Kirjailija Juha Siro luki otteita Kuolemattomien kirjasta.
TAPAHTUMA | Seppo Kulmalan ja Paula Hakamaan vuonna 2005 perustama runokaraoke juhlii tänä vuonna 20-vuotista olemassaoloaan. Aiemmin Tampereen Teatterin Kulttuuriravintola Kivessä pyörinyttä tapahtumaa toteutetaan nykyään Tampereen Komediateatterin naapurissa Sisko ja sen veli ‑ravintolassa.
Sari Harsu, teksti
Runokaraokea isännöinyt näyttelijä Seppo Kulmala (1949–2018) on jo tamperelaisesta kulttuurivahvuudesta poissa, mutta Paula Hakamaa toimii edelleen vahvasti mukana tapahtumailloissa.
Runokaraoke-nimi viittaa siihen, että kuka tahansa yleisön joukosta voi nousta lavalle esittämään joko säkeitä jonkun toisen runosta tai omia runojaan. Toisin kuin musiikkikaraokessa, runokaraoken esiintyjistä valtaosa esittää omia tekstejään.
Tamperelaisessa runokaraokeillassa esiintyy perinteisesti myös yksi tilaisuuteen kutsuttu runoilija ja yksi muusikko tai yhtye.
Juhlavuoden ensimmäinen runokaraoke järjestettiin 22.1.25. Kirjailijavieraana kuultiin tamperelaista kirjailijaa ja kriitikkoa Juha Siroa, joka luki otteita juuri ilmestyneestä proosarunoteoksestaan Kuolemattomien kirja (Palladium Kirjat, 2024).
Siro on julkaissut kuusi runokokoelmaa, seitsemän romaania ja kaksi lastenkirjaa.
Tilaisuuden luonteen mukaisesti parituntisen setin aikana kuultiin myös useita yleisön joukosta mikrofonin ääreen astuneiden esittäjien tekstejä. Heistä moni kiitteli runokaraoken tiimiä heille tärkeän tapahtuman järjestämisestä.
Illan muusikkona toimi vankilapastori ja saksofonisti Jukka Vänskä, joka esitti säveliä vapaudesta.
Sari Lilliestierna ja Timo Malmi juonsivat tapahtuman.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Runoelma joesta, josta valaan laulu katosi – arviossa Niillas Holmbergin Naarattu
KIRJAT | Niillas Holmbergin Naarattu on täynnä lohen kaipausta ja tuskaa kelottuneesta joesta. Runoteos on yksi kymmenestä Runeberg-palkinnon saajaehdokkaasta.
Kaksiteräinen kynä – arviossa Abdulla Pashewin Synnynnäinen rakastaja
KIRJAT | Kielitieteilijä Abudlla Pashewin runous on ollut kurdeille merkittävä kansallinen tekijä. Toisena keskeisenä teemana on rakkaus ja naiset.
Hybridinen teos pohtii merkityksiä ja muutosta – arviossa Taneli Viljasen Glitterneste
KIRJAT | Taneli Viljasen Glitternesteessä muoto ja sisältö palvelevat taidokkaasti toisiaan. Queerbarokin haaste otetaan tosissaan.
Hei, tuntematon runoilija, hauska tutustua!
KIRJAT | Sari Harsu poimi Kulttuuritoimituksen kirjahyllystä mukaansa toimitukseen lähetettyjä runokirjoja, sellaisia, joiden kirjoittajat olivat hänelle vieraita.