Posti kulki kokonaan tai osin kavioilla 1900-luvulle saakka. Kuvat: Kari Pitkänen
NÄYTTELY | Väistyvä perusnäyttely ehtii täyttää 10 vuotta ja huipentuu Posti 386 vuotta -tapahtumaan Vapriikissa lauantaina 7. syyskuuta. Näyttely suljetaan kokonaan viikkoa myöhemmin.
Kari Pitkänen, teksti ja kuvat
kari.pitkanen [at] kulttuuritoimitus.fi
Tampereen Vapriikin Postimuseon suosikkia ei tarvitse kauan hakea. Se on postihevonen Ahto-Kustaa, jolla lapset voivat ratsastaa ja joka koskettaessa ottaa muutamana askeleen ja hirnahtaa ystävällisesti.
Ahto-Kustaa on ehkä nykyisen ponin kokoinen. 1700-luvulla pieniä olivat sekä eläimet että ihmiset.
– Ahto-Kustaa lähtee meiltä makkaratehtaalle. Pikkuisen tulee häntä ikävä, näyttelypäällikkö Suvi Jalli tunnustaa.
Apua, ei kai sentään? No ei Ahto-Kustaata – joka siis ei ole edes täytetty hevonen – yritetä leikkeleiksi laittaa. Sen ja museon nykyisen Viestinviejät-perusnäyttelyn esineistön uusi osoite löytyy Tampereen museoiden Ruskon kokoelmahalleista. Mitään ei hävitetä lopullisesti.
Viestinviejät on avoinna enää vajaat kaksi viikkoa. Viimeisen kerran näyttelyyn voi tutustua sunnuntaina 15.9.2024.

Adler on ensimmäinen suomalainen postiauto vuodelta 1907, näyttelypäällikkö Suvi Jalli näyttää.
Talonpoikien luottotehtävä
Postimuseo siirtyi Helsingistä Tampereen Vapriikkiin 10 vuotta sitten. Museolle siellä varattuun 450 neliön tilaan rakennettiin näyttely, joka kertoo Postin lähes 400 vuoden historiasta alkaen vuodesta 1638.
Posti on maan vanhin yhä julkista palvelua tarjoava toimija. Sitä ennen kirjeiden ja viestien jakelu hoidettiin kuriirien voimin. Silloisessa Ruotsi-Suomessa päädyttiin kuitenkin innovatiiviseen – ja tekisi mieli sanoa – hyvin pohjoismaista tasa-arvoa ennakoivaan ratkaisuun: postin välittäminen annettiin maaseudulla tavallisen rahvaan eli luotettavien talonpoikien ja kaupungeissa porvarisluokan vastuulle.
Jo 1700-luvun alussa silloisen Suomen alueella kulki lähes 300 000 kirjettä ja viestiä postilaitoksen kautta. Vuonna 2012 erilaisia lähetyksiä oli 2,8 miljardia ja postilaisia lähes 27 500.
Kymmenessä viime vuodessa kirjepostin määrä on puoliintunut. Pirkanmaalla on juuri kuultu ilmoitus, jonka mukaan Posti lopettaa asiakaspalvelunsa 23:ssa S-ryhmän toimipisteessä ensi vuonna. Jäljelle jäävät enää pakettiautomaatit. Kotimainen postinjakelukin on supistettu kahteen tai kolmeen päivään viikossa.
– Kulkunopeus on määritelty eduskunnan säätämässä postilaissa. Postimerkillisistä kirjeistä 95 prosenttia noudattaa lain vaatimuksia, Suvi Jalli sanoo.

Viestinviejät-näyttelyssä pääsee kokeilemaan kirjeen kirjoittamista sulkakynällä ja musteella.
Digitaalisuus esille
Postinkulun murrosta ja ihmisten käyttäytymisen muutosta kuvaa riemullisesti yksi Viestinviejät-näyttelyn videoista. Tallenne on Syksyn Sävel -laulukilpailun äänestäjien voittoarvonnasta vuodelta 1984.
Kolme nuorta poikaa hyppää ”uimaan” isoon laatikkoon, jossa on kymmeniä tuhansia postikortteja. Kukin poikii ”aalloista” esiin yhden voittajakortin ja tuo sen juontaja Markku Veijalaiselle. 40 vuotta sitten käytössä ei vielä ollut minkäänlaisia sähköisen äänestämisen keinoja, ei edes puhelinäänestystä, joten kortteja todella kulki.
Viestinviejien tilaan avautuukin 17. tammikuuta 2025 Kuvan vallankumous -niminen näyttely. Uusi ydinnäyttely viestivän suomalaisen tarinasta puolestaan avautuu syksyllä 2026 yhteistyössä Vapriikin kanssa.
– Kuvan vallankumous luo laajemman näkökulman koