Polokkarin Tanssimaniassa vuonna 2019. Kuva: Aura Piha
TANSSI | Vuorovuosin Pispalan Sottiisin kanssa järjestettävä Tanssimania järjestetään Tampereella syys- ja lokakuun taitteessa. Tilaisuuksiin odotetaan 3 000 kävijää.
Maarit Saarelainen, teksti
Uuden kansantanssin ja kansanmusiikin festivaali Tanssimania (28.9.–1.10.2023) juhlistaa ja julistaa suomalaisen folkloren elinvoimaisuutta ja monimuotoisuutta.
Suomen Nuorisoseurojen vuorovuosin Pispalan Sottiisin kanssa järjestämä Tanssimania viettää tänä vuonna 30-vuotisjuhliaan. Tanssimania järjestetään yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa. Tilaisuuksiin odotetaan 3 000 kävijää.
– Kansantanssi voi ammentaa perinteestä ja elää samaan aikaan tiiviisti tätä hetkeä ottaen kantaa aikamme kysymyksiin. Myös luovasti kansanperinteestä ponnistava musiikki elää vahvana saavuttaen jatkuvasti uutta yleisöä, sanoo Tanssimanian taiteellinen johtaja Petri Kauppinen.
Tanssimanian monipuolisissa työpajoissa voi perehtyä muun muassa kansantanssiperinteen hämäräperäisempiin erotiikkaa ja kyseenalaista huumoria sisältäviin salattuihin kansioihin.
Tanssimania on nimensä mukaisesti täynnä intohimoista suhtautumista kansantanssiin ja kansanmusiikkiin. Festivaali haluaa ottaa osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Ohjelma pitää sisällään tanssikonsertteja, työpajoja ja iltaklubeja. Tampereelle saapuu erilaisia kansantanssiryhmiä ja useita kansanmusiikkiartisteja ympäri Suomen.
Lauantaina osana festivaalia nähdään Tampereen Työväen Teatterissa myös Käärmeenpääntallaajan spektaakkeli, joka vie eteläpohjalaisen uskonlahkon mystisiin menoihin (lue Petra Stoltin arvio esityksestä). Teos on valmistunut Folk Extremen, Tanssiteatteri Tsuumin, Espoon kaupunginteatterin ja TTT:n yhteistuotantona.
Eipäs omita!
Tanssimanian omassa Tanhujalostamo-seminaarissa pohditaan tänä vuonna kulttuurisen omimisen kysymyksiä otsikolla ”Eipäs omita!” Aiheesta alustaa Taideyliopisto Sibelius-Akatemian väitöskirjatutkija Pirita Näkkäläjärvi.
Pe 29.9. klo 15.30–17 Kulttuuritalo Laikku, musiikkisali (Keskustori 4, Tampere). Vapaa pääsy. Tilaisuutta voi seurata suorana myös Tanssimanian Facebook-sivuilla klo 15.30–16.30.
* *
Pirita Näkkäläjärvi. Kuva: Ville Fotonoff
Kansantanssi ottaa kantaa!
Kannaottotanssien monipuoliset esitykset käsittelevät niin ihmisen maailmalle aiheuttamaa uhkaa, työelämän kipukohtia kuin Sodankylän tekoaltaiden alle kotiseutunsa menettäneiden ihmisten tarinoita.
Mukana ovat kansantanssiryhmät Siepakat Rovaniemeltä, Sorokoska Tampereelta ja Kuohu Klaukkalasta, joiden esityksistä Tumman laineen rannat – Hukutettujen kylien tarina, Oravanpyörä ja Huoli II lisätietoa alla.
Pe 29.9. klo 19–21 Tampereen konservatorion Pyynikkisali (F.E. Sillanpään katu 9).
* *
Siepakat esittää Tanssimaniassa teoksen Tumman laineen rannat – Hukutettujen kylien tarina. Kuva: Oona Sarajärvi
Tumman laineen rannat
Vuonna 1977 perustettu Siepakat on Rovaniemellä toimiva kansantanssi- ja musiikkiryhmä. Siepakoissa on mukana 14 tanssiryhmää ja kaksi musiikkiryhmää. Tanssijoita ja muusikoita on yhteensä noin 150. Ryhmän tavoitteena on kansanperinteen elävänä säilyttämisen lisäksi suvaitsevaisuuteen ja kansainvälisyyteen kasvaminen. Siepakoiden ryhmät ovat esiintyneet yli 40-vuotisen historiansa aikana eri puolilla Eurooppaa ja maanosan ulkopuolellakin.
Tumman laineen rannat – Hukutettujen kylien tarina on allasevakoiden kertomuksiin perustuva kansantanssiteos luonnosta, kotiseudusta ja juurettomuudesta. Sodankylässä Lokan (1967) ja Porttipahdan (1970) tekojärvien alle jäi kaikkiaan kuudensadan ihmisen kodit. Pakkomuutto aiheutti kauaskantoiset seuraukset alueen ihmisten elämään ja elinkeinoihin. Luonto, jonka kanssa ihminen oli elänyt vuosisatojen ajan, uhrattiin yhteisen hyvän vuoksi. Viime vuonna ensi-iltansa saanut teos on palkittu Rovaniemen Kulttuuriteko-palkinnolla.
Sodankylästä itsekin kotoisin oleva käsikirjoittaja, ohjaaja ja koreografi Siina Toimela kertoo saaneensa idean teokseen tätinsä jakamasta paikallislehden jutusta Sompioseurasta. Toimela sai seuran puheenjohtajalta Asta Valkoselta yhteystietoja, joiden kautta sai allasevakoiden omia muistoja käyttöönsä.
– Aihe on todella kipeä, eikä siitä ole sen vuoksi puhuttu. Koin tärkeäksi nostaa asian esille ja lisätä näin tietoutta. Teos saikin laajaa näkyvyyttä ja siitä tuli erittäin ajankohtainen energiakriisin myötä, Toimela kertoo.
– Tanssilla ja musiikilla on vahva voima kertoa asioita ja herättää tunteita. Saimme allasevakon jälkeläiseltä esityksen jälkeen palautteen: ”Teosta katsellessa sain kokea olevani pienen hetken osa elämää ennen altaita – se vei niin lähelle niitä tarinoita ja muisteluksia kuin vain on mahdollista päästä.
* *
Sorokoskan esitys Oravanpyörä. Kuva: Tero Toikkanen
Oravanpyörä
Sorokoska on Tampereella toimiva kansantanssi- ja musiikkiryhmä, jonka tavaramerkkinä on aitous sekä erilaiset tanssija- ja soittajapersoonat. Sorokoskalle ominaista on yhdistää teoksissaan persoonallisella tavalla tanssia, musiikkia ja teatteria.
Kannanottotansseissa Sorokoskalta nähdään Oravanpyörä-esitys. Termiä käytetään usein vertauskuvana loputtomalle ja turhalta tuntuvalle toiminnalle ja stressaaville työtehtäville. Oravanpyörä pyörittää Sorokoskan maailmaan, joka on meille kaikille ainakin joissain määrin tuttu.
Koreografiasta vastaa Elssa Antikainen ja musiikista Lauri Kotamäki.
Ryhmä sai idean teoksesta Antikaiselta.
– Keskustelimme kuulumisiamme ennen harjoituksia ja useatkin ryhmäläiset kertoivat omista taustoistaan sekä työelämän tilanteistaan. Jostain siitä se ajatus lähti, että työelämä ja elämä yleensäkin on nykyisin aika oravanpyörää, Sorokoskan varapuheenjohtaja Antti Seppänen sanoo.
– Uskomme tanssin voimaan tehdä näkyväksi yhteiskunnallisesti merkittäviä asioita. Uskomme, että yleisö oppii teostemme kautta uutta itsestään ja yhteisöstään ja poistuu edes hivenen muuttuneena ihmisenä esityksestämme.
* *
Klaukkalan kansantanssijoiden Kuohu-ryhmä. Kuva: Kuohu
Huoli II
Kolmas Kannanottotansseissa esiintyvä tanssiryhmä on Klaukkalan kansantanssijoiden ryhmä Kuohu. Heidän tavoitteenaan on tuoda Huoli II -tanssiesitys näyttämölle ajatuksia herättävänä kokonaisuutena.
Huoli II on pientanssiteos ympäröivästä ilmastokatastrofista ja siihen liittyvästä subjektiivisesta huolesta. Karjalainen karakteritanssi ja valtava muovimeri yhdistyvät tanssijoiden kuvauksiin muuttuvasta ympäristöstä ja tulevaisuuden näkymistä.
Kaksitoista kansantanssin harrastajaa kommentoi omista lähtökohdistaan sitä millaiseksi maailma muuttuu, jos kukaan ei pidä huolta talvista, kukkasista, yhteisestä maasta ja toisesta vierellä. Teoksen taiteellinen vastuuhenkilö ja koreografi on Emma Kantelinen, laulusta vastaa Ella Rautamies.
Tanssimania Tampereella 28.9.–1.10.2023. Lisätietoa tapahtuman verkkosivuilta.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
”Tamperelainen syö mustaamakkaraa, ihminen ei” – Speksi riemastuttaa pohtimaan taiteen paikkaa
MUSIIKKITEATTERI | Speksi on opiskelijavoimin tehty musiikkitanssiteatteriesitys, jonka suola on improvisaatio. Speksiteatteria tehdään nykyään lähes kaikissa yliopistokaupungeissa.
Lukupäiväkirja 2024 – osa 4: luonnontiedettä ja kirjallisuutta lapsille ja nuorille
LUKEMINEN | Mikko Saari luki huhtikuussa lasten ja nuorten luonnontiedekirjoja, lastenromaaneja, kokeellista kirjallisuutta, sarjadekkarin ja muutaman runokirjan.
Parasta juuri nyt (2.5.2024): Veden elämää, Luvattu maa, Suomenlinna, euroviisut, Löydä luonnollinen äänesi
Tällä palstalla Kulttuuritoimituksen väki kirjoittaa ajattomista ja ajankohtaisista asioista, jotka heitä juuri nyt kiehtovat.
Anna Novionin mukaan elokuvan tekeminen on kuin matematiikkaa: ”Kun aloittaa, ei tiedä minne päätyy”
HENKILÖ | Anna Novion teki kiehtovan elokuvan matematiikkanörtistä. Kulttuuritoimitus tapasi Margueriten teoreeman ohjaajan tämän Suomen-vierailulla.
