Elina Rintala ja Matti Hakulinen Kari Hotakaisen Ihmisiksi-näytelmän päärooleissa. Kuva: Harri Hinkka / TT

Matti Mörttinen

Kari Hotakainen, 66, on kirjoittanut ainakin runoa, romaaneja, kuunnelmaa, aforismia, lastentarinaa ja elokuvakässäreitä. Sekä viime vuosien myydyimmän tietokirjan. Oikeastaan aika käsittämätön repertuaari.

Teatterilavallakin hänen tuotantoaan on nähty, mutta useimmin sovitettuna hänen kirjoistaan. Tampereella yleisön suosioon ovat päätyneet ainakin Sydänkohtauksia (TTT, 2002) ja Ihmisen osa (TT, 2014).

On siis luvallista sanoa, että Hotakaisen itse kirjoittama näytelmäkäsikirjoitus on melko harvinaista herkkua. Kun mieheltä kysyy, milloin hän viimeksi on tehnyt tekstiä suoraan näyttämölle, joutuu hän itsekin miettimään hetken vastausta. Mutta kyllä se sieltä tulee:

– Vuonna 2015 kirjoitin Martti Suosalolle monologin nimeltä Palvelija.

Tämän vuoden syyskuussa Tampereen Teatteri pääsee kantaesittämään Hotakaisen kynästä syntyneen kappaleen Ihmisiksi. Ennakkotiedotteen mukaan se on ”satiirinen kuvaus siitä, mitä tulevaisuuden ihmisen täytyy tehdä kelvatakseen yhteiskuntaan”.

Kirjailija paljastaa sen verran lisää, että näytelmän päähenkilöt elävät Jätekukkulalla ja ovat ojankaivajien jälkeläisiä. ”Alkukantaisia ihmisiä, vastassaan Virkailija”, hän lisää.

* *

Voisi kuvitella, että kirjailijaa helpottaa, kun voi tehdä teatteriin käsikirjoituksen itse. Silloinhan ei tarvitse pelätä, että sovittaja pilaa romaanin runnoessaan sen lavakuntoon. Hotakainen ei kuitenkaan allekirjoita ajatusta. Hän mieluummin kehuu, miten tärkeää hänelle on ollut saada dramaturgista apua, kun hän on tehnyt itselleen vähemmän tuttua lajia.

Ihmisiksi-näytelmän tapauksessa tämä iso apu on ollut Tuomo Rämö, joka ohjaa kappaleen Tampereen Teatterille.

– Minähän en ole millään lailla ammattitaitoinen näytelmän kirjoittaja. Tämä on minulle raaka laji, jolla ei ole mitään tekemistä proosan kanssa, Hotakainen sanoo.

– Tämä on julma ja matemaattinen laji, joka ei salli yhtään tyhjää tilannetta. Livetilanne ei salli jaarittelua eikä filosofisia tutkielmia, elleivät ne ole komiikkaa. Se pakottaa kirjoittamaan repliikkejä, joista jää itse miettimään, ovatko nämä hyviä. Se arkisin repliikki voi olla helvetin hyvä, kun se proosassa ei vaikuttaisi yhtään miltään.

Hotakainen sanoo, että romaanin kirjoittamisessa ei ole mitään lakeja, mutta näytelmän tekemiseen kuuluu sopimus elävien ihmisten, esimerkiksi teatterin henkilökunnan ja etenkin yleisön, kanssa. Lavalta katsomoon on ehkä seitsemän metrin matka. Siitä syntyy sähköä.

Kirjailija ottaa esiin toisenkin esimerkin siitä, mikä erottaa vuorosanojen kirjoittamisen proosan naputtamisesta:

– Teatterissa niin sanottu toisen ohi puhuminen toimii yllättävän hyvin. Se voi olla sitä, että minä sanon vaikka että Buster Keaton on komiikan jättiläinen, ja sinä sanot, että hallissa on hauki tarjouksessa. Se kertoo heti meidän väleistä jotain. Se ei toimi siviilissä yhtään, mutta näyttämöllä voi sähköistää tilanteen.

Kirjailija Hotakainen. Kuva: Laura Malmivaara

* *

Hotakainen näyttää siis ottaneen sivulajinsa tosissaan. Hän kertoo kirjoittaneensa Ihmisiksi-näytelmän käsikirjoituksen tähän mennessä viisi kertaa ja kirjoittavansa sen vielä ainakin kerran.

Päähenkilöille hän on antanut nimet Liisa ja Matti. Heti tulee mieleen, että eräässä klassikossa samannimiset hahmot näkivät ison vaivan päästäkseen ihmettelemään rautatietä ja junaa.

– Se on pieni silmänisku Juhani Aholle ja todellisuudelle, josta hän kirjoitti, Hotakainen sanoo.

Luvassa on siis pienten ihmisten hämmennystä isojen asioiden äärellä. Joku voisi tulkita, että aiheena on holhoussanastoa käyttäen syrjäytyminen. Ja siitähän on tehty monta teosta, niin hyvää kuin vähemmän hyvää.

Uskot siis, Kari Hotakainen, että sinulla on tästä aiheesta vielä jotain uutta ja kiinnostavaa sanottavaa?

– Joo. Aihe ei ole millään lailla uusi. Olen vain vienyt sen pisteeseen, joka kiinnostaa minua. Vähän niin kuin Samuel Beckett kohtaa Jope Ruonansuun. Eli tilanne on kammottavan alkukantainen, ja siihen tulee myös sadun elementtejä.

* *

Eipä spoilata kuitenkaan enempää. Kerrotaan vain pari esimerkkiä siitä, millaisista tilanteista Hotakainen on ammentanut ajattelua työhönsä. Yksi oli hetki, jona kirjailija oli ulkona ilman avainta ja unohti ovikoodinsa. Jo sellaisessa paikassa voi saada tuntumaa ulkopuolisuuteen, kun puolentoista tunnin ajan kylmissään odottelee koiran kanssa sisäänpääsyä.

Toinen, laajempi yhteiskunnallinen, hetki oli puolestaan se, kun Kajaanissa aikoinaan yritettiin tehdä irtisanotuista paperitehtaan työntekijöistä lähihoitajia.

– Yhtäkkiä sinulla on edessäsi ihan tuntematon maisema. Tällaista tilannetta voi käsitellä komiikan ja tragiikan keinoin. Ammatinvaihto on asia, josta ei ole vielä tehty paljon taidetta.

Ihan ammatinvaihdoksista ei Ihmisiksi-näytelmässä välttämättä ole kyse, mutta jotain vihiä tulevasta voi hakea Hotakaisen taustateesien avulla:

– Yhteiskunnallisissa murroksissa menee aikaa ennen kuin ne tulevat taiteeseen hyvällä tavalla. Jos ne tulevat liian nopeasti, ne ovat laskelmoitua paskaa. Silloin näkee, että kirjoittaja ajattelee, että tämähän on ajankohtaista ja voisi kiinnostaa yleisöä. Jos sinulla tekijänä ei ole omaa kiinnostusta aiheeseen, ne menevät perseelleen.

* *

Tampereen Teatterin syksy 2023

Kantaesitykset

• Ihmisiksi: Kari Hotakaisen käsikirjoittama ja Tuomo Rämön ohjaama ihmisarvotutkielma Jätekukkulalla eläneiden ojankaivajan jälkeläisten (epä)kelpoisuudesta tulevaisuuden yhteiskuntaan. Päärooleissa Elina Rintala ja Matti Hakulinen. Frenckell-näyttämöllä 7.9.2023 alkaen.
• Klaani: Ensimmäinen teatteriversio Tauno Kaukosen vuonna 1963 ilmestyneestä merkkiromaanista. Elokuva ilmestyi jo 1984 Mika Kaurismäen ohjaamana. Tampereen Teatterille eeppisen tarinan Sammakoiden suvusta dramatisoi ja ohjaa Pasi Lampela. Lavalla paljon TT:n luottonäyttelijöitä. Frenckell-näyttämöllä 26.10.2023 alkaen.
• Last Christmas: Pikkujoulujen pitoon suunniteltua hulluttelua, jossa mukana ainakin ilma-akrobatiaa ja ilmavaivoja. Tai jotain muuta, riippuen siitäkin, mitä kaikkea Ville Majamaa ehtii ja keksii käsikirjoitukseen sisällyttää. Sketsihahmoina ainakin Elisa Piispanen, Pia Piltz ja Majamaa itse. Päänäyttämöllä anniskeluoikeuksin 23.11.2023 alkaen.

Muut ensi-illat

• Piaf: Musiikkinäytelmä tutusta traagisesta laulajahamosta, mutta myös hänen elämänsä valoisammalta puolelta. Mukana kolmetoista Pariisin varpusen tunnistettavinta laulua. Nimiosassa Annuska Hannula. Ohjaus Hilkka-Liisa Iivanaisen ja teksti brittiläisen Pam Gemsin vuodelta 2008. Päänäyttämöllä 13.9.2023 alkaen.
• Idän pikajunan arvoitus: Agatha Christien luoma tv:stä tuttu belgialaisetsivähahmo Hercule Poirot uskotaan nyt tv:stä tutun Matti Onnismaan tulkittavaksi. Se, että jännärin ohjaa Antti Mikkola, antaa luvan odottaa muutakin kuin kaupallista varmistelua. Päänäyttämöllä 1.11.2023 alkaen.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua