”Saksan ja maailman kohtaloksi koitui se, että maan kommunistit ja sosiaalidemokraatit pitivät pahimpana vihollisenaan toisiaan, eivät suinkaan natseja”, Kari Pitkänen kirjoittaa kolumnissaan.
Kari Pitkänen
Dresdenin hetki löi 13. helmikuuta 1945 kello 22.03
Arvostelu | Kari Pitkänen | Barokkikaupungin pommituksesta on tullut synonyymi siviiliväestön ja kulttuuriperinnön silmittömälle tuhoamiselle. Sinclair McKayn kirja osoittaa, miksi.
Kirjettä lähemmäs ei mennyttä pääse – Timo Kalevi Forssin kirjaa täydentää museonäyttely Vapriikissa
Arvostelu | Kari Pitkänen | Sata kirjettä Suomen lähihistorian ajalta kertoo maastamme mikrotasolla enemmän kuin monikaan akateeminen tutkimus tai arvostettu tietokirja.
Kelaa vähän, Juice puhuu – arvostelussa Juice Leskisen koottujen muistelmien ensimmäinen osa
Arvostelu | Kari Pitkänen | Sivistynyt ja hauska sanataituri, välillä rasittava jankkaaja. Tätä kaikkea on Juice kirjassa, joka on kasattu haastattelunauhoista 30 vuoden takaa.
Ei ollut helppoa Adoniksellakaan – Suomalainen barokkiorkesteri loi harmonian seitsemännen taivaan
Arvostelu | Kari Pitkänen | Suomalainen barokkiorkesteri, Tuuli Lindeberg ja Susanne Langner konsertoivat torstaina Kangasala-talossa ja johdattelivat kuulijat 1700-luvun Napoliin.
Auschwitzin haamu ei kadonnut minnekään
Mitä Auschwitzin muisto merkitsee meille, 2020-luvun ihmisille nykyisenä Vainojen uhrien muistopäivänä? Tätä kysyy ja siihen yrittää vastata kolumnissaan Kari Pitkänen.