Helena Hiilivirta. Kuva: Mikko Vares
KESÄLEHTI | Heinäkuun viimeinen Kesälehti Tampere katselee pian alkavan elokuun festareihin ja kirjasatoon.
Eli Harju, teksti
Helena Hiilivirta lienee monelle tuttu Tampere Filharmonian intendenttinä. Siitä tehtävästä hän on ehtinyt eläköityä jo kahdesti: ensin vuonna 2018, ja sitten vuonna 2019 toimitettuaan tehtävää pyynnöstä vielä hetken. Suurimman osan työuraansa Hiilivirta on kuitenkin tehnyt Helsingissä.
Vuodesta 2022 asti Hiilivirta on toiminut Wanhankaupungin juhlan taiteellisena johtajana. Elokuussa Tampereella järjestettävä klassisen musiikin festivaali sai alkunsa Majaoja-säätiön ideasta.
– Heillä oli herännyt ajatus, että Tampereella olisi hyvä olla kesäisin enemmän klassisen musiikin tarjontaa. Täällähän on hyvin voimakas kevyen musiikin tarjonta, mutta kesäaikaan klassinen musiikki juuri Tampereella loistaa poissaolollaan, vaikka Pirkanmaalla on muualla hienoja festivaaleja. Löytyi kyllä yhteinen sävel säätiön kanssa, ja he ovat tässä myös voimakkain taloudellinen tuki, Hiilivirta kertoo Kesälehden haastattelussa.
Wanhankaupungin juhlan nimi on monelle hieman provosoiva. Kesälehdessä Hiilivirta kertoo myös, miten hänen huomionsa alun perin kiinnittyi vanhan Tampereen jälkiin arjessa.
– Moni perustamperelainen ihmettelee, että mikä vanha kaupunki. Täällä ei kuulemma ole mitään vanhaa kaupunkia. Mutta katsokaa vähän tarkemmin!
Wanhankaupungin juhlan lisäksi myös kirjasyksy on jo ihan oven takana. Jo elokuussa ilmestyy uusi kirja ainakin viideltä tamperelaiselta kirjailijalta. Arvaa keneltä – tai lue se täältä!
Elokuu on kuitenkin vielä kesäkuukausi, ja Kesälehti suorittikin jälleen eläinkokeiden sijaan toimittajakokeita yhdelle Tampereen kuuluisimmista uimarannoista. Testin tulokset olivat ristiriitaisia, sillä niissä asettuivat vastakkain ruuhka, mukava hiekkapohja ja jäätelö.
Tänään ilmestyneen lehden etusivulle pääset tästä!
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Santtu-Matias Rouvalin johtama Finlandia sai kyyneleet virtaamaan Mikkelin Musiikkijuhlilla
KONSERTTI | Mikkelissä kuultiin Sibeliuksen lisäksi muun muassa Dvorákia, Straussia ja Saint-Saënsin sekä virtuoottisen pianistin Gabriela Monteron hymyilyttäviä improvisaatioita.
Paremman tulevaisuuden toivoa Barcelonassa 1974 – arviossa Montserrat Roigin Kirsikoiden aika
KIRJAT | Kotimaassaan Roigin mukaan on nimetty niin kouluja, kirjastoja kuin katujakin, mutta Suomessa Kirsikoiden aika on ensimmäinen espanjalaiskirjailijalta käännetty teos.
Tarinoita linnanväestä – arviossa Elise Pihlajaniemen Ritareita, linnanrouvia ja merirosvoja
KIRJAT | Millaisia olivat ihmiskohtalot Suomen keskiaikaisissa linnoissa? Elise Pihlajaniemi jatkaa Linnaelämää keskiajan Suomessa -teoksen linjoilla.
Pori Dance Company ja Moon Bloom elokuun auringonlaskussa
TANSSI | Pori Dance Companyn uusin teos esitettiin Yyterin hiekkarannalla. Aurinko, meri, hiekka ja tuuli hoitivat Moon Bloomin visuaalisuuden kuin ohjelmoituna.