Lummelammella ihminen tuntee itsensä peukaloiseksi. Kuva: Anne Välinoro

Pitkän linjan luontomies, oppikirjantekijä ja radiotoimittaja Martti Hahtola on kirjoittanut helppotajuisen käsikirjan meille luontoon sukeltajille.

Sen 100 kysymystä ja vastausta ovat niitä tyypillisimpiä, joihin vaikkapa radion luontoillassa saa asiantuntija vastata vuodesta toiseen. Katsele, kuuntele kevättä ja kohta olet täysin pihalla, aamusta iltaan ja yöhön.

Kulttuuritoimituksen Anne Välinoro laati Hahtolan kirjan Metsäjänis vai rusakko? Sata kysymystä Suomen luonnosta (Minerva 2021) innoittamana kymmenen kysymyksen visan.

Luonto panee pian parastaan. Pysy perässä!

Joutsen ilahduttaa järvialueilla tööttäyksillä. Kuva: Anne Välinoro

* *

Kysymykset

Vastaukset löydät jutun lopussa.

1

Tämä Suomen myrkyllisin luonnonkasvi kasvaa koko maassa, matalissa vesistöissä ja yhden tai kahden kasvin ryhmänä. Kun lehmät laskettiin ennen rantalaitumille, kasvia hamunneet elikot saivat myrkytyksen. Kasvi muistuttaa karhun- tai koiranputkea. Kaikki kasvin osat sisältävät myrkkyä.

2

Tämä lintu on kooltaan hanhen luokkaa ja sen ravintoa ovat särkikalat. Lintu rauhoitettiin vuonna 1979. Lintu rakentaa pesänsä meren saariin tai luodoille, minkä seurauksena linnun hapan uloste tappaa pesimäpuun ja aluskasvillisuuden. Lajin liian runsas kanta on tehnyt siitä monien mielestä haittaeläimen, jonka kantaa pitäisi pystyä kansallisesti rajoittamaan.

3

Tämä lintulaji talvehtii Itämerellä ja Pohjanmerellä. Laji oli sukupuuton partaalla 1940-luvulla, mutta nyt sen kanta on 100 000 yksilöä. Ihmisen aiheuttamista uhista tälle komealle linnulle pahin on sähkölinjat. Nykyään nämä puolisukeltajat elävät niin runsaslukuisina tietyillä seuduilla, että eläintä haluttaisiin metsästää. Kansallislinnun muuttamista saaliseläimeksi ei juuri kukaan kannata.

4

Tämä lintu rummuttaa sen sijaan että laulaisi. Näiden lintujen pään joustava luuston rakenne takaa sen, ettei pää vaurioidu kovassakaan rummutuksessa. Rummutus loppuu toukokuussa, kun lintu tekee pesäänsä. Eri lajit saattavat käyttää samaa puuta soidinrummutuspuuna.

5

Tämän kasvin maavarren poikkileikkaus muistuttaa ihmisen tekemää puumerkkiä – siitä yksi kasvin erityisistä nimistä. Muita ovat kotkansiipi ja kuolleenkoura. Keväällä maavarresta nousevat lehtiversot näyttävät nyrkkiin puristetuilta ihmiskäsiltä. Karjalan Kannaksella tätä kasvia on käytetty aikoinaan paljon vainajien arkuissa.

Mustikka on todellinen superruoka. Sen tietää karhukin. Kuva: Anne Välinoro

6

Alkukesän metsäretkillä tästä pienestä sitkeästä lentäjästä ei ole juuri haittaa. Nämä olennot kiinnittyvät isäntälajiin vasta elokuussa. Ne elävät hirven karvojen suojassa ja imevät isännästään verta. Litteä, pitkäsiipinen ja kovapintainen tuntuu paidan alla ryömimisellään inhottavimmalta kokemukselta, mitä metsäretken jälkeen on matkamuistoksi saanut.

7

Tällä pitkälti Etelä-Savossa kasvavalla kasvilla on luonnonvaraisten kasviemme joukossa suurimmat kukat, läpimitaltaan noin 30 senttimetriä. Saksalaiset kutsuvat kasvia järviruusuksi.

8

Tämä eläimen menestys perustuu siihen, että toiset lajit eivät sitä saalista. Suomalaisia tämä eläin puree puoli miljoonaa kertaa vuodessa. Tavallinen eliölajin edustaja on levinnyt koko maahan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Virusta kantavia näistä purijoista on vain prosentti. Olento kiinnittyy ihoon tiukasti ja sen poistamiseksi on syytä käyttää erityistyökalua.

9

Tietyt tikkalajit, orava, metsähiiret ja -myyrät käyttävät mielellään tämän puulajin kypsää kukintoa hyväkseen. Ne hyödyntävät siitä siemenet. Saadakseen herkkupalan eläimet joutuvat kapuamaan tai lentämään puun latvaan. Ravintoannos on mainiossa pakkauksessa ja se on helppo jyrsiä esiin ja sipaista kielelle.

10

Marjavuodet vaihtelevat pölytyksen onnistumisen, tuulisuuden, lämpötilavaihtelujen ja talven lumisuuden mukaan. Kun tämä kasvi kukkii, on toukokuun loppupuoli. Silloin marjastaja ei toivo hallaöitä. Karhu voi nauttia kyseisen lajin marjoja jopa 20 kg päivässä. Varvikon kehittyminen marjoja tuottavaksi kestää vuosikymmeniä. Hakkuiden seurauksena tämän lajin peittävyydet kankailla ovat laskeneet 1950-luvun 15 prosentista 8 prosenttiin.

Sananjalan elämä alkaa pienestä kourasta keväällä. Kuva: Anne Välinoro

* *

Vastaukset

1. Myrkkykeiso
2. Merimetso
3. Joutsen
4. Käpytikka
5. Sananjalka
6. Hirvikärpänen
7. Isolumme
8. Puutiainen
9. Kuusenkäpy
10. Mustikka

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua