Kirjailija Juha Siro luki otteita Kuolemattomien kirjasta.
TAPAHTUMA | Seppo Kulmalan ja Paula Hakamaan vuonna 2005 perustama runokaraoke juhlii tänä vuonna 20-vuotista olemassaoloaan. Aiemmin Tampereen Teatterin Kulttuuriravintola Kivessä pyörinyttä tapahtumaa toteutetaan nykyään Tampereen Komediateatterin naapurissa Sisko ja sen veli ‑ravintolassa.
Sari Harsu, teksti
Runokaraokea isännöinyt näyttelijä Seppo Kulmala (1949–2018) on jo tamperelaisesta kulttuurivahvuudesta poissa, mutta Paula Hakamaa toimii edelleen vahvasti mukana tapahtumailloissa.
Runokaraoke-nimi viittaa siihen, että kuka tahansa yleisön joukosta voi nousta lavalle esittämään joko säkeitä jonkun toisen runosta tai omia runojaan. Toisin kuin musiikkikaraokessa, runokaraoken esiintyjistä valtaosa esittää omia tekstejään.
Tamperelaisessa runokaraokeillassa esiintyy perinteisesti myös yksi tilaisuuteen kutsuttu runoilija ja yksi muusikko tai yhtye.
Juhlavuoden ensimmäinen runokaraoke järjestettiin 22.1.25. Kirjailijavieraana kuultiin tamperelaista kirjailijaa ja kriitikkoa Juha Siroa, joka luki otteita juuri ilmestyneestä proosarunoteoksestaan Kuolemattomien kirja (Palladium Kirjat, 2024).
Siro on julkaissut kuusi runokokoelmaa, seitsemän romaania ja kaksi lastenkirjaa.
Tilaisuuden luonteen mukaisesti parituntisen setin aikana kuultiin myös useita yleisön joukosta mikrofonin ääreen astuneiden esittäjien tekstejä. Heistä moni kiitteli runokaraoken tiimiä heille tärkeän tapahtuman järjestämisestä.
Illan muusikkona toimi vankilapastori ja saksofonisti Jukka Vänskä, joka esitti säveliä vapaudesta.
Sari Lilliestierna ja Timo Malmi juonsivat tapahtuman.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Suomen- ja vironkieliset runot välittävät tunnelmia yli kielirajojen – arviossa Heidi Iivarin Meidän suvun miehet
KIRJAT | Monenlaiset suhteet kattava perhe on Virossa pitkään asuneen, tartonsuomalaisen Heidi Iivarin toisen kokoelman keskiössä.
Minimalistista, tarkkaa ja säästeliästä kerrontaa – arviossa Henri Hirvenojan Djiboutin aavikon paino
KIRJAT | Hirvenojan Japani-kokoelman tavoin Djibouti-kokoelma on tavattoman informatiivinen myös asiasisällöltään, mutta tämä ei suinkaan vähennä sen arvoa runoteoksena.
Juhani Ahvenjärvi osoittaa taas, kuinka pieni on suurta – arviossa Pärskeet
KIRJAT | Juhani Ahvenjärvi on tullut tunnetuksi taajaman tarkkailijana, joka kohdistaa katseensa pieniin ilmiöihin. Pärskeet kutsuu lukijan pysähtymään arkisten yksityiskohtien äärelle.
”Kutsukaa meidät kahville!” – Kirsi Kunnas esitti mutkattoman toiveen, joka johti elinikäiseen ystävyyteen
HENKILÖ | Millaista oli kirjoittaa Kirsi Kunnaksesta? Kirjallisuuden professori (emerita) Leena Kirstinä tutustui Kunnakseen 1970-luvulla ja kirjoitti hänestä neljäkymmentä vuotta myöhemmin.