Mitä muistat presidentti Sauli Niinistön valtakaudesta? Testaa tietosi presidenttivisassa!

01.01.2024
Niinistöt

Kuvat: WSOY

VISA | Testaa Niinistön toisen kauden isoista käänteistä ja tapahtumista Kulttuuritoimituksen presidenttivisassa.

Anne Välinoro, teksti

Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö pitää viimeisen uudenvuodenpuheensa presidentin virassaan tänään 1.1.2024 kello 12. Kun suomalaiset valitsevat itselleen uuden presidentin 28.1.2024 ja valittu antaa juhlallisen vakuutuksen tehtävään 1. maaliskuuta, Niinistö tulee olleeksi virassaan 12 vuotta, siis kaksi kuusivuotiskautta.

Niinistö oli itse aikoinaan halukas lyhentämään presidentin valtakauden pituuden neljään vuoteen. Hän oli ehdottanut tätä jo eduskunnan puhemiehenä lokakuussa 2007. Niinistö vertasi Suomen mallia muualla maailmassa vallitsevaan nelivuotiskauteen.

Suomen ensimmäisen hallitusmuodon laatijat olivat päätyneet vuonna 1919 huolellisen harkinnan jälkeen kuuteen vuoteen. Näin haluttiin tuoda vakautta ja jatkuvuutta maan poliittiseen elämään ja ulkosuhteisiin.

Jos Niinistön ehdotus olisi mennyt läpi, hän ei olisi ollut ratkomassa ulkopolitiikkaamme suuria kysymyksiä vuosina 2022–2023 Venäjän hyökättyä brutaalisti Ukrainaan ja sitä seuranneena, Eurooppaa koetelleen sodan aikana.

* *

Mutta nyt on. Niinistö jättää tehtävänsä 75-vuotiaana, Suomen ulkopolitiikalle uuden linjan antaneena presidenttinä. Suomen suhde Venäjään on kokenut täyden mullistuksen, Suomi on Natossa ja Suomi tukee aseellisesti Ukrainaa.

Polititiikan toimittaja ja tietokirjailija Risto Uimonen (s. 1947) on kirjoittanut Sauli Niinistöstä kolme kirjaa. Niistä ensimmäiset ovat Puolivallaton presidentti (2012, WSOY) sekä Sauli Niinistö – tasavallan presidentti (2018, WSOY).

Uimosen tuorein kirja Sauli Niinistö – suomalaisten presidentti (2023, WSOY) keskittyy tämän toiseen kuusivuotiskauteen. Moniin sen avaintapahtumiin liittyy hänen venäläinen vastinparinsa Vladimir Putin, joka muuttui diktaattoriksi ja tappajaksi.

Kirjassa avataan kehityskulkua, jolla Ruotsi päätti 200-vuotisen liittoutumattomuuden ajan ja kuinka Suomi veti sen perässään Nato-ratkaisuun.

Teoksessa kuvataan myös tarkkaan prosessi, jolla Suomi lähentyi Yhdysvaltoja ja presidentit Niinistö ja Joe Biden toisiaan. Kukaan suomalainen valtionpäämies ei ole Niinistöä ennen päässyt yhtä läheiseen vuorovaikutukseen Yhdysvaltain presidentin kanssa.

Testaa Kulttuuritoimituksen presidenttitietovisan avulla, mitä tiedät Niinistöstä ja muistat hänen toisen kautensa tapahtumista! Ennen uuden presidentin valintaa on hyvä muistaa, minkälaisesta vallankäyttäjästä oikein on kyse.

* *

Kysymykset

1. Sanalyhennepari tp-utva on tullut tutuksi varsinkin Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Samoin tp-utva oli hyvä väline, kun Suomi päätti hakea Naton jäseneksi. Mistä sanoista lyhennepari tulee?

* *

2. Mitä tp-utva tekee?

* *

3. Mitä etuja Suomen ulkopolitiikan kaksipäisellä presidentti ja valtioneuvosto -johtamismallilla ja presidentin kuusivuotiskaudella on?

* *

4. Ketkä sanoivat seuraavat lauseet? Yhdistä lause oikeaan sanojaan. Sanojia ovat presidentti Vladimir Putin, presidentti Sauli Niinistö, pääministeri Sanna Marin ja presidentti Joe Biden.

  • a) ”Herra presidentti, teillä on hieno demokratia. Antakaa sen jatkua.”
  • b) ”Putin luuli, että hän voi hajottaa meidät. Nyt hän sai juuri sitä, mitä hän ei halunnut. Hän ei saanut suomettunutta Natoa, vaan natottuneeen Suomen.”
  • c)Pietari Suuri palautti alueita ja vahvisti niitä. Nyt tämä sama kohtalo on langennut meille.”
  • d) ”Kun Venäjä, meidän naapurimme, hyökkäsi Ukrainaan, oli selvää, että me liitymme Natoon, koska se on linja, jota Venäjä ei ylittäisi. Kyse on turvallisuudesta. Natoon liittyminen on rauhan teko Suomelle.”

* *

5. Suomi valitsi puolueettomuuden ja liittoutumattomuuden itsenäisen valtionsa ominaisuudeksi aina huhtikuuhun 2023 saakka. Suomesta tuli Brysselissä 4.4.2023 Naton 31. jäsenmaa, mutta mitä se tarkoittaa? Aseta väittämät tärkeysjärjestykseen. Joukossa on myös osittain virheellinen väite, mikä?

  • a) Suomen liittyminen Natoon oli poliittinen voitto presidentti Bidenille ja Yhdysvalloille. Maailman mahtavin sotilasmahti oli havitellut Suomea Natoon jo 1950-luvulta.
  • b) Suomi pääsi puolustusliiton perussopimuksen viidennen artiklan turvatakuiden piiriin. Artiklan mukaan aseellinen hyökkäys yhtä tai useampaa jäsenvaltiota vastaan katsotaan hyökkäykseksi kaikkia Naton jäsenvaltioita vastaan. Kaikki yhden ja yksi kaikkien puolesta, kuten Muskettisotureissa.
  • c) Suomi vietiin Natoon presidentti Sauli Niinistön systemaattisella lobbauksella, henkilökohtaisella strategialla ja koko kansan tuella maaliskuusta 2022 lähtien.
  • d) Suomi haki Naton jäseneksi vastoin Kremlin tahtoa ja sen uhkailuista välittämättä. Kuuluminen Natoon on paras tapa suojautua idän uhalta ja Ukrainan kohtalolta ja katkaista suomettumispuheet.

* *

6. Kun Presidentti Niinistö astui tehtäväänsä 1.3.2012, itänaapurin päämiehenä oli toiminut Vladimir Putin vuodesta 2000. Niinistö sai evästystä Putinin kohtaamiseen edeltäjältään, presidentti Tarja Haloselta, joka oli tutustunut Putiniin omalla kahdella kaudellaan. Halonen otti vaikeita asioita neuvottelupöytään suorasukaisella otteellaan ja jollakin tapaa jopa ystävystyi Putinin kanssa. Heitä yhdisti lapsuus vaatimattomissa oloissa, toista Helsingin Kalliossa, toista Pietarin lähiöissä. Mutta mikä yhdisti Putinia ja Niinistöä koulutuksessa ja harrastuksissa?

* *

7. Ennen kuin Niinistön ja Putinin henkilösuhteet valtionpäämiehinä ja muutenkin katkesivat keväällä 2022 Putinin hyökättyä Ukrainaan, he olivat tavanneet toisensa 16 kertaa henkilökohtaisesti ja puhuneet puhelimessa 30 kertaa. Niinistö yritti vedota Putiniin ennen Venäjän hyökkäystä, jotta tämä jatkaisi neuvotteluja. Niinistö myös oli Putiniin suoraan yhteydessä joulukuussa 2021 ja tammikuussa 2022 tämän esitettyä vaatimuksensa siitä, ettei Nato laajene. Niinistö sanoi Putinille: ”Emme pidä tämmöisestä. Suomalaiset ovat aika itsepäistä porukkaa.”

Niinistö oli viimeisen kerran yhteydessä Putiniin 14.5.2022 Suomen jo ilmaistua 12.5. päätöksensä Natoon menemisestä. Puhelussa hän kysyi Putinilta, miksi Venäjä pommittaa siviilejä. Putin perusteli sotaansa venäläisten turvallisuudella Donbasin alueella. Niinistö vastasi, että te pommitatte nyt naisia, lapsia ja ihmisiä Kiovassa, Harkovassa ja Mariupolissa, vaikka heillä ei ole mitään tekemistä Donbasin kanssa. Putin reagoi siirtymällä toiseen asiaan.

