Carlotta Colombo esitti konsertissa neljä vaativaa kantaattia. Kuva: Kari Pitkänen
KONSERTTI | ”Musiikissa ei ole mitään rajoja. Kaikkien maailman johtajien pitäisi olla muusikoita”, taiteellinen johtaja Michael Fields viestitti salintäydelle kuulijajoukolle.
Sastamala Gregoriana: Alle glorie de Tebro – roomalaisia kantaatteja ja sonaatteja. Fantazyas-yhtye Pyhän Marian kirkossa 18.7.2024.
Michael Fieldsillä oli varmasti syytä tyytyväisyyteen torstai-iltana: festivaali hyvässä alussa, kirkko loppuunmyyty ja sääkin suosiollinen. Vaikka pilvet roikkuivat matalalla, konserttivieraat pääsivät sisälle Pyhän Marian kirkkoon kuivin jaloin.
– Ilman suurta vapaaehtoisten joukkoa koko festivaalia ei olisi. Kiitos siitä teille kaikille, vuodesta 2006 taiteellisena johtajana toiminut Fields hehkutti.
– Musiikki voi parantaa meidät, sillä on taikavoimia. Kun me saamme antaa energiaa teille täältä edestä, osa siitä energiasta palautuu maille takaisin.
– Musiikissa ei ole mitään rajoja. Kaikkien maailman johtajien pitäisi olla muusikoita”, Fields totesi ja sai raikuvat aplodit.
Carlotta oli konsertin tähti
Sastamala Gregorianan vuoden teema on ikuinen kaupunki Rooma. Vanhan musiikin kaupunkisarja jatkuu nyt seitsemättä vuotta. Ensi vuonna on vuorossa viimeinen, Lontoo.
Illan konsertin tarjoili italialainen vanhan musiikin yhtye Fantazyas johtajanaan Roberto Balconi. Se esiintyi tällä kertaa seitsemän soittajan ja solistin kokoonpanolla.
Tiberin kunniaksi -otsikoitu konsertti sisälsi kaksi Händelin italialaista kantaattia ja Serenatan, kaksi Corellin sonaattia ja päätteeksi Scarlattin Tiberin rannalla -kantaatin. Sopraanosolistina lauloi Carlotta Colombo, jonka urakka olikin tässä ohjelmassa melkoinen.
Kun italialaiset soittavat ja laulavat Tiberistä, lopputuloksesta ei tarvitse huolehtia. Musiikki oli kautta linjan sisäistettyä ja huolellisesti fraseerattua.
Colombon luonnollisen pakottamaton sopraanoääni teki oikeutta teoksille, jotka eivät varsinaisesti ole ”suurta” barokkimusiikkia. Kokemus oli enemmänkin kamarimusiikillinen ja usein lähes harras, vaikka kantaattien aiheet hyvin maallisia ovatkin: metsästyksen ilot, Tiber-joen kauneus sekä rakkauden pettymykset ja niiden aiheuttama kärsimys.
Barokkimusiikki svengaa ja rokkaa
Monin paikoin teoksissa leikitellään kaikuefekteillä, mikä sopikin akustiikaltaan loistavaan kirkkoon erinomaisesti.
Ja kuinka yksittäiset soittimet täällä kuuluvatkaan! Corellin sonaatin Adagio-osassa cembalisti Daniele Rocchin jokainen kädenliike koskettimilla erottui vaivattomasti aivan takariville asti.
Parhaimmillaan Carlotta Colombon ääni kohosi parhaaseen barokkiajan loistoon, kuten Händelin aariassa Tornami e vagheggiar (Kaipaa minua jälleen ilolla).
Katsojien joukossa olleen noin kymmenvuotiaan pojan jalka vispasi kovaa barokkimusiikin tahdissa. Ja aivan oikein: parhaimmillaan barokki on hyvin svengaavaa ja tanssillista.
Tuosta voisi moni aikuinenkin ottaa oppia. Musiikin tahtiin saa elää ja hengittää ja kravattia löysätä, vaikka kirkossa istutaankin.
