuin hän alkoi harjoitella klovneriaa.
– Klovnin avulla on helpompi kokea keveyttä ja päästä jonkinlaiseen utopistiseen maailmaan, arjen taakkojen ja huolien toiselle puolen, Aapeli kuvailee klovnin mielentilaa.

Hugo-klovni. Kuva: Caisa Calin
Molemmat kertovat, että klovnin avulla on helpompi ilmaista itseään monipuolisemmin erilaisten sosiaalisten rooliodotusten ulkopuolella. He ovat kokeneet sen vapauttavana.
– Ehkä kasvatus ja kulttuuriset rooliodotukset muokkaavat meitä, ja sitten onkin vaikea olla enää oma itsensä, kaksikko pohtii.
Aapeli ja Mariia halusivat saada Huoli pois -esitykseen mukaan kolme klovneille tyypillistä asiaa. Ensimmäinen on complicité eli rikoskumppanuus, hyvä yhteys klovnipariin. Toinen on plaisir eli klovnien maailmassa puhuttu ”plösö”, joka tarkoittaa nautintoa tekemisessä. Kolmanneksi mukaan piti saada iloa ja leikkiä. Klovneriaa ei Mariian mukaan voi suorittaa ”tukka putkella”.
– Olen päässyt yhteyteen oman sisäisen lapseni kanssa ja siihen ääneen, joka siellä on. Se, mistä olin kiinnostunut lapsena, on auennut uudelleen, ja se mistä ”pitäisi” olla kiinnostunut, on vähän väistynyt. Klovneria auttaa tunnistamaan omia syvempiä kiinnostuksen kohteita, Aapeli sanoo.
– Sisäisen lapsen energia tuo rohkeutta suhtautua asioihin siten, miten ne ovat. Se auttaa myös ottamaan omista impulsseista kiinni ilman yliajattelua, Mariia jatkaa.

Aimo-klovni. Kuva: Caisa Calin
Molempien mielestä maailma voisi olla sata prosenttia klovnimaisempi: klovnin avulla on mahdollista kokea ja näyttää puolia, jotka normaalisti peittää. Klovni on kaksikon mielestä rehellisyyden peili.
– Normaalisti ihmiset yrittävät pysytellä tilanteen päällä ja pelkäävät tippuvansa tai epäonnistuvansa. Mutta klovni ei hämmenny, vaan melkeinpä riemuitsee siitä, jos tipahtaa. Klovnerian harjoittelu on tosi hyvä työkalu tässä ajassa, joka on muuttunut melkeinpä dystooppiseksi. Asioiden tarkastelu huumorin kautta tuntuu tosi hyvältä, Aapeli sanoo.
Klovnerian avulla voi ilmaista itseään siis monipuolisemmin. Mariia, joka opiskelee teatteripedagogiikkaa, kertoo epäonnistumisen mahdollisuuden hyväksymisen tuovan lisää rohkeutta taiteen tekemiseen. Hän kyseenalaistaa liiallisen varovaisuuden ja täydellisyyden tavoittelun taiteen tekemisessä ja pohtii, mitä täydellisyys oikeastaan on. Myös oman kehon hyväksyminen mahdollistuu klovnin näkökulman kautta, koska klovni suhtautuu uteliaasti omaan omituiseen itseensä ja voi jopa juhlia sitä.
Aapeli kokee klovnin riisuvan ihmisen ylimääräisestä yrittämisestä ja vapauttavan siihen, ettei ota itseään niin tosissaan tai vakavasti. Hän kuvailee, kuinka ihmisten katseiden alla esiintyessä pitää päästää irti tietynlaisesta kontrollista ja keskittyä mieluummin kuuntelemaan kuin tietämään, mitä tapahtuu.
– Klovni herää eloon silloin, kun ei tiedä, mitä tapahtuu ja kontrolli hellittää, Aapeli kiteyttää.
* *
Aimo ja Hugo -esitys oli kaksikolta intensiivinen rutistus. He loivat materiaalin kahdestaan ilman ohjaajaa ja kokivat saaneensa kokonaisuuden toimimaan. Tuotanto ja markkinointi hoidettiin vapaakentään tyyliin – eli itse. Esitys sai paljon positiivista palautetta. Nähtäväksi jää, miten se jatkaa eloaan.
– Jokainen esitys oli omanlaisensa kokonaisuus. Klovneriassa esiintyjät vaikuttuvat erityisen paljon yleisöstä, jota myös osallistettiin esityksessä. Esityksen rakenteen sisään jätimme mahdollisuuksia improvisoinnille, klovniduo kertoo.
Moni löysi tiensä esitykseenAapelin ja tuottaja Susanna Seppälän ansiokkaan markkinoinnin ansiosta. Yleisössä oli paljon katsojia, jotka olivat ensimmäistä kertaa katsomassa klovniesitystä.
Lopuksi Mariia pohtii: voiko klovnerian avulla kapinoida, kyseenalaistaa tai muuttaa maailmaa?
Vaikuttaa siltä, että ainakin huolet vähän kevenivät klovnien Aimon ja Hugon seurassa. Siitä on hyvä lähteä maailmaa muuttamaan.
* *

Hämäläinen & Rauramo. Kuvat: Inka Maijala
Aapeli Hämäläinen
- Freelancer-näyttelijä, joka on käynyt Laajasalon opiston ja opiskellut fyysisen komiikan perusteita Taideyliopistossa, sekä klovneriaa Ranskassa Philippe Gaulierin klovnikoulussa Ranskassa.
Mariia Rauramo
- Opiskelee teatteripedagogiikkaa Taideyliopistossa. Opiskellut myös fyysisen komiikan perusteet Taideyliopistossa ja klovneriaa Gaulierin klovnikoulussa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Sirkus lumosi Nelli Kujansivun jo neljävuotiaana – jalkajonglööri työskentelee nyt Tukholmassa ja kiertää Eurooppaa
HENKILÖ | Vakavan onnettomuuden kautta oman päälajinsa löytänyt Nelli Kujansivu asuu ja työskentelee tällä hetkellä Tukholmassa ja kiertää myös muualla Euroopassa.
Residenssityöskentely mahdollistaa uusia esityksiä ja yllättäviä yhteistyökuvioita – kuten Hurmoksen TTT:llä
TEATTERI | Tampereen Työväen Teatterin residenssiin haki pari vuotta sitten lähes sata esittävän taiteen työryhmää. Marja Skaffari kuului ryhmään, joka tuotti Työvikselle Hurmos-esityksen.