Toisella presidenttikaudella Niinistön ansioiksi myös Suomen ulkopuolella alettiin pitää tämän pitkään hiottuja yhteyksiä Kremliin ja nopeaa reagointia Putinin sanomisiin. Mitä nimitystä Niinistöstä alettiin tämän vuoksi käyttää kansainvälisessä mediassa?

  • a) Putin-tulkki
  • b) Putinin pehmittäjä
  • c) Putin-kuiskaaja

* *

8. Mihin hetkeen liittyvät presidentti Niinistöön liitetyt tai hänen sanomansa lausahdukset?

  • a) ”Suomella töissä.”
  • b) ”Sotilaallisen liittoutumattomuuden aikakausi historiassamme on päättynyt. Uusi aikakausi alkaa.”
  • c) ”Useamman jäsenmaan, myös Ruotsin ja Suomen, suvereniteettia on unionin ulkopuolella kyseenalaistettu. Tämä tekee EU:sta asianosaisen. EU ei saa tyytyä vain tekniseen pakotekoordinaattorin rooliin.”
  • d) ”Te aiheutitte tämän.”
  • e)Sveriges sak är vår.”

* *

9. Saksan liittokansleri Schröder ja presidentti Putin allekirjoittivat sopimuksen 1 200 kilometriä pitkästä Nord Stream 1 -kaasuputkesta vuonna 2006. Putki valmistui 2011, jolloin sitä pitkin kulki Viipurinlahdelta Saksan Greifswaldiin venäläistä maakaasua 27,5 miljardia kuutiota vuodessa. Nord Stream 2 –putki valmistui 2022 eikä sitä oltu ehditty ottaa käyttöön, kun Venäjä aloitti sodan Ukrainassa. Venäjä sai valmiiksi elokuussa 2019 Suomen talousalueen läpi kulkevan 374 kilometrin mittaisen osuuden Nord Stream 2:sta.

Ukrainan uusi presidentti Volodymyr Zelenskyi varoitti Niinistöä Kiovassa syyskuussa 2019, että Nord Stream 2 oli uhka koko Euroopalle. ”Suhtautuminen siihen pelkkänä taloudellisena liiketoimintana saattaa tulla kalliiksi kaikille eurooppalaisille kumppaneille”, Zelenskyi sanoi.

Yhdysvallat, Tanska, Puola ja Baltian maat vastustivat myös putkia. Suomessakin kaasuputkikriitikoita löytyi, näkyvimpänä perussuomalaisten silloinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho. Halla-aho sanoi selkeästi kaasuputkikonsulttien olevan Putinin asialla.

Kaasuputket joutuivat sabotaasin kohteeksi syyskuussa 2022 Bornholmin saaren itäpuolella. Venäjä oli sitä ennen katkaissut kaasun tulon Saksaan Nord Stream 1 –putkessa vastaiskuna lännen toimille Ukrainan sodassa.

Mutta mikä oli presidentti Niinistön kanta kaasuputkiin?

* *

10. Politiikan toimittaja ja Niinistö-kirjan kirjoittaja Risto Uimosen arvion mukaan Sauli Niinistön nousu arvostetuksi presidentiksi on ollut pitkä, mutkikas ja hitaasti kiihtyvä. Seuraavassa viisi Niinistön uraa koskevaa väittämää. Mitkä niistä eivät pidä paikkaansa?

  • a) Niinistö oli kaikkiaan kahdesti, 2012 ja 2018, ehdokkaana Suomen tasavallan presidentiksi.
  • b) Niinistön yleisarvosana ylioppilastodistuksessa oli approbatur.
  • c) Kun Niinistö aloitti valtiovarainministerinä 47-vuotiaana, hänen autonaan oli 13 vuotta vanha BMW 520.
  • d) Sauli Niinistö ja hänen poikansa Matias pelastautuivat Thaimaan tsunamissa 2004 kiipeämällä vuorille.
  • e) Tammikuussa 2018 Niinistö valittiin tasavallan presidentiksi suoran kansanvaalin ensimmäisellä kierroksella 21.1.2018, puolueiden ulkopuolelta valitsijayhdistyksen ehdokkaana.

