Kohti vaaleja! Tampere II – lisäkyselyyn osallistuneiden ehdokkaiden vastaukset

MAINOS

Kulttuuritoimitus kysyi Tampereen kunnallisvaaliehdokkailta 5 kiperää kysymystä kulttuurielämän tilasta heidän kotikaupungissaan. Ehdokkaiden pyynnöstä avattuun lisäkyselyyn tuli yhteensä 59 vastausta, joista varmuudella 21 Tampereelta.

Kulttuuritoimituksen kuntavaalikysely lähetettiin toukokuun alussa eduskuntapuolueiden puoluetoimistojen kautta kuntavaaliehdokkaille viidessä kaupungissa. Kohdekaupungit olivat kulttuuripääkaupungiksi hakevat Oulu, Savonlinna ja Tampere sekä Helsinki ja Turku.

Alkuperäiseen kuntavaalikyselyyn tuli yhteensä 215 vastausta. Toukokuun puolivälissä avattuun jatkokyselyyyn vastasi 59 ehdokasta, ja vastaukset jakaantuivat seuraavasti: Tampere 21, Turku 16, Oulu 18 sekä Helsinki ja Savonlinna kumpikin 1 vastaus. Muutamasta vastauksesta puuttui ehdokkaan kotikaupunki.

Helsingistä ja Savonlinnasta tulleet yksittäiset vastaukset on lisätty ko. kaupungin alkuperäiseen kuntavaalijuttuun. Tampereelta, Turusta ja Oulusta saaduista kommenteista on koostettu erilliset jatkojutut. Niitä vastauksia, joissa ehdokas kielsi nimensä julkaisun, ei ole käytetty lainkaan.

Lue Tampereen ehdokkaiden aiemmat vastaukset täältä. Lue kaikki Kohti vaaleja! -sarjan jutut täältä.

* *

Mikä tai mitkä kulttuurin alat tarvitsisivat enemmän julkista tukea Tampereella? Mistä voisi karsia?

Santeri Kärki, Vihreät: En lähtisi missään nimessä karsimaan mistään kulttuurialaan liittyvästä, sillä kulttuuri luo hyvinvoinnin lisäksi myös tuloja kaupungille. Esimerkiksi teatterinäytökset, tanssiesitykset tai erilaiset näyttelyt johtavat usein näihin osallistuvien ihmisten käymiseen myös muissa paikoissa, kuten ravintoloissa tai kaupoissa. Tukisin enemmän nuorison itse tuottamaa kulttuuria ja sitä, että jokainen nuori saisi itse harrastaa vanhempien tulotasosta riippumatta. Nuorisolle tulee saada enemmän tilaa taiteelle ja kulttuurille. Panostaisin myös erilaisiin tapahtumiin ja antaisin tukea myös kulttuurin tekijöille.

Johanna Roihuvuo, Vihreät: Kulttuurissa ei ole ylimääräistä karsimisen varaa, ala on ollut niin tiukoilla koronakriisin myötä. Lähtisin karsimaan kaupungin kuluja ensisijaisesti esimerkiksi ilmastolle haitallisista kohteista. Jos tälle ei ole poliittista tukea, vaan joudutaan jakamaan niukkuutta kulttuuritoimijoiden kesken, pitäisi käydä neuvottelut suurimpien tukien saajien kanssa ja varmistaa, miten tilanteesta selvitään niiden toiminnan vaarantumatta. Karsimista paljon parempi vaihtoehto olisi pyrkiä lisäämään lipputuloja ja muun rahoituksen osuutta esimerkiksi valtakunnallisella edunvalvonnalla ja aktiivisella matkailumarkkinoinnilla sekä auttamalla kulttuurikentän toimijoita löytämään ja hakemaan avustuksia ja tukia myös muista rahoituslähteistä (EU-hankkeet, säätiöt).

Oke Rouhe, Vihreät: Julkista tukea tarvitsevat kulttuurialat, jotka eivät ole kaupallisia ja voittoa tuottavia. Erityisesti alkuvaiheessa olevat kulttuurihankkeet ja kulttuurikasvatusta edistävät ruohonjuuritason toimijat tarvitsevat kaupungin tukea. Karsittavaa ei varmaankaan juuri ole ja toisaalta aina on tarvetta enemmän kuin annetaan, mutta oleellista on se, että kaupungissa on sekä laaja ja rikas ja alati muuttuva kulttuurikenttä että omien alojensa huippua edustavat pitkäjänteistä työtä tekevät kulttuuri-instituutiot.

* *

Yli kolmannes kuntien kulttuurimäärärahoista kohdistuu kirjastotoimeen. Millainen voisi olla 2020-luvun kirjasto? Miten kirjastoja pitäisi kehittää tulevina vuosina?

Johanna Mäkinen, Keskusta: Asuinalueilla olevien kirjastojen tulisi kehittyä monipalvelun suuntaan. Kirjastoverkkoa ei saisi missään nimessä supistaa. Kirjasto on parhaiten toimiva palvelumuoto.