Tähän ei iskelmänikkari pysty
Ohjelmalehtisen suomennettuja tekstejä lukiessa ällistyy aina siitä, kuinka kaunopuheista ja maalailevaa vuosisatoja vanha laulurunous on. Vai mitä sanotte tästä Scarlattin kantaatin avaavasta resitatiivista:
”Tiberin rannalla, jossa
jumalattaret muotoilivat
hiustensa säikeet
kaarenmuotoisiksi kampauksiksi,uskollinen Aminta, jota Clori
halveksi, huusi rajattomassa
surussaan taivaalle ja maalle:
Minut on petetty!”
Tähän ei suomalainen tai italialainenkaan iskelmänikkari enää pysty.
Tervetuloa Sastamalaan, Messias
Vaikka Fantazyas-yhtyeen esiintymisestä ei ole pahaa sanaa sanottavana, yleistunnelmaltaan konsertti jäi hieman turhan seesteiseksi ja tasapaksuksi.
Älkää ymmärtäkö tätä tai jutun otsikkoa väärin. Vuoden 2025 jälkeen taiteellisen johtajan pestistä väistyvä Michael Fields on tehnyt Sastamalassa upeaa työtä ja nostanut pirkanmaalaisen vanhan musiikin festivaalin koko kotimaisen kulttuurikesän huipputapahtumien joukkoon. Mutta ehkä tämä latu alkaa olla nyt loppuun kuljettu.
Ymmärrän taloudelliset realiteetit, vapaaehtoistyövoiman jaksamisen rajat ja konserttipaikkojen tuomat rajoitukset. Silti monta kertaa juuri Pyhän Marian kirkossa istuneena olen miettinyt, miltä kuulostaisi oikea barokkiajan kamariorkesteri juuri täällä. Vaikka soittamassa Vivaldin Vuodenajat solistinaan Kreeta-Maria Kentala? Tällainen konsertti olisi varma kassamagneetti.
Sastamala Gregoriana saisikin ojentaa käden pidemmälle ei-niin-kovin-syvällä-vanhan-musiikin-historiassa olevan musiikkiharrastajan suuntaan. Konserttiohjelmien lomaan sopii kyllä sirotella harvinaisuuksiakin, mutta varmimmin kävijän mielenkiinnon herättää hänen ennestään tuntemansa musiikki.
Torstai-iltana visioin kirkkoon myös Händelin Messias–oratorion esitystä. Ennen tätä kirjoitusta luin Fieldsin haastattelun Aamulehdestä – jossa hän nimenomaan kertoi pohtivansa Messias-esitystä ensi kesän ja uransa kruunuksi.
Sen haluan nähdä ja kokea juuri täällä. Voiko liput varata jo nyt?
Kari Pitkänen
kari.pitkanen(at)kulttuuritoimitus.fi
Sastamala Gregoriana jatkuu 21.7.2024 saakka. Festivaalin ohjelma löytyy täältä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Musiikki on mahtava voima – Vexi Salmen ennen julkaisemattomat tekstit soivat Hämeenlinnan lauluillassa
MUSIIKKI | Terveisin Vexi -lauluiltaa voi suositella kaikille, jotka haluavat hetkeksi paeta pahaa maailmaa humoristisen ja koskettavan musiikin äärelle.
We Jazz oli modernin jazzin juhlaa – reportaasi festivaalin päätöslauantailta Töölön Korjaamolta
FESTIVAALI | Jazzdiggari Matti Nives on luotsannut nykyjazziin erikoistunutta We Jazz -festivaalia vuodesta 2013 lähtien. Ohjelmaa riitti kokonaisen viikon ajaksi.
Cecilia Damströmin timanttinen Information pureutuu informaatiotulvaan ja kannustaa lähdekritiikkiin
KONSERTTI | Tampere Filharmonian Cecilia Damströmiltä tilaama Information soi orkesterin konsertissa maailmanensiesityksenä. Tampere-talossa kuultiin myös Paul Lewisin Beethoven-pianismia sekä Brahmsin sinfonia.
Kirill Karabits ja Tampere Filharmonia osoittivat, että Ukrainan kulttuuria ei niin vain nujerreta
KONSERTTI | Tampere ja Kiova ovat olleet ystävyyskaupunkeja 70 vuotta. Tampere-talon perjantaisessa konsertissa juhlittiin sitä ja itsenäisen Ukrainan selviämistä.