Suomalaisia Action Force -sarjakuvia ja Larry Hama. Kuva: Petri Hänninen/Wikimedia Commons
SARJAKUVAN MESTARIT | Larry Hama on sarjakuvaveteraani, joka ei suostu sammaloitumaan. Hama on tunnettu G.I. Joe -sarjakuvan käsikirjoittajana, mutta hän on tehnyt myös muun muassa Batmania, Wolverinea, Daredeviliä, X–Meniä ja Tuomaria.
”Monilla vakiintuneilla taiteilijoilla oli avustajia, ja sillä tavalla useimmat pääsivät sisään bisnekseen. Se oli ikään kuin oppisopimusjärjestelmä.”
Petri Hänninen, teksti
73-vuotias sarjakuvaveteraani Larry Hama (s. 1949) kirjoittaa ja piirtää edelleen. Sähköpostiviestissään hän kertoo olevansa tällä hetkellä mukana yhdeksässä projektissa, jotka sisältävät sarjakuvia, sarjakuvaromaaneja, televisio-ohjelmia, elokuvia ja pelien kehittämistä.
– Lapsena ensimmäiset lukemani sarjakuvat olivat Roope-setä, Pikku Lulu, Looney Tunes, Teräsmies ja Batman. Ensimmäiset lukemani Marvelit olivat kauhujuttuja, kuten Journey Into Mystery sekä kaikki klassiset Steve Ditkon tarinat. Myöhemmin luin Hämähäkkimiestä, Tohtori Outoa, Nick Furya ja Ihmenelosia.
Hama kertoo olleensa Carl Barks -fani jo ennen kuin osasi kunnolla edes lukea, ja jos hän jotain sarjakuvaa haluaisi vielä päästä tekemään, niin juurikin Roope-setää.
– Minusta piti tulla muotisuunnittelija, mutta vahingossa innostuin sarjakuvista. En ole koskaan pitänyt itseäni kirjoittajana. Olen piirtäjä, ja ajattelen tarinoita kuvasarjoina.
Hama käyttää sanaa penciller, joka tarkoittaa lyijykynällä piirtäjää. Tussaajan tehtävänä on piirtää lyijykynäluonnokset puhtaaksi vahvistamalla ne mustalla tussilla.
– Jos en osaisi kirjoittaa tai piirtää, soittaisin musiikkia tai näyttelisin.
Hama tunnetaan myös muusikkona ja näyttelijänä, ja hänet on nähty muun muassa tv-sarjassa M*A*S*H sekä musikaalissa Pacific Overtures.
Wally Woodin Larry Hamalle lahjoittama ”Puuko” eli puukko. Kuva: Larry Hama
Hama työskenteli amerikansuomalaisen Wally Woodin (1927–1981) avustajana vuosina 1971–1972. Siirryttyään myöhemmin Marvelille Hama jakoi siellä Woodin avustajilleen tekemän ohjeen ”21 sarjakuvaruutua jotka toimivat aina”. Nykyisin ohje kuuluu sarjakuvapiirtämisen perusteisiin.
– Woody opetti minulle tekstaamista ja tussaamista. Opin häneltä sarjakuvakerronnan perusteet, ja sain lukemattoman määrän vinkkejä sarjakuvakäsikirjoittamisen ja -piirtämisen tekniikasta. Tunnen hänen olevan kanssani aina kun piirrän.
Wally Woodin studiosta, ja erityisesti hänen alkoholinkäytöstään, kerrotaan hurjia juttuja, mutta ainakin 1970-luvun alussa Woodin juominen oli vielä jollain tavalla hanskassa.
– Sinä aikana kun minä olin hänen avustajansa, Woody ei koskaan juonut työskennellessään. Hän sanoi olevansa juoppo, mutta ei alkoholisti. Joskus hän ryyppäsi itsensä tiedottomaksi, mutta selvittyään hän sai työt tehtyä.
Woodin aikojen jälkeen Hama kertoo vuokranneensa työpöytää lähes kymmenen vuotta Neal Adamsin Continuity Publishing -studiolta 50 dollarilla kuukaudessa.
– Siellä ollessani pääsin kiinni kaupallisiin mainostöihin, jotka olivat studion elinehto. Piirsin kuvakäsikirjoituksia ja animaatioita vaihtuvien tekijöiden kanssa.
Hama muistelee, että samaan aikaan studiolla työskentelivät muun muassa Joe D’Esposito, Terry Austin, Bob Wiacek sekä Sergio Aragones.
KATSO VIDEO: Larry Haman luomaan sarjakuvahahmoon perustuva Snake Eyes -elokuvan traileri (2021).
* *
Hama teki pitkän työrupeaman G.I. Joe: A Real American Hero -sarjakuvan käsikirjoittajana. Sarjakuva ilmestyi vuosina 1982–1994 ja se perustui Hasbron lelusarjaan. Euroopassa sarjakuva tunnettiin nimellä Action Force ja se oli varsin suosittu Suomessakin. Myös tytöt pitivät G.I. Joe -sarjakuvasta, koska siinä esiintyi vahvoja naishahmoja.
– Kaikki hahmoni perustuvat tuntemiini ihmisiin, Hama paljastaa.
– Suurin osa parhaista ystävistäni on naisia.
Omista töistään lähimpänä Haman sydäntä on hänen itsensä luoma, Michael Goldenin piirtämä ja Cory Adamsin värittämä Bucky O’Hare -sarjakuva. Se kertoo The Righteous Ingnation -aluksen vihreäturkkisesta jäniskapteenista Bucky O’Haresta sekä hänen aluksensa miehistöstä. Sarjakuvasta on tehty myös animaatiosarja sekä pelejä ja leluja.
– Aioin alun perin piirtää sarjan itse, ja Neal Adamsin piti tussata. Mutta sitten Michael Golden käveli ovesta sisään, ja Neal sanoi, että Michael tekee työn paremmin kuin kumpikaan meistä, joten hän sai homman.
Lisäksi Hama kertoo pitäneensä Nth Man: The Ultimate Ninja -sarjan tekemisestä Ron Wagnerin ja Fred Fredericksin kanssa.
– Minulla oli yhtä lailla hauskaa kahdeksanvuotisen Wolverine-pestin aikana, yhdessä lukuisten huipputaiteilijoiden kanssa.
* *
Nykyisin sarjakuvamaailma on muuttunut yhä enemmän bisnekseksi, ja Hama muistelee kaiholla varhaisvuosiaan sarjakuvien parissa.
– 1970-luvulla Marvelin toimistot olivat auki. Saatoit mennä tapaamaan yhtä toimittajaa, vaellella käytävillä ja tavata muita toimittajia. Verkostoituminen ja töiden saaminen oli silloin paljon helpompaa.
– Kun olin toimittajana Marvelilla, meillä kaikilla oli sohvat toimistoissamme, jotta freelancerit saattoivat tulla viettämään sinne aikaa. Minulla oli myös kaksi piirustuspöytää toimistossani, joten taiteilijat saattoivat olla siellä koko päivän ja työskennellä jos halusivat.
– Nykyisin on hankittava kulkulupa, ja sitten sinut ohjataan vastaanotosta tiettyyn toimistoon, jossa saat vierailla.
Alan työtavat ovat sittemmin muuttuneet. Nykyisin sarjakuvantekijät työskentevät usein yksin omissa työhuoneissaan.
– Ennen monilla vakiintuneilla taiteilijoilla oli avustajia, ja sillä tapaa useimmat pääsivät sisään bisnekseen. Se oli ikään kuin oppisopimusjärjestelmä. Mitään tällaista ei enää ole. Ennen oli enemmän yhteisöllisyyttä, ja jokainen sarjakuva-alalla työskentelevä tunsi toisensa.
Lue Sarjakuvan mestarit -juttusarjan ensimmäinen osa täältä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Ronkainen, Riionheimo, Hukkanen ja monta muuta – joensuulaisen sarjakuvainnostuksen jäljillä
SARJAKUVA | Pirkanmaalta vuonna 1994 Joensuuhun muuttanut Kirsi Jaatinen päätti leikkiä salapoliisia ja ryhtyi selvittämään yhden paikallisen kulttuuri-ilmiön, sarjakuvan piirtämisen, suosiota.
Tampereelle saapuva Howard Chaykin ennustaa tekoälyn tuhoavan sarjakuvan sellaisena kuin sen tunnemme
SARJAKUVAN MESTARIT | Toukokuun Heroes Comic Con Finland -tapahtumaan saapuvalla Howard Chaykinilla on maine kulmikkaana persoonana. Kulttuuritoimituksen Petri Hänninenkin sai tuta sen nahoissaan.
Isyyden pelot – arvioitavana Avi Heikkisen ja Aapo Kukon Ethän kuole ennen minua
SARJAKUVA | Avi Heikkisen käsikirjoittamat ja Aapo Kukon piirtämät sarjakuvanovellit luotaavat vanhemmuuteen liittyviä pelkoja erityisesti isyyden näkökulmasta.
Sarjakuvallinen tarina naisten oikeuksien marttyyristä – arviossa Marjane Satrapin kokoama Nainen, elämä, vapaus
SARJAKUVA | Marjane Satrapin kokoama Nainen, elämä, vapaus on väkevä todistus Iranin naisten kokemasta sorrosta, mutta myös siitä, että vääryydet nostavat aina vastarinnan.
