Jussi Helminen (vas.) ja Kurt Nuotio naposteltavien äärellä. Kuva: Aila Liisa-Laurila
TEATTERI | Ahaa Teatteri juhli Tampeella 50-vuotista taivaltaan. Paikalla oli Kulttuuritoimituksen Aila-Liisa Laurilan lisäksi muun muassa Kurt Nuotio, yksi lapsille ja nuorille suunnatun teatterin perustajista.
”Tytöt saivat näytellä munasoluja ja pojat siittiöitä ja sitten he saivat itse päättää, tuleeko tyttö vai poika.”
Aila-Liisa Laurila
Teatterialan konkarit Jussi Helminen ja Kurt Nuotio astelevat vakain askelin Tampereen museokeskus Vapriikin ilmavassa ravintolasalissa. He ovat tulleet mukaan Ahaa Teatterin 50-vuotisjuhlaan. Heidän kuuluukin olla paikalla, koska heidät luetaan Ahaa Teatterin perustajiin.
Lapsille ja nuorille suunnattuihin teatteriesityksiin keskittynyt Ahaa Teatteri perustettiin Helsingin Punavuoressa osoitteessa Jääkärinkatu 12. Samassa citykämpässä olivat Helmisen ja Nuotion lisäksi Heikki Huttunen, Kirsti Kemppainen, Tapio Kouki ja Marja Packalén.
Kurt Nuotio oli tuohon aikaan, eli vuodet 1968–1971, johtajana Porin Teatterissa. Juuri Nuotio tunsi sydämessään, että teatteria on tehtävä lapsille ja nuorille siinä missä aikuisillekin. Hän päätti tehdä Porissa teatterin naiskollegan kanssa näytelmän, jota esitettiin koululaisille.
Kappale ei ollut pelkkä esitys, vaan koululaiset osallistettiin. Nuotio korostaa esityksen viattomuutta, vaikka siinä käsiteltiinkin x- ja y-kromosomeja, siis sukupuoliasioita.
– Tytöt saivat näytellä munasoluja ja pojat siittiöitä ja sitten he saivat itse päättää, tuleeko tyttö vai poika, Nuotio kertoo.
Tällainen sukupuolivalistus ei sitten aivan osunut samoille linjoille teatterin ylimmän hallinnon kanssa. Hallinnon käsityksen mukaan kyse oli ”pornoteatterista”. Nuotio sai ryhtyä katselemaan muita töitä.
Esikuva naapureilta
Ahaa Teatterin perustamiselle löytyi esikuva Ruotsista. Tukholmalainen Fickteatern oli mullistanut ruotsalaisen kouluteatteritoiminnan vuonna 1968. Se oli alkanut kiertää koulujen luokkahuoneissa tai voimistelusaleissa käsitellen arkisia asioita vuorovaikutuksessa nuorten kanssa.
Toinen vaikuttaja oli tanskalainen teatteri Banden. Nuotio ja Helminen olivat Kööpenhaminassa teatterialan tapahtumassa, jossa aiheena oli lastenteatteri ja hyviä ideoita lähti miesten matkaan.
Kurt Nuotio muistaa, että lehdistötilaisuus Ahaa Teatterin perustamisesta pidettiin 3. helmikuuta vuonna 1971 ja innokasta mediaa kertyi paikalle runsain määrin.
Nuotion silmät kostuvat vanhaa muistellessa sekä naurusta että liikutuksesta. Teatteri sai ensimmäiseen koulukiertueeseen rahaa 17 000 markkaa, joka vaikuttaa mahtisummalta, mutta on nykyrahassa alle 3 500 euroa.
Tampereelle
Ahaan kotipaikkana alkoi Tampere vetää puoleensa Kurt Nuotion mukaan erityisesti sijaintinsa takia. Keskempää Suomea on kätevämpää kiertää maata kuin etelärannikolta.
Tampereella oli myös vahvoja lastenteatterin tukijoita. Professori Olavi Veistäjä oli Nuotion mukaan henkeen ja vereen asti Ahaan takana.
Teatteritilat löytyivät Pyynikin kesäteatterista ja Vehmaisten tyhjentyneestä kansakoulusta. Ensimmäinen esitys oli Robin Hood 17.7.1971.
– Robin Hoodista olivat kaikki niin innoissaan, että sinä kesänä lasten jousipyssyt myytiin loppuun kaikista lelukaupoista.
Nuotion varma käsitys on, että lastenkulttuurilla ja -teatterilla on valtava merkitys asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta. Siitä kertoo sekin, että Ahaa on kaikista haasteista huolimatta pysynyt valitsemallaan tiellä jo puoli vuosisataa.
Kurt Nuotio itse jatkoi matkaa omaan suuntaansa jo vuoden kuluttua Ahaan perustamisesta, mutta hän uskoo, että Ahaa Teatteri on viitoittanut ja innostanut hänen omaa ohjaajan uraansa suuresti.
Ahaa Teatterin näyttämö sijaitsee nykyään entisissä elokuvateatteri Hämeen tiloissa Hatanpään valtatiellä Tampereella.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Näyttelijät pitävät interaktiivisen murhamysteerin pinnalla – arviossa Tampereen Teatterin Hiuskarvan varassa
TEATTERI | Tuulensuun Palatsin interaktiivisen murhamysteerin tapahtumapaikkana on parturikampaamo. Kesken arkisen aherruksen yläkerrassa tapahtuu henkirikos.
Näyttävä tulkinta vanhasta komediasta – arviossa Nokian työväenteatterin Herrat ovat herkkäuskoisia
TEATTERI | Serpin komedia vuodelta 1937 on visuaalisesti upeasti toteutettu, muttei ainakaan vielä nouse oikein lentoon.
Vie sie, mie vikisen vai reilusti synnytystalkoot – arviossa SuomiFilmin salaiset kansiot
TEATTERI | Entä jos Tuntemattoman Koskela olisikin synnyttävä nainen urakoimassa uutta tykinruokaa?
Porilainen Rakastajat-teatteri on sovittanut Rosa Liksomin Everstinnasta vahvan ja omaäänisen monologin
TEATTERI | Rosa Liksomin tekstistä on sovitettu porilaisteatterissa omaääninen monologi, joka pitää vakuuttavalla näyttelyllä otteessaan kaksi tuntia.