Pyynikillä pääsee katsomaan kesäteatteria yläilmoista – leijuva katsomo nostaa yleisön yli 100 metrin korkeuteen

Pyynikin kesäteatterin katsomon voi bongata ensi kesänä vaikka Rosendahlin rannasta käsin. Kuva: Miska Tonique / Arkkitehtitoimisto Hammarberg ArkHam

Veikko Länsipuro, teksti

Pyynikin kesäteatteri on tähän asti tunnettu pyörivästä katsomostaan, joka on tiettävästi Pohjoismaiden sisämaakaupunkien suurin. Tulevana kesänä katsomo ei vain pyöri, vaan myös leijuu. Vakkajuhlien aikaan toukokuussa ensi-iltansa saavaa Suuret muinaiset -tieteisfarssia pääsee seuraamaan parhaimmillaan jopa reilun sadan metrin korkeudesta.

Pyynikin kesäteatterin uusi katsomorakennelma, IlmatarZero, on Pohjois-Euroopan ensimmäinen transdimensionaalinen teatterikatsomo. Transdimensionaalisuus tarkoittaa, että katsomoa voidaan liikutella vapaasti korkeus-, leveys- ja syvyyssuunnassa myös teatteriesityksen aikana.

Katsomon vapaa liikuteltavuus perustuu Näsijärven pohjasta kerätyn nollakuidun mahdollistamaan häiveteknologiaan.

– Häiveteknologian avulla pystytään kumoamaan maapallon pyörimisliikkeestä johtuva coriolis-voima. Näin ollen katsomon vapaa liikuttaminen hiilineutraalilla ja kansantaloudellisesti järkevällä tavalla tulee mahdolliseksi, hydrauliikkaan erikoistunut tutkija Elisabeth Lindgren Tampereen korkeakouluyhteisön innovaatiopalveluista kertoo.

Osa nollakuidusta ikivanhaa

Näsijärveen varastoitunut nollakuitu eli selluteollisuudesta ylijäänyt puuaines on puhututtanut tamperelaisia viime vuosina. Jätevesien mukana järven pohjaan päätynyt puuaines on rajoittanut esimerkiksi järven virkistyskäyttöä Hiedanrannan alueella.

Kun nollakuitua nostettiin syyskuussa 2021 järven pohjasta koekäyttöön, siitä paljastui uusia puolia. Suurin osa kuidusta, jota on järven pohjassa noin 1,5 miljoonaa kuutiota, olikin peräisin selluteollisuutta huomattavasti edeltävältä ajalta.

– Osa kuidusta on satoja tuhansia, kuka ties miljoonia vuosia vanhaa. Kun mennään riittävän kauas menneisyyteen, luvuista tulee merkityksettömiä. Ihmisen roolin mitättömyys kosmoksen mittakaavassa paljastuu kylmällä ja armottomalla tavalla, bio- ja kiertotalouden professori, teosofi Ensio Pöyhiä puntaroi.

Nollakuidun alkuperä on mysteeri – rohkeimpien arvioiden mukaan se saattaa olla peräisin jopa maapallon ulkopuolelta. Kalmanharmaa, fosforinhohteinen ja sietämättömän pahanhajuinen moska joka tapauksessa heijastaa täydellisessä pimeydessä värejä, joiden spektri on inhimillisen käsityskyvyn ulottumattomissa.

– Paljaalla silmällä en sitä katsoisi, Pöyhiä huomauttaa – silmänkään rävähtämättä.

Pimeässä nollakuitu hohtaa kuin fosfori.

Jatkotutkimuksissa paljastui, että nollakuidussa on yllättäviä ominaisuuksia. Kuitua sopivasti kondensoimalla avautuu hyvässä lykyssä ”portaali” häiveteknologiseen ulottuvuuteeen, jossa osa fysiikan laeista on tiettyyn rajaan asti muokattavissa.

– Lopulta coriolis-voima oli aika helppo kumota. Tarvittiin vain hyvä aggregaatti – ja hitosti tsemppiä, Elisabeth Lindgren hymyilee.

Nummelin ohjaa

Pyynikin leijuvaa IlmatarZero-katsomoa päästään testaamaan ensimmäisen kerran kesän kantaesityksessä Suuret muinaiset, joka saa ensi-iltansa 25. toukokuuta.

Musiikillisen näytelmän on käsikirjoittanut ja ohjannut turkulainen kirjailija ja esoteerikko Timo Nummelin. Nummelin ei ole sukua 1970- ja 1980-luvuilla menestyneelle samannimiselle turkulaisjääkiekkoilijalle; sen sijaan hän on avioliittonsa kautta sukua saman aikakauden tamperelaisjääkiekkoilijalle, Tapparaa koko uransa edustaneelle Pertti Valkeapäälle.

– Pertti Valkeapäällä ei ole tämän näytelmän kannalta mitään merkitystä, joten mielestäni hänen mainitsemisensa tässä tapauksessa ei ole olennaista, Nummelin sanoo.

– Sinänsä Valkeapään vuodesta 1969 vuoteen 1986 jatkunut ura on hyvinkin merkittävä kansallisen ja miksei kansainvälisenkin jääkiekkoilun näkökulmasta. Edustihan hän Suomea kolme kertaa MM-kisoissa ja puki ”leijonanutun” ylleen kaikkiaan 61 kertaa. Ei tätä kuusinkertaista suomenmestaria syyttä suotta valittu Suomen Jääkiekkoleijonaksi, jollainen hän on järjestyksessään kahdeksaskymmenesyhdeksäs. Olen hänen saavutuksistaan sanoinkuvaamattoman ylpeä.

Pertti Valkeapää Tampereen Vapriikissa sijaitsevan Suomen jääkiekkomuseon kunniagalleriassa. Kuva: Wiki Commons

Suuret muinaiset on leppoisa tieteisfarssi, johon Nummelin sai idean juurikin Näsijärven nollakuidun ekstraterrestriaalista alkuperästä. Tarinaan on leivottu aineksia niin H.P Lovecraftin Cthulhu-mytologiasta, H.P. Blavatskyn teosofisista opeista, ayahuasca-hallusinogeenin synnyttämistä post-apokalyptisista visioista, Pekka ja Pätkä -komedioista kuin Suomen pakanallisesta juhlaperinteestä.

– Hersyvää paikallisväriä juttuun tuovat teoriat Tampereen ”viidennestä kirkosta” sekä teollisuusmagnaatti Sixtus Syrjäsen Epilään rakennuttamassaan roomalaisessa kylpylässä harjoittamista rituaaleista, joista niiden rienaavan luonnonvastaisuuden takia yhä vaietaan, Nummelin avaa.

– Semmoinen kiva koko perheen näytelmä tästä kehkeytyy, ja sopii varmaan niin työ- kuin kaveriporukoillekin.

Näytelmän pääosissa nähdään Tampereen Teatterin Arttu Ratinen ja Elisa Piispanen, Tampereen Työväen Teatterin Jari Ahola ja Teija Auvinen sekä vierailevina tähtinä Esko Kovero ja laulaja Anna Puu. Musiikin ovat säveltäneet Heikki Salo ja jouhikkoshamaani Pekko Käppi.

”Nyrkki silmään”

Ensi-iltapäivä 25. toukokuuta sijoittuu itämerensuomalaisissa yhteisöissä entisinä aikoina vietettyjen vakkajuhlien yhteyteen.

Pyhissä lehdoissa vietetyissä vakkajuhlissa uhrattiin Ukko ylijumalalle erilaisia hyödykkeitä, kuten ruokaa, ja juotiin pitoja varten valmistettua pyhitettyä olutta.

– Niissä oli sitten kaikenpäiväistä rituaalia: riekkumista, polvistumista, tanssimista, eläinuhreja, rietastelua – kaikkea sellaista, mikä sopii suomalaiseen suviyöhön ja kesäteatteriperinteeseen kuin nyrkki nakkikioskille jonottojan silmään, Nummelin nauraa, kunnes alkaa siteerata Agricolan Dauidin Psalttaria (1551) lasittunein silmin:

– Ja quin Kevekylvö kylvettin silloin Ukon malja jootijn. Sihen haetin ukon wacka nin joopui Pica ette Acka. Sijtte paljo Häpie sielle techtin quin seke cwltin ette nechtin. Quin Rauni Ukon Naini härsky jalosti Ukoi pohjasti pärsky. Se sis annoi Ilman ja WdhenTulon.

Suuret muinaiset Pyynikin kesäteatterissa 25.5.2022 alkaen.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua