Hämeenlinnan taidemuseon pihapuu oli koristautunut juhlatunnelmaan. Kuvat: Johanna Peltola
TAPAHTUMA | Elokuinen lämmin ja pimenevä ilta tarjoaa oman kehyksen taiteiden yölle. Matkustamisen tunnelmaan pääsee jo naapurikaupungissa, jos sitä ei tunne kovin hyvin.
”Taidevaltakunnan jälkeen on melkein sellainen olo kuin olisi käynyt metsässä. Eikä missä tahansa talousmetsässä, vaan vanhassa sekametsässä.”
Rajasin Hämeenlinnan Taiteiden yön (30.8.2024) vierailuni taidemuseon ympäristöön, jonka Taidevaltakunta ’24 -biennaalista oli kuulunut suosituksia. Matkan varrelta löytyi sympaattisen tupaten täynnä oleva Galleria Paperihuone, jota ylläpitää taidegrafiikan yhdistys Paperihuone ry.
Esillä oli taiteilija Edwina Goldstonen näyttely Mentations-Mindscapes, joka sisälsi jännittäviä yksityiskohtia. Goldstone ammentaa teoksiinsa menneestä ja käyttää kiinnostavalla tavalla erilaisia materiaaleja teoksissaan ja myös niiden pohjana.
Hämeenlinnan taidemuseon taiteiden yöhön oli järjestetty kuvataiteellista työskentelyä pihamaalle, jonka keskellä nököttävä suuri puukin oli saanut juhla-asusteet päälleen.
Pihan aittarakennus oli muuttunut elokuvateatteriksi, jossa sai tilaisuuden nähdä Leena Lehden teos Existence kaitafilmiprojisointina. Taidemuseon näyttelyssä teos on esillä digitaalisena versiona. Tunnelmaa loi Ville Väisäsen tilanteessa luoma äänimaailma. Kaunis ja vaikuttava teos sopi hyvin tunnelmalliseen miljööhön. Paikalla olleet lapset kertoivat, että olisivat voineet katsoa teosta pidempäänkin.
Luonnon ja ihmisen välinen vuoropuhelu on Taidevaltakunnan kantava teema ja aiheena äärimmäisen kiinnostava. Teokset käsittelevät tätä suhdetta kukin omasta näkökulmastaan.
Näyttelyssä on teoksia monista eri materiaaleista, kuten luonnonmateriaaleista (Tuuli Aution veistokset), kierrätetystä elektroniikasta (Hanna Oinosen tilataideteos), tekstiileistä (Lotta Blombergin Sokea Piste) ja hiillytetystä puulevystä (Harri Päivärinta). Mukana oli myös esimerkiksi videoprojisointeja ja tekoälysimulaatio (Sauli Suomelan Toivomuskaivo)
Materiaalien ja tekniikoiden laajuus ja erilaisuus ilahduttaa. Yleisötyön näkökulmasta erityisesti Tuuli Aution teos Tuntu herätti riemastuineita kommentteja siitä, että kerrankin saa koskea johonkin. Aution teokset ovat puusta tehtyä veistoksia erilaisin pinnoin ja värisävyin. Ne luovat moniaistillisen kokemuksen niin kuin Taidevaltakunta kokonaisuudessaan.
Luontoteemainen näyttely ei ole tällä kertaa onneksi pelkkää dystopiaa. Luonnon mahtia ja voimaa ei kuitenkaan ohiteta eikä ihmisen vaikutusta maapallon tulevaisuuteen. Tätä käsittelee Taija Goldblatt videoteoksessaan Ocean’s Skeleton, jonka mustavalkoinen efekti voimistaa aaltojen tuntua ja oikeanlaista asettumista ihmisenä suhteessa luontoon. Teos tuottaa vaikutuksen, jota se kuvailee; ihmistä osana laajempaa kokonaisuutta.
Taidevaltakunnan jälkeen on melkein sellainen olo kuin olisi käynyt metsässä. Eikä missä tahansa talousmetsässä, vaan vanhassa sekametsässä. Se on erityinen saavutus taidenäyttelyltä!
Taidevaltakunta ’24 Hämeenlinnan taidemuseossa 8.9.2024 asti.
Johanna Peltola, teksti ja kuvat
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Galleriakatsaus: Taide käsittelee perheen surua, luontokatosurua ja sodan kollektiivista surua
KUVATAIDE | Tiina Nyrhinen kirjoittaa Jyri Pitkäsen, Pauliina Heinäsen, Dominik Fleischmannin, Henri Airon, Paula Puoskarin, Anni-Sofia Knuuttilan ja Henna Nuutisen näyttelyistä Tampereella.
Omalaatuiseksi jääräpääksi luonnehdittu Jussi Pohjakallio näyttäytyy valokuviensa kautta kekseliäänä ja nokkelana tarkkailijana
NÄYTTELY | Tampere-talon Talvipuutarha on oiva paikka mustavalkokuvien näyttely-ympäristöksi Sorsapuiston syksyisen valon ja alkavan väriloiston tulviessa sisään ikkunoista.
Vallan muotokuvat keskustelevat Kimmo Pyykön taiteen kanssa – Valtaapitäviä-näyttely Kangasalla
KUVATAIDE | Kimmo Pyykkö -taidemuseon intendentti Soila Kaipiainen on koonnut teoksia näyttelyksi teemalla Valtaapitäviä.
Hevosen kuolema ja muita tärkeitä asioita nähtäväksi – Tove Kjellmark Seinäjoen taidehallissa
KUVATAIDE | Tukholmalaisella kuvataiteilija Tove Kjellmarkilla on hevostaustaa, hevonen ei ole näyttelyn päätähti sattumalta. Taiteilija on kasvanut hevosten parissa lapsesta asti.