Helena Hiilivirta. Kuva: Mikko Vares
KESÄLEHTI | Heinäkuun viimeinen Kesälehti Tampere katselee pian alkavan elokuun festareihin ja kirjasatoon.
Eli Harju, teksti
Helena Hiilivirta lienee monelle tuttu Tampere Filharmonian intendenttinä. Siitä tehtävästä hän on ehtinyt eläköityä jo kahdesti: ensin vuonna 2018, ja sitten vuonna 2019 toimitettuaan tehtävää pyynnöstä vielä hetken. Suurimman osan työuraansa Hiilivirta on kuitenkin tehnyt Helsingissä.
Vuodesta 2022 asti Hiilivirta on toiminut Wanhankaupungin juhlan taiteellisena johtajana. Elokuussa Tampereella järjestettävä klassisen musiikin festivaali sai alkunsa Majaoja-säätiön ideasta.
– Heillä oli herännyt ajatus, että Tampereella olisi hyvä olla kesäisin enemmän klassisen musiikin tarjontaa. Täällähän on hyvin voimakas kevyen musiikin tarjonta, mutta kesäaikaan klassinen musiikki juuri Tampereella loistaa poissaolollaan, vaikka Pirkanmaalla on muualla hienoja festivaaleja. Löytyi kyllä yhteinen sävel säätiön kanssa, ja he ovat tässä myös voimakkain taloudellinen tuki, Hiilivirta kertoo Kesälehden haastattelussa.
Wanhankaupungin juhlan nimi on monelle hieman provosoiva. Kesälehdessä Hiilivirta kertoo myös, miten hänen huomionsa alun perin kiinnittyi vanhan Tampereen jälkiin arjessa.
– Moni perustamperelainen ihmettelee, että mikä vanha kaupunki. Täällä ei kuulemma ole mitään vanhaa kaupunkia. Mutta katsokaa vähän tarkemmin!
Wanhankaupungin juhlan lisäksi myös kirjasyksy on jo ihan oven takana. Jo elokuussa ilmestyy uusi kirja ainakin viideltä tamperelaiselta kirjailijalta. Arvaa keneltä – tai lue se täältä!
Elokuu on kuitenkin vielä kesäkuukausi, ja Kesälehti suorittikin jälleen eläinkokeiden sijaan toimittajakokeita yhdelle Tampereen kuuluisimmista uimarannoista. Testin tulokset olivat ristiriitaisia, sillä niissä asettuivat vastakkain ruuhka, mukava hiekkapohja ja jäätelö.
Tänään ilmestyneen lehden etusivulle pääset tästä!
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Ars Fennica 2027 -palkintoehdokkaat on valittu – Suomesta mukana Joel Slotte ja Anna Estarriola
KUVATAIDE | Anna Camner Ruotsista, Anna Estarriola Suomesta, Joel Slotte Suomesta tai Sandra Mujinga Norjasta ovat ehdolla Suomen suurimpaan kuvataidepalkintoon.
Monologin voisi tehdä ihan vain monologina – arviossa TTT:n Ennen kuin mieheni katoaa
TEATTERI | Riikka Papusen erinomainen roolisuoritus kannattelee Anna Jaanisoon tulkintaa Selja Ahavan kohukirjasta.
Kramppeja & nyrjähdyksiä #20: Elämäni fuusiobluesperheen rumpalina
SARJAKUVA | Pauli Kallion käsikirjoittama ja Ville Pirisen piirtämä sarjakuva ilmestyy Kulttuuritoimituksessa aina perjantaisin.
Carolus Rex yhdistää Strindbergin klassikon ja valeuutiset – ensi-ilta Telakalla
TEATTERI | Hanno Eskola dramatisoi ja ohjasi Heidi Kiviharjulle ja Jyrki Mänttärille todellisen ammatillisen haasteen. Mistä ihmeestä oikein on kysymys?