Jenni Spännäri, Vihreät: Digitaalisuus, yhteisöllisyys ja käyttäjälähtöisyys ovat avaimia. Aineistojen ja tietojen on oltava kaikkien käytettävissä myös etänä. Kirjastoille pitää antaa mahdollisuus toimia yhteisöjen kokoajina – juuri esimerkiksi digipalvelujen vertaistukitoiminta sopii hyvin kirjastoon. Palveluista pitää kysyä kaikilta, myös esimerkiksi nuorilta ja heiltä, jotka eivät nyt käytä kirjastoja.

Marcus Kit Petz, Vihreät: The concept of a library being in one building that people visit is an old one, while a physical building is good, it is more limited than we need to be. Phones and tablets for accessing materials also should be extended to travelling books and projects like reading circles, or language support groups. Learning and improving Swedish, English and German can happen. As can other languages. The libraries should also be for all levels – the professor to the kindergartner should find a place for their interests.

Virpi Valtonen, Vihreät: Näen tulevaisuuden kirjastot ennen kaikkea yhteisöllisinä ihmisten kohtaamispaikkoina, joissa yhdistyisi niin taiteet, harrastustoiminta kuin oppiminenkin. Vaikka kirja fyysisenä esineenä menettäisi kiinnostustaan, ei tiedon ja elämysten jano katoa mihinkään. Ajassa pitää pysyä ja kirjaston tulevaisuuden muotoa pitää kehittää mutta niitä tarvitaan edelleen!

* *

Millä tavoilla Tampereen kulttuurielämä ja kulttuurin tekijät ovat kärsineet korona-ajasta? Miten vahingot pitäisi korjata?

Venla Vuolanto, Vihreät: Rahallinen tuki on tärkeää, mutta yhdessä kulttuurintekijöiden kanssa voisi miettiä myös muita auttamistapoja. Voisiko kaupunki tarjota esimerkiksi digitaalisen ”konserttisalin”? Voisiko kaupunki muiden asukaslehtiensä ohella julkaista jonkinlaisen julkaisun, joka kannustaisi tukemaan kulttuurintekijöitä?

Terhi Ala-Keturi, Keskusta: Kulttuuritapahtumiin kohdistuvat rajoitukset ovat olleet tiukkoja. Kulttuurin tekijöitä on käytännössä kielletty tekemästä työtään. Kuitenkin riittävillä toimilla voisi olla mahdollista järjestää esim. teatteriesityksiä ja konsertteja. Kaupungin tulee tukea kulttuurielämää tapahtumien ripeässä ja turvallisessa avaamisessa ja järjestämisessä.

Paula Saarinen, Vihreät: Korona-aika on ollut todella raskasta taiteilijoille ja kulttuuripalveluiden parissa työskenteleville, mutta myös meille kulttuurin rakastajille. Korona-aika ilman pääsyä mm. teatteriin, live-keikoille ja taidenäyttelyihin on tuntunut rehellisesti siltä, että minusta olisi leikattu pala pois. Kultuuri on elämän suola ja yksi tärkeistä sivistyskaupungin mittareista. Meidän jokaisen on tehtävä kaikkemme, että ala elpyy ja kulttuurin tekijät pääsevät jaloilleen! Tämä tarkoittaa selviä rahallisia investointeja kulttuurin tukemiseen. Ei pahoitteluja ja jaxuhaleja, vaan selvää rahaa tekijöille!

Olga Haapa-aho, Vihreät: Kaupungin pitää varmistaa rahallisen tuen ja maksuhelpotusten avulla, että ala pääsee jaloilleen ja selviää pandemian aiheuttamista vaikeuksista. Alan ammattilaisille tarvitaan arvostusta ja edellytyksiä toimia. Koko seudun keskuskaupunkina Tampereen kulttuuritoiminta vaikuttaa myös koko seudun elinvoimaan ja talouteen. Poikkeusaika on vaikuttanut kaupunkilaisten hyvinvointiin ja nyt jos koskaan tarvitaan kulttuuria tuomaan iloa ja yhteisöllisyyttä.

* *

Mitkä ovat tärkeimmät kulttuuriin liittyvät kysymykset Tampereella alkavalla vaalikaudella? Mainitse 3–5 esimerkkiä.

Kaisa Vatanen, SDP:

1. Kulttuuripääkaupunkihankkeen suunnitelmien toteuttaminen, riippumatta siitä saadaanko status vai ei. Hankkeessa on tehty hienoa kehitystyötä ja niitä pitää viedä eteenpäin joka tapauksessa.
2. Kulttuuritoimijoiden ja taiteilijoiden työskentelytiloja on lisättävä. Meiltä on poistunut liian monta tilaa pois taiteilijoiden käytöstä (esim Pyynikin Trikoon tilat) ja näille on löydettävä korvaavia, taiteilijoille edullisia ratkaisuja. 3.
3. Monipuolisen kulttuuritoiminnan mahdollistaminen niin tilaratkaisuin kuin avustuksin. Usein uusiin, innovatiivisiin kulttuuritoimintoihin tarvitaan vain vähän tukea tai vaikkapa tila käyttöön. Kaupungin tulisi mahdollistaa ja tukea uuden syntymistä ja kulttuurin toimintaedellytysten toteutumista.
4. Taiteen perusopetuksen toimintaedellytysten ja laajuuden ylläpitäminen. Tampereella on laaja taiteen perusopetuksen tarjonta ja laadukkaita toimijoita. Taideharrastusten tulee olla osa harrastustakuuta ja niiden toimintamahdollisuuksia on ylläpidettävä.

Suvi Syrjäläinen, Vihreät:

1. Asialliset korona-tuet tapahtuma-alalle heti vaalikauden kärkeen.
2. Vaalitaan Tamperetta vaihtoehtokulttuurien kehtona.
3. Hankitaan Uros-Liveen vetovoimaisia kulttuuri- ja urheilutapahtumia kaameasta nimestä huolimatta.
4. Laadukas digikirjasto tamperelaisten käyttöön.
5. Pidetään huolta, ettei keskitytä tarjoamaan pelkästään nuorisolle festivaaleja tai rikkaalle varttuneemmalle väelle oopperaa ja teatteria, vaan mietitään panostuksia kaikkien ikäryhmien lähtökohdista. Kulttuuria mietittäessä esimerkiksi koululaisten ilmaiset sinfoniaorkesteri- tai teatterikäynnit olivat omassa lapsuudessani kovia ja mieleenpainuvia juttuja. Kaikkia lapsia kun ei käytetä näissä muuten koskaan.

Pipsa Häkkinen, Keskusta:

1. Lasten-ja nuorten teatteriin pitää saada enenmmän osallistujia ja voimaannuttaa heitä.
2. Teattereihin on suunnitteilla suurproduktiota. Itse kaipaan pienimuotoisempaakin kamariteatteria.
3. Juha Hurmeen produktioita ikävoin nähdä kotikaupungissamme.
4. Klassista ja jazzmusiikkia olisi saatava lisää. Samoin urkukonsertteja. Milloin pääsee kuulemaan Tuomiokirkon uusittuja urkuja?

* *

Myös nämä kulttuurin kysymykset nostattivat kommentteja Tampereelta

Maria Lehikoinen, Vihreät: Perustulolla olisi merkittävä vaikutus kulttuurialalla toimivien freelancereiden elämään.

Päivi Koppanen, Keskusta: Joku kysyy kuitenkin, että mistä rahat. Kulttuurin vaikutuksista talouteen saisi olla enemmän tutkimustietoa kansantajuisatettuna. Usein sitä varmaan ajatellaan vain menoeränä samaan tapaan kuin koulutusta, mutta kummatkin ovat pitkän tähtäimen sijoituksia. Milloin päättäjät oppisivat tekemään päätöksiä vaalikautta pitemmällä sihdillä ja laskemaan kokonaistuloksellisuutta sen sijaan, että lasketaan vain tämän päivän kustannuksia? Kulttuurilla on positiivisia vaikutuksia oppimiseen, terveyteen, hyvinvointiin ja kestävään kehitykseen – aineettomia hyödykkeitä tavaran sijaan. Ajankohtainen esimerkki: taisi olla 11 ällää kirjoittaneista kolmesta ainakin kahdella vankka musiikin harrastaminen taustallaan.

Jouni Kaipainen, Vihreät: Ukulelensoitto- ja yhteislaulukulttuuria pitäisi tietoisesti vahvistaa – sillä saralla on potentiaalia. Tsemppiä kulttuurille!

Nina Silius-Haouari, Vihreät: Monikulttuurisuuden esiintuominen on kaksikielisten perheiden lasten identiteetin vahvistamisessa erityisen tärkeää. Myös empatian, yhteistyön ja suvaitsevuuden teemoja voidaan avata erityisesti kulttuurin keinoin!

Marcus Kit Petz, Vihreät: I miss a place to do role playing gaming in the late evening for adults. Bars and cafés shut too early in many cases. Some all night quiet places inside in the winter would be good – we need a brokerage of community rooms to make this more possible. Such a brokerage would share more community facilities and reduce costs for the city while connecting people locally and thus reducing loneliness.

Tuila Jaatinen, Vihreät: Miten ruohonjuuritason kulttuuria tuetaan? Kulttuuri on moniulotteista toimintaa, se tarvitsee tiloja. Tiloja ei saa siirtää pois keskustasta, koska kulttuuri eri muodoissaan pitää näkyä kaupungissa. Se antaa Tampereelle luonnetta ja tekee siitä nykyaikaisen ja kulttuurillisesti rikkaan. Se on myös syy tulla piipahtamaan täällä. Tampereella on rockia, teatteria ja taidetta!

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua