Viitapiirin runovihko Yhteys sisältää tekstejä 12 kirjoittajalta.
RUNOUS | Kirjoittajayhdistys Viitapiiri ry on julkaissut jäsentensä runoja pienessä runovihkossa, jonka teemana on yhteys. Tekstit ovat kirjoittajiensa näköisiä, siis moninaisia. Monta runon minää ja sinää vaeltelee lehden sivuilla erilaisissa – no, yhteyksissä.
Sari Harsu, teksti ja kuvat
Tamperelaisen Viitapiirin jäsenistö koostui aiemmin kolmivuotisen kirjoittajakoulu Viita-akatemian käyneistä kirjoittajista, mutta nykyään yhdistys on avoin kaikille muillekin sanataiteilijoille ja sanataiteesta kiinnostuneille ihmisille.
Tuore Viitapiirin runovihko Yhteys sisältää runoja 12 kirjoittajalta. Osa kirjoittajista on julkaissut aiemmin oman runokokoelman.
Aino-Kaisa Koistisen vuonna 2021 ilmestyneessä teoksessa Uhanalaiset ja silmälläpidettävät (Palladium) kissa oli vahvasti läsnä, ja kissateemainen on myös Viitapiirin antologian runo, jossa ”tulen valoon viereesi / hetkeksi ennen kuin asuntosi täyttyy / kissoista ja vääränlaisista kirjoista / etkä tarvitse enää naista / kehräämään sinua uneen”.
Vaikka Sema Hokkanen on enemmän kallellaan lavarunouteen kuin painettuihin säkeisiin, häneltäkin on kokoelmassa usean runon verran painomusteista tekstiä. Kraateri-runossa lapset ”pomppivat trampoliinilla koko rahan edestä / mannerlaatta vavahtelee / naapuruston nuoret äidit eivät tervehdi minua”.
KUVA Runovihkon etukannen on taiteillut Noora Tyrmi.
Venla Moisalakin on ennen kaikkea lavarunoilija. Hänen usein tarinallisissa runoissaan on monesti loppusointuja ja laulullisuutta. Myös Yhteys-antologian kolme tekstiä muodostavat kertomuksen, jonka loppuhuipennuksena toimii Yö-runo: ”riisun paitani / veri pakenee poskiltasi / tärkeämpiin tehtäviin”.
Runoimprovisaatioryhmä Muuntajassa esiintyvän runoilijan Petri Pykäläisen sikermässä ollaan eri ajankohdissa.
”näetkö saman kuin minä, nostokurjen / piiloon jäävän rungon”, runominä kyselee ajankohta e ‑runossa.
Jere Luukkanen kuuluu niin ikään Muuntaja-rivistöön. Hänen kaupunkirunoistaan ensimmäinen on nimeltään Hyvinkää, joka alkaa: ”Ei mene huonosti / eikä tuoksu / auta laakereilla makaavaa”.
Runovihko on tulossa lähiaikoina myyntiin.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Taru Kumara-Moisio kirjoitti ensimmäinen runokokoelmansa – Runot näyttävät lapsuuden varjot
HENKILÖ | Kirjailija Taru Kumara-Moisiolta julkaistiin joulukuussa runokirja Unissa raivoan isälle. Teos purkaa ylisukupolvista traumaa.
Tero Tähtisen suururakka valmis: kiinalaisen runouden suurimmat hitit nyt luettavissa sujuvalla suomen kielellä
KIRJAT | Matti Kuusela kehottaa lukemaan myös runojen selitykset – ne auttavat ymmärtämään paitsi runoa, runoilijaa, runoutta ja kiinalaisuutta, myös itseä, elämää ja kuolemaa.
Henri Hirvenojan Tuntematon talo Brysselissä on kuin Bryssel itsessään: helppo lähestyä, nähdä ja nauttia
KIRJAT | Hirvenojan teksti on silkkaa proosarunoutta, tiheärytmistä, eteenpäin puskevaa, mutta samalla havainnoissaan painavaa ja oivaltavaa; immersiivistä ilman teknologian tehokeinoja.
Runoelma joesta, josta valaan laulu katosi – arviossa Niillas Holmbergin Naarattu
KIRJAT | Niillas Holmbergin Naarattu on täynnä lohen kaipausta ja tuskaa kelottuneesta joesta. Runoteos on yksi kymmenestä Runeberg-palkinnon saajaehdokkaasta.