KIRJAT | Jouni Inkalan Geenihymni on kaleidoskooppinen ylistyslaulu elämälle. Kaleidoskopia ulottuu myös kieleen, joka on kuvissaan leikittelevän rikasta.
KIRJAT | Virpi Vairisen viides teos kritisoi tarkkanäköisesti ihmiskunnan tuhovoimaa. Vähäeleiset tekstit onnistuvat osoittamaan, kuinka ihminen muokkaa maailmaa mieleisekseen.
KOLUMNI | Helsingin Kirjamessujen helmet olivat piilossa päälavoilta. Kun ei seuraa sitä, mikä on messuvallankäyttäjien mukaan kiinnostavaa, törmää kaikkeen, mitä ei olisi osannut kuvitella.
KIRJAT | Miki Liukkosen viimeiseksi jäänyt romaani tarjoaa herkullista maksimaalisuutta. Mainio pikareskikertomus sekoittaa muutenkin sekavaa pakkaa usean asteen potenssiin.
KIRJAT | Reetta Pekkasen kolmas runokirja liikkuu varmaotteisesti usealla tasolla. Luonto – nyt tulppaaneiden ja huonekasvien muodossa – on keskeinen peilipinta.
KIRJAT | Mikko Väänäsen runoteoksessa Kuu valaisee kaiken ja heijastaa maailmankatsomuksia.