* *

11. Presidentti Niinistön puoliso tohtori Jenni Haukio (s. 1977) on erittäin suosittu. Hän väitteli joulukuussa 2022 ja väitöskirjan aiheessaan hän jatkoi eteenpäin gradustaan, jossa hän tutki, miten puolueet käyttivät hyväksi internetiä maksimoidakseen kannatustaan.

Turun kirjamessujen ohjelmapäällikkönä hän veti isoa organisaatiota menestyksekkäästi. Persoonana hän on valloittanut ikääntyneet ja nuoremmat. Perinteitä kunnioittava Haukio on solahtanut ongelmitta presidentinpuolison edustusrooliin. Tyylitaju ja omat mielipiteet luonnonsuojelusta pitävät median valppaana.

Niinistön ja Haukion yhteinen lapsi Aaro syntyi 2018 helmikuussa. Aaro pidettiin poissa julkisuudesta, mutta mikä Aaroon liittyvä tapaus sai presidentin penäämään median vastuuta kesällä 2022?

* *

12. Ketkä olivat Suomen viime sotien 1939–1945 aikaiset presidentit?

* *

Vastaukset

1. Tp-utva-lyhennepari tulee kokonaisuudesta Tasavallan presidentin ja ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan yhteinen kokous.

* *

2. Utva on yksi neljästä Suomen lakisääteisestä ministerivaliokunnasta. Sen tehtävä on käsitellä ja valmistella ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvät tärkeät asiat sekä sisäisen turvallisuuden ja kokonaismaanpuolustuksen asiat, silloin kun ne liittyvät ulko- ja turvallisuuspolitikkaan. Ministerivaliokunnan puheenjohtaja on pääministeri. Lisäksi valiokuntaan kuuluvat ulkoasiainministeri, puolustusministeri ja neljä muuta ministeriä. Nykyisin ministerivaliokunta kokoontuu yhdessä tasavallan presidentin kanssa.

* *

3. Kuusivuotiskaudella presidentti on voinut keskittyä täysillä ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtamiseen yli eduskuntakausien ja tuomaan vakautta poliittiseen elämään.

Jos presidentin rooli olisi enemmän seremoniallinen, pääministeri olisi viimeisten ulkopoliittisten ruuhkavuosien aikana joutunut hoitamaan yhteydenpidon ja käymään neuvotteluja myös Venäjän Putinin, Yhdysvaltain Bidenin, Naton Stoltenbergin, muiden Naton ja EU:n jäsenmaiden johtajien sekä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenhakemuksen ratifiointia jarruttaneen Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoganin kanssa. Kaikki nämä vaativat täyttä työpäivää, hyvää pelisilmää ja oikeita sanoja Niinistöltä.

Silloinen pääministeri Sanna Marin sai keskittyä johtamaan hallitusta, kantamaan vastuuta sisäpolitiikasta, olemaan puolueensa puheenjohtaja, keskittymään EU:n huippukokouksiin, muihin ulkomaanmatkoihin ja neuvotteluihin. Silti pääministerin piti Ukrainan sodan alettua varata aikaa myös kansainvälisten suhteiden hoitamiseen.

Tp-utvan jäsenet tiesivät jo 23.2.2022 nukkumaan mennessään saamiensa kuriiriviestien perusteella, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan käynnistyy seuraavana päivänä. Kello 9 aikaan 24.2.2022 tp-utvan kokouksessa syntyi Suomen selkeä tuomitseva kanta hyökkäykseen ja 27.2.2022 Suomi luopui tp-utvan päätöksellä vanhasta periaatteestaan, ettei se vie aseita sotaa käyvään maahan. Suomi saattoi käynnistää sotamateriaaliapulähetyksen Ukrainaan ja otti sen riskin, että suhteet Venäjään vaarantuvat.

* *

4. a) Presidentti Sauli Niinistö. Näin Niinistö sanoi presidentti Donald Trumpille vierailullaan Valkoisessa talossa 2019, kun Trump oli haukkunut presidenttien tiedotustilaisuudessa demokraatteja, mediaa ja häntä kohtaan aloitettua oikeudenkäyntiä.

4. b) Presidentti Joe Biden. Biden sanoi näin vahvistettuaan Valkoisessa talossa allekirjoituksellaan Suomen Nato-liittymisasiakirjan 10.8.2023.

4. c) Presidentti Vladimir Putin sanoi näin Pietari Suuren syntymän 350-vuotisjuhlallisuuksissa kesällä 2022.

