Syntyykö Sastamalassa luennoinnin Suomen ennätys? Kirjakorttelin yö koittaa elokuun alussa

Mikko Lahtinen (vas.) ja Marko Vesterbacka Marttilankadulla. Kuvat: Matti Kuusela

Matti Kuusela, teksti

Saan oppaakseni Sastamalan Kirjakortteliin kaksi viisasta tyrvääläistä. He ovat äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Marko Vesterbacka ja yliopistonlehtori Mikko Lahtinen.

Kirjamiehet saavat nyt kertoa, mitä kaikkea ihmeellistä Sastamalan ydinkeskustassa Marttilankadulla tapahtuu elokuun toisena viikonloppuna.

Silloin vietetään yltäkylläiseksi kasvanutta Kirjakorttelin Yötä jo kolmatta kertaa (7.–8.8.2026).

Ensin menemme kuitenkin Kirsikkapuistoon ihastelemaan kivitalon seinään toukokuussa ilmestynyttä muraalia – sen on loihtinut katutaiteilija Salla Ikonen.

Muraalissa tyttö lukee kirjaa, orava on löytänyt sulkakynän ja kettu kurkistaa kirsikkapuun alta. Vesterbacka ja Lahtinen asettuvat ylpeinä ja mielellään poseeraamaan 21 metriä leveän ja kuusi metriä korkean muraalin alle.

On se satumaisen hieno, ei voi muuta sanoa. Milloin saamme samanlaisen Nokialle?

Ehkä Suomen ennätys

Melkein vastapäätä muraaliseinää on Kirjakorttelin Yön ykköspaikka Funkkistalo.

Ohitamme alakerran kahvilan tuoksuvat houkutukset ja nousemme toiseen kerrokseen. Siellä järjestetään Kirjakorttelin Yön erikoisin ohjelmanumero, Kymmenen tunnin luento.

Miksi ihmeessä? Ette sitten mitään tylsempää keksineet…

Vastauksen antaa perjantaista jättiluentoa alusta loppuun luotsaava Lahtinen.

– Toimikunta mietti keväällä, mitä uutta voisimme tuoda. Ideoita lenteli ja tämä oli kaikkein hulluin. Itse olen aina innostunut ennätyskokeista, ja eiköhän tämä ole ainakin Suomen ennätys, Lahtinen sanoo.

Marko Vesterbacka on Kirjakorttelin Yön isä.

Raakaa puhetta ja puhdasta sanaa

Aiheeksi valikoitui sentään jotenkuten järkevältä kuulostava Suomalainen kirjallisuus.

– Aloimme kutsua luennoitsijoita. Jokainen sai itse täysin vapaasti valita, mistä aiheesta haluaa luennoida. Ainoa toivomus oli, että aihe olisi puhujalle tärkeä ja läheinen ja mahdollisimman täsmällinen. Ei mitään suomalainen romaani 1900-luvulla, Lahtinen kertoo.

Yksi asia tehtiin selväksi.

– Kukaan ei esitä powerpointtia tai muuta sähköistä oheishälyä. Pelkkää raakaa puhetta ja puhdasta sanaa.

Luennoitsijat löytyivät lennosta.

– Ällistyttävän moni suostui heti. Luennoitsijoita on nyt 20 ja jokainen saa puhua parikymmentä minuuttia.

Piispa, filosofi, runoilija…

Esiintyjät ovat häkellyttävän monipuolista porukkaa: piispa Juha Pihkala, kielitieteilijä Janne Saarikivi, runoilija Tuija Välipakka, filosofi Timo Airaksinen, toimittaja Maria Pettersson, ohjaaja Jussi Helminen, ysärihumppaa rakastava uusromantikko Artemis Kelosaari, joka paljastaa dekadenssin ja kansallisromantiikan salasuhteen.

Myös aiheet vaihtelevat kiitettävästi. Petterssonin luennon otsikko on ”Istuin kommunistin sohvalla ja kuuntelin seksijuttuja”, Antti Lepistö kertoo Juoksija-lehden vuosikerroista, Santeri Skofelt Hölderlinin filosofiasta.

Funkkiksen yläsali käynee ahtaaksi kello 21, kun Janne Saarikivi aloittaa luentonsa. Hänen jälkeensä on vuorossa Tuija Välipakka ja maratonin päättää Mikko Lahtinen luennoimalla suomalaisen nykyrunouden mestariteoksesta.

Lahtinen ei suostu paljastamaan, kenen kynästä mestariteos on syntynyt.

Esiin tulee myös täysin uutta tietoa – Ilona Tomi luennoi Eeva-Liisa Mannerin kuunnelmasta Metsäkauris. Itse kuvittelen olevani jonkinlainen Manner-tuntija, mutta tästä en ole kuullutkaan

Piispa Pihkalan kello 14 alkavan luennon otsikko kysyy ”Onko saarna sanataidetta vai Jumalan sanaa?”

Lauantaina Funkkistalossa ollaan asiallisia ja keskustellaan mm. kirjallisuusjournalismin tilasta Suomessa. Mukana on Aamulehden ja Ylen entinen päätoimittaja Jouko Jokinen – ainoa ihminen maailmassa, joka lukee joka päivä niin Helsingin Sanomat, Aamulehden kuin Satakunnan Kansan.

Asiakaspalveluvastaava Anniina Knuutila odottaa innolla Kirjakorttelin Yön vieraita Pukstaaviin.

Kirjakellarin aarteita

Marttilankadulta katsottuna tapahtuman päätepiste on 135-vuotias Tyrvään kirjakauppa – Suomen vanhin itsenäinen suomenkielinen kirjakauppa.

Sen alakerrassa on maailman yhdeksäs ihme, kirjakellari. Jos luennot ja muu pöhinä alkavat ahdistaa, kannattaa laskeutua sinne, hiljaisen kirjallisuuden ikuiseen autuuteen.

Sieltä löytyy enemmän runokirjoja kuin kaikista Pirkanmaan muista kirjakaupoista yhteensä.

Myös kirjakaupan yläkerrassa tapahtuu koko illan. Kirjakorttelin Yön ja Warelian nuorten kesätyöntekijöiden haastateltavina ovat mm. Raisa Jäntti ja Pirjo Hassinen.

Keikyässä syntynyt Jäntti saattaa hyvinkin olla tämän hetken kiinnostavin suomalainen runoilija. Kriitikko Sofia Blanco Sequeiros kuvailee Tuli & Savussa Jäntin kokoelmaa Vaarallisen eläimen tilanne.

– Vaarallisen eläimen tilanne ilahduttaa erityisesti siksi, että se erottuu aidosti joukosta kotimaisessa kirjallisuudessa. Jäntti luo oman kielellisen rekisterinsä, johon kuuluvat niin twiitit snookerin MM-kisoista kuin lyyrinen pohdinta vuorikiipeilyn julmuudesta. Hän kirjoittaa ihmistä ja ihmiskuntaa vaivaavista suurista teemoista urheilua ja penkkiurheilua tarkastelemalla.

Jorma ”Jokke” Mäkinen ja noin 50 000 kirjaa odottavat kävijöitä Antikvariaatti Tyrwäässä.

Jokke ja noin 50 000 kirjaa

Kirjakorttelin Yön perustava kokous pidettiin reilut kolme vuotta sitten juuri oikeassa paikassa, Antikvariaatti Tyrwäässä. Sieltä löytyy paitsi 50 000 kirjaa myös Jouko ”Jokke” Mäkinen – kirjanystävä viimeiseen puolipisteeseen.

Jos sinulta sattuu puuttumaan vaikkapa Moby Dick, kannattaa kysäistä.

Joken Antikvariaatissa myös tapahtuu perjantaina, kirjallisissa keskusteluissa pölyjä sivuilta pyyhkivät ainakin Voitto Ruohonen, Mark Mallon, Jari Nurmi, Petri Kangas, Jarmo Teinilä, Vesa Vares, Tommi Parkko ja Milla Peltonen.

Aikamoinen kattaus, ei voi muuta sanoa.

Perjantaina kello 17 Antikvariaatissa käynnistyy dekkaritunti. Jarmo Teinilä, Vesa Vares ja Petri Kangas ovat lukeneet toistensa uutuusdekkarit ja panevat nyt kollegansa piinapenkkiin. Kukaan ei ole paljastanut etukäteen, mitä aikoo kysyä.

Nähtäväksi jää, kuka on syyllinen.

Kalligrafi päivystää Prykissä

Kirjakorttelin Yön lämmin sydän sykkii kadun alkupäässä. Sieltä löytyy kivijalasta Tyrvään Pryki, kirjakustantamo Warelian kirjakauppa.

Mutta miksi ihmeessä Pryki?

– Tällä samalla kadulla oli muinoin olutpanimo. Siitä muistuttaa tuo oluttynnyri, kertoo Warelian luotsi Marko Vesterbacka.

Prykin tunnetuin tuote oli Tyrvään Portteri. Se on päässyt myös suomalaiseen runouteen. Itse Eino Leino on kirjoittanut.

”Tyrvään Portteri,
sehän on se maailmankuulu
imuneste, jonka kotiseudulle

 

Sinun pitää onnellisesti
asettuman.”

Tyrvään Portterin valmistus aloitettiin uudelleen 2018. Tällä erää kaikki on juotu. Prykin jääkaapissa on tosin hätävarana yksi avaamaton tölkki.

Kirjakorttelin Yössä Prykiin asettuu perjantaina onnellisesti kalligrafi Anja Lehtinen. Hän somistaa maksutta kirjoja, jotka on ostettu Tyrvään Kirjakaupasta, Tyrvään Antikvariaatista, Herra Hakkaraisen talosta, Funkkistalon ja Pukstaavin kirjamyyntipaikoilta tai itse Prykistä.

Prykissä voi tavata myös kirjailijoita ja saada heiltä signeerauksia niin uusiin kuin vanhoihin kirjoihin.

Museonjohtaja Marja Hänninen-Tolvi esittelee ylpeänä Tornihuvilaa.

Hyvä kuolema ja oikea tie

Kirjakorttelin Yössä vietetään perjantaina myös julkkareita: Marja-Leena Tuurna on kirjoittanut jatkoa Eeva-Liisa Mannerin elämäkerralle ja kertoo Pukstaavissa kello 15 miten ja miksi hieno kirja Näytän sinulle tien syntyi.

Timo Airaksisen muistelmat saavat jatkoa juuri ilmestyneessä kirjassa Hyvä kuolema – opas eläville. Airaksista haastattelee kello 18.15 Kanerva Kartano.

Melkein vastapäätä Prykiä komeilee Sastamalan tunnetuin rakennus Herra Hakkaraisen talo ja sen vieressä seisoo vakaana Pukstaavi eli suomalaisen kirjan museo. Sen uumenissa on mm. Pakohuone, josta pääsee pois vain kirjojen avulla.

Nerokas, toimiva idea. Viekää nuorenne sinne, eivät varmasti pety ja ymmärtävät, kirjat todella pelastavat pulasta kuin pulasta.

Vesterbacka vie minut pihan poikki taloon, jossa en ole ennen ollutkaan.

– Kun Vammala paloi vuonna 1918, tämä säästyi kun tuuli puhalsi poispäin, Vesterbacka kertoo 130-vuotiaan Tornihuvilan kiehtovan tarinan.

Antero Warelius on vahvasti esillä Tornihuvilassa.

Warelius ja Hahnsson

Kierrämme talon ja olen ällikällä lyöty – en usko, että suomalaisen kirjallisuuden historiaa on missään tuotu esiin yhtä monipuolisesti ja kiinnostavasti.

Yhdellä seinällä komeilevat sanat ravintola, keitin, näytelmä, huutomerkki, Ranska, arkisto ja kokoelma.

– Nämä kaikki sanat keksi Antero Warelius, tyrvääläinen kirjailija, joka jäi aivan suotta Lönnrotin varjoon, Vesterbacka sanoo.

Niinpä, ilman Wareliusta emme ikinä olisi voineet käydä katsomassa näytelmää ja mennä sen jälkeen ravintolaan juomaan ranskalaista viiniä ja panna lauseen perään huutomerkkiä!

Esillä on myös ensimmäinen suomalainen naiskirjailija, kiikkalainen Theodolinda Hahnsson ja häneltä vuonna 1887 ilmestynyt romaani Huutolaiset.

Jo tämän nähdäkseen kannattaa poiketa Tornihuvilassa. Sen edessä olevasta vehreästä puistosta löytyy myös muutama penkki, joille voi istahtaa nauttimaan virvokkeita, ehkä jopa ranskalaista viiniä – Kirjakorttelin Yössä ei olla turhan tarkkoja tai tärkeitä.

Kirjakorttelin Yö Sastamalassa 7.–8.8.2026.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua