Kuvat: Jetro Stavén / Bazar
KIRJAT | Komisario Antti Hautalehdon tutkintaryhmä täydentyy dekkarisarjan 13. osassa uudella jäsenellä. Myrskyn silmään ajautuu piispaksi pyrkivä kirkkoherra Sulkavuori.
”Kirjan jännite katkeaa liiankin aikaisin, ja loppu menee turhaksi selittelyksi.”
ARVOSTELU

Christian Rönnbacka: Armoton
- Bazar, 2025.
- 350 sivua.
Turistikaupunki Porvoo on vaarallinen paikka asua ja tehdä töitä, todistaa kirjailija Christian Rönnbacka. Hänen Hautalehto-dekkarisarjansa on edennyt 13. kirjaan. Armottomassa (Bazar, 2025) pikkukaupungin uhat saavat taas uusia muotoja.
Myrskyn silmään ajautuu piispaksi pyrkivä kirkkoherra Sulkavuori. Pappismiehen törttöilyt tulevat ilmi, ja niistä kärsii pian myös hänen vaimonsa. Kun toinenkin nainen saa stalkkerin peräänsä ja tapahtumat alkavat kietoutua toisiinsa, jälki ei ole kaunista. Naiset kärsivät taas kerran, kun miehet toteuttavat mielihalujaan.
Komisario Antti Hautalehdon tutkintaryhmä täydentyy uudella jäsenellä, 26-vuotiaalla Linda Sundilla. Muu ryhmä jatkaa ennallaan, mitä nyt Pappa Lindfors odottelee kultaisia eläkevuosia.
Antin oma ihmissuhde on katkolla, mielessä siintää haave omakotitalosta, ja autokin pitäisi alle saada. Jos ei nyt muuta varten, niin pääsisi ainakin kalaan ja Varustelekaan ostamaan uutta villapaitaa.
Arkista, tavallista ja sopivan pientä unelmointia siis. Vaikka taustalla tapahtuisi kuinka kaameita, kotimaisessa dekkarissa ei liikoja raakuuksilla revitellä. Hautalehto itse tuntuu ottavan vastaan kaiken ilman, että miehessä mikään suuresti liikahtaa.
Mukava lukea ja makustella
Christian Rönnbacka valittiin taannoisilla Helsingin kirjamessuilla vuoden kotimaiseksi dekkaristiksi, jo kolmannen kerran. Palkinnon myöntää äänikirjapalvelu Bookbeat, enkä ihmettele hänen suosiotaan yhtään.
Hautalehto-kirjojen kieli on kevyttä, nautiskelevaa ja luontevaa. Sitä on mukava lukea ja makustella ja varmasti yhtä palkitsevaa kuunnella äänikirjamuodossa.
”Teen tarinan viihdyttämään itseäni”, Rönnbacka tunnusti Helsingin Sanomien haastattelussa. Tästä voisi moni kirjoittaja ottaa opiksi ja jättää jäpittämisen vähemmälle.
Armoton-romaanissa kirjailijan käyttämät kielikuvat ovat mehukkaita ja oivaltavia. Ironia ja sarkasmi ovat alituiseen läsnä.
Mökkiytyvästä Hautalehdosta on tulossa ”peräkammarikomisario”, ja hänen vihdoin itselleen löytämänsä auto ”oli kauttaaltaan synkkä kuin poliisin sielu”. Pakko hymyillä, kuten tässäkin:
”Pohjalaisjäärät olivat tietenkin oma lukunsa. He kävelivät liiteriin eivätkä edes purreet aseen piippua, ettei perikunnalle tulisi ongelmia myydä sitä.”
Jännite katkeaa kesken
Dekkarina Armoton jää ponnettomaksi. Kirjan jännite katkeaa liiankin aikaisin, ja loppu menee turhaksi selittelyksi. Lukijaa mietityttää enemmänkin se, miten komisario Hautalehto itse selviää kiemuroistaan ja millaisia ratkaisuja hän lopulta tekee.
Rönnbackan aikaisemmista kirjoista Kylmä syli ja Rakennus 31 on sovitettu tv-sarjoiksi. Armoton-romaanissa ei samanlaista kantavuutta ole. Eikä Mikko Leppilammella taida juuri nyt olla tilausta sarjan päähenkilön rooliinkaan.
Antti Hautalehdosta välittyy kirjassa melko yksioikoinen suomalaisen perusmiehen peilikuva. Kenties uusi orastava ihmissuhde tuo elämään uusia sävyjä jatkossa? Kovin syvällisiksi hahmoiksi eivät ehdi kasvaa kirjan muutkaan henkilöt, eikä heidän ratkaisujaan turhia perustella tai selitellä. Ehkä moni ei sitä perusdekkarilta odotakaan.
Vai olisiko Hautalehdon tullut jo aika liueta kokonaan kuvasta? Rönnbackalta löytyy tämänkin ajatuksen tueksi aika yleispätevä elämänviisaus:
”On hyvä osata poistua takavasemmalle mieluummin omasta tahdostaan kuin vasta ensimmäisen infarktin jälkeen.”
Kari Pitkänen
kari.pitkanen(at)kulttuuritoimitus.fi
* *
♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️
Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Mitä Jeesuksesta tiedetään ja mitä kuvitellaan – arviossa Historian Jeesus ja salaliittoteoriat
KIRJAT | Matti Kankaanniemi on kirjoittanut kansankielisen mutta tieteellisesti pätevän johdatuksen Jeesuksen historiallisuutta koskeviin kysymyksiin.
Dekkarin ympäristö viehättää, mutta tapahtumat hätkähdyttävät – arviossa Paula Hotin Murha Lochinverissä
KIRJAT | Paula Hotti palaa kolmannessa Halla-sarjan dekkarissa Skotlannin ylämaille, missä matkajournalisti ja kirjailija vietti kymmenkunta vuotta sitten kesiään kokkina.
Rikkaasti kuvitettu kasvutarina – arviossa Taru Kumara-Moision ja Rimma Erkon Kaislankuiske
KIRJAT | Kaislankuiske on ajankohtainen, informatiivinen, hellyttävä, hauska, oivaltava ja tunnetaitoja opettava lastenkirja.
Waltarin tunne-elämän kriisit heijastuivat klassikkokirjan hahmoihin – arviossa Panu Rajalan Sinuhen synty
KIRJAT | Sinuhen synty on peräti 45. Panu Rajalan teos. Mika Waltarin lisäksi Rajala on tutkinut monia muitakin kotimaisen kirjallisuuden mestareita, kuten Sillanpäätä, Leinoa, Kiantoa ja Meriluotoa.




