Kirjailija Juha Siro luki otteita Kuolemattomien kirjasta.
TAPAHTUMA | Seppo Kulmalan ja Paula Hakamaan vuonna 2005 perustama runokaraoke juhlii tänä vuonna 20-vuotista olemassaoloaan. Aiemmin Tampereen Teatterin Kulttuuriravintola Kivessä pyörinyttä tapahtumaa toteutetaan nykyään Tampereen Komediateatterin naapurissa Sisko ja sen veli ‑ravintolassa.
Sari Harsu, teksti
Runokaraokea isännöinyt näyttelijä Seppo Kulmala (1949–2018) on jo tamperelaisesta kulttuurivahvuudesta poissa, mutta Paula Hakamaa toimii edelleen vahvasti mukana tapahtumailloissa.
Runokaraoke-nimi viittaa siihen, että kuka tahansa yleisön joukosta voi nousta lavalle esittämään joko säkeitä jonkun toisen runosta tai omia runojaan. Toisin kuin musiikkikaraokessa, runokaraoken esiintyjistä valtaosa esittää omia tekstejään.
Tamperelaisessa runokaraokeillassa esiintyy perinteisesti myös yksi tilaisuuteen kutsuttu runoilija ja yksi muusikko tai yhtye.
Juhlavuoden ensimmäinen runokaraoke järjestettiin 22.1.25. Kirjailijavieraana kuultiin tamperelaista kirjailijaa ja kriitikkoa Juha Siroa, joka luki otteita juuri ilmestyneestä proosarunoteoksestaan Kuolemattomien kirja (Palladium Kirjat, 2024).
Siro on julkaissut kuusi runokokoelmaa, seitsemän romaania ja kaksi lastenkirjaa.
Tilaisuuden luonteen mukaisesti parituntisen setin aikana kuultiin myös useita yleisön joukosta mikrofonin ääreen astuneiden esittäjien tekstejä. Heistä moni kiitteli runokaraoken tiimiä heille tärkeän tapahtuman järjestämisestä.
Illan muusikkona toimi vankilapastori ja saksofonisti Jukka Vänskä, joka esitti säveliä vapaudesta.
Sari Lilliestierna ja Timo Malmi juonsivat tapahtuman.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Silja Järventaustan tarkkanäköisissä runoissa tutkitaan luontoyhteyttä – arviossa Vuorosana pihapiirissä
KIRJAT | Silja Järventaustan runoteos Vuorosana pihapiirissä tuo luonnon iholle omintakeisilla kuvillaan.
Emily Dickinsonin runot ovat upeita, mutta niiden suomennos jättää toivomisen varaa – arviossa 1862
KIRJAT | Emily Dickinsonin tärkeimmän luomiskauden runoja sisältävä kokoelma on suomennoksensa vuoksi turhauttava ja epätyydyttävä lukukokemus.
Pyhän pihlajan varjot runoudessa – karjalaisen kulttuurin jättämät jäljet suomalaiseen lyriikkaan
RUNOUS | Karjalan kielen ja kulttuurin kaiut näkyvät suomenkielisessä modernissa ja nykyrunoudessa. Kieli on kulttuurin ytimessä, se heijastelee ajattelun universumia, ja siksi juuri lyriikka on mitä parhain näkymä karjalaisuuteen.
Juha Siro kutsuu uudessa runokirjassaan matkalle kuvien maailmaan, ja sille lähtee mielellään mukaan
KIRJAT | Juha Siron suurin ansio on sen valtavan kuvallisen perinnön aukaisemisessa, joka periytyy meille läntisestä kulttuurihistoriasta. Mutta ovatko kuva ja sana todella tasavertaiset?