4. d) Pääministeri Sanna Marin.

* *

5. Tärkeysjärjestys: b, d, a. Osittain virheellinen väittämä: c.

Presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin ilmoittivat kantansa Nato-jäsenyyshakemuksen puolesta vasta 12.5.2022. Sitä ennen he olivat kuulostelleet puolueiden, kansan, puolustusvoimien, Naton pääsihteerin ja Naton jäsenmaiden kantoja.

* *

6. Molemmat ovat opiskelleet oikeustiedettä, Niinistö on myös valmistunut oikeustieteen kandidaatiksi Turun yliopistosta. Hän toimi sen jälkeen muun  muassa nimismiehenä ja reilun kymmenen vuoden ajan tuomioistuinjuristina Turun hovioikeudessa. Hänellä oli myös lakiasiaintoimisto 1978–1988. Niinistö toimi myös oikeusministerinä Lipposen hallituksessa 1995–1996.

Putin haaveili teininä vakoojan urasta, mutta pyrittyään vapaaehtoisena KGB:n palvelukseen häntä kehotettiin hakeutumaan oikeustieteen opintoihin. Putin selvisi Leningradin valtionyliopiston pääsykokeista ja aloitti oikeustieteen opinnot 1970.  Opintojen aikana hän työskenteli myös Leningradin liikenneministeriön rikososastolla. Neljännellä vuosikurssilla KGB:n värvääjä otti häneen yhteyttä ja Putin pääsi turvallisuuspalvelun tehtäviin. Putinin oikeustieteen jäivät siis kesken päinvastoin kuin Niinistön.

Putin on käyttänyt oikeustieteen opintoja mustamaalatakseen ja tuhotakseen vastustajiaan, Niinistö viedäkseen maataan eteenpäin poliittisissa luottamustehtävissä.

Sekä Niinistö että Putin pelaavat jääkiekkoa. He myös kohtasivat jääkiekkoareenalla mailan varressa Niinistön ensimmäisen kauden alussa 2012 vierailulla Moskovassa.

* *

7. Oikea vastaus: c.

Putinin ja Niinistön suhde oli poikkeuksellinen. Niinistö sai pienen maan presidenttinä halutessaan yhteyden nopeasti suuren maan johtajaan. He oppivat tuntemaan toisensa hyvin kymmenessä vuodessa. Niinistö myös kuvaili kansainvälisen median haastatteluissa Putinia rohkeammin kuin kotimaassa. The Sunday Times -lehden jutussa häntä kutsuttiin ensi kertaa Putin-kuiskaajaksi 4.12.2021. The New York Timesin jutussa 31.1.2022 toimittaja Loveday Morris kirjoitti, että toisin kuin monet muut Niinistö piti päänsä kylmänä, kun jännitys Venäjän ja lännen välillä lisääntyi.

* *

8. a) Sauli Niinistön presidenttivaalikampanjan 2012 tunnuslause, jossa korostui presidentinviran vaativuus seremoniallisuuden sijaan.

8. b) Niinistön puheesta Naton päämajan pihalla 4.4.2023 Brysselissä Suomen Natoon liittymisen vahvistushetkellä.

8. c) Niinistön uudenvuodenpuheesta 1.1.2022, jossa Niinistö herätteli suomalaisia.

8. d) Putinille osoitettu tokaisu Suomen päätöksestä hakea Naton jäsenyyttä toukokuussa 2022

8. e) Kun Turkki jumiutti Ruotsin Nato-jäsenyyssopimuksen ratifiointia, otti Niinistö käyttöön talvisodan aikana ruotsalaisten käyttämän lauseen avunannosta Suomelle (Finlands sak är vår), mutta Ruotsia koskevana.

* *

9. Niinistö jatkoi kaasuputkilinjaa, jonka perusteet Suomi oli määritellyt Tarja Halosen presidenttikausilla. Suomi arvioi molempien putkihankkeiden vaikutuksia vain ympäristöasiana. Presidentti Halonen sanoi presidentti Dmitri Medvedeville vuonna 2009: ”Jos se voidaan rakentaa ekologisesti turvallisesti, se on silloin meidän mielestämme hyvä ratkaisu.”

Presidentti Niinistö ilmaisi tukensa Nord Stream 2:lle helmikuussa 2019 Münchenin turvallisuuskokouksessa. Niinistö kommentoi asiaa myös Kultarannassa kesäkuussa  2019 Saksan liittopresidentti Walter Steinmeierille. ”On hiukan vaikea hahmottaa sitä, miten toinen putki voisi olla turvallisuusriski, kun siellä jo se yksi putki on”, Niinistö totesi. Suomen valtiojohdossa luotettiin Saksan mukanaolon kaasuputkihankkeessa osoittavan, ettei Venäjä käytä putkea muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin.

* *

10. Virheelliset väitteet: a ja d. a) Niinistö oli ehdokkaana myös vuonna 2006. d) He pelastautuivat kiipeämällä sähkötolppaan.

* *

11. Aaro oli tullut vanhempiensa kanssa Turkuun 14.6.2022 katsomaan Paavo Nurmi Games -yleisurheilukilpailuja. STT:n lehtikuvaaja bongasi heidät katsomosta ja pieni skandaali syntyi, kun tiedotusvälineet julkaisivat kuvat. Lupaa kuvaamiseen ei ollut herunut yhdellekään sitä pyytäneelle tiedotusvälineelle aiemmin.

JSN antoi äänin 10–3 vapauttavan päätöksen sille tehdyistä kanteluista. JSN totesi syyskuussa 2022, ettei Aaron kuvaaminen rikkonut hyvää journalistista tapaa. Urheilutapahtuma on julkinen yleisötilaisuus, jossa myös lapsia saa kuvata. Ratkaisussa sanottiin, ettei presidentin lapsi ole lähtökohtaisesti julkisuuden henkilö. Niinistö oli tyytyväinen siihen, että media käsitteli asiaa korkeimmalla mahdollisella tasolla ja oli tyytyväinen myös päätökseen.

* *

12. Maalaisliittoa edustanut, vuonna 1873 Nivalassa syntynyt Kyösti Kallio oli presidenttinä, kun Suomi joutui talvisotaan 30.11.1939. Kallion kausi 1.3.1937–19.12.1940 päättyi dramaattisesti, kun hän joutui luopumaan presidentin tehtävistä heikentyneen terveyden vuoksi. Kallion sydän petti juuri, kun hän oli nousemassa junaan Helsingin asemalla 19.12.1940 palatakseen Nivalaan vaimonsa kanssa. Kallio joutui kaudellaan hyväksymään välirauhansopimuksen merkittävine alueluovutuksineen.

Huittisissa 1899 syntynyt, edistyspuoluetta edustanut Risto Ryti johti Suomea 19.12.1940–1.8.1944. Jatkosodan aikana Ryti teki Saksan ulkoministeri Joachim von Ribbentropin painostamana sopimuksen, jossa hän lupasi 26.6.1944  kirjeessään Hitlerille, että Suomi jatkaa sotaa Saksan rinnalla, ei tee aselepoa eikä osallistu rauhaa koskeviin keskusteluihin muuten kuin yhteisymmärryksessä Saksan hallituksen kanssa.

Suomen vaihtoehdot supistuivat käytännössä siihen, antautuuko Suomi vain jatkaako se sotaa Saksan tuella. Valtakunnanoikeuden antama tuomio sotasyyllisyydestä toi Rytille kymmenen vuoden mittaisen kuritushuonerangaistuksen, josta hän kärsi puolet. Presidentti Paasikivi armahti Rytin toukokuussa 1949.

80-vuotias Carl Gustaf Mannerheim määrättiin presidentiksi 4.8.1944 eduskunnan poikkeuslailla. Mannerheimin päätehtävä oli Suomen irrottaminen sodasta. Suomi katkaisi Mannerheimin johdolla suhteensa Saksaan ja Mannerheim ilmoitti, ettei Ribbentrop-sopimus sitonut häntä. Mannerheim sopi Stalinin kanssa tulitauosta ja neuvotteli rauhansopimuksen Neuvostoliiton kanssa 19.9.1944. Lapin sota päättyi huhtikuussa 1945. Mannerheim ehti toimia neljällä vuosikymmenellä Suomen palveluksessa, talvisodan ja jatkosodan ylipäällikkönä ja valkoisten kenraalina kansalaissodassa 1918.

Mannerheimin presidenttikausi päättyi 4.3.1946 hänen eroilmoitukseensa. Mannerheim oli sairastellut ja hänen tehtäviään oli siirretty jo pääministeri Paasikivelle.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua