KIRJAT | Mauri Erik Schröder Self-helpin tarinoissa todellisuus on vinksallaan. Levolan kieli on usein virkistävän oivaltavaa ja kielikuvat yhdistelevät asioista omalakisesti niin, että kliseet ovat kaukana.
Anna Hollingsworth
Seesteisissä runoissa erämaassa soi kaipuu – arviossa Tomi Kontion Tunturin luokse, rakkaan
KIRJAT | Tomi Kontion kahdeksannessa runoteoksessa liikutaan Lapin maisemissa.
Yhden yön runot vuolevat esiin erotiikkaa tarkkanäköisesti – arviossa Kaija Rantakarin Kertosäe
KIRJAT | Kaija Rantakarin neljäs teos Kertosäe piirtää tarkoin vedoin kuvan yhdestä yöstä. Teos on minimalismissaan pientä liikettä, jossa merkitykset kasvavat yksityiskohdista.
Poikkeuksellisen elämänuskoinen teos antaa äänen geeneille – arviossa Jouni Inkalan Geenihymni
KIRJAT | Jouni Inkalan Geenihymni on kaleidoskooppinen ylistyslaulu elämälle. Kaleidoskopia ulottuu myös kieleen, joka on kuvissaan leikittelevän rikasta.
Virpi Vairisen Antiluuppi on pelottavan oikeassa huomioissaan ihmisistä ennen katastrofia
KIRJAT | Virpi Vairisen viides teos kritisoi tarkkanäköisesti ihmiskunnan tuhovoimaa. Vähäeleiset tekstit onnistuvat osoittamaan, kuinka ihminen muokkaa maailmaa mieleisekseen.
Antakaa minulle palavia pensaita ja tiskiharjoja – kolumni Helsingin kirjamessuilta
KOLUMNI | Helsingin Kirjamessujen helmet olivat piilossa päälavoilta. Kun ei seuraa sitä, mikä on messuvallankäyttäjien mukaan kiinnostavaa, törmää kaikkeen, mitä ei olisi osannut kuvitella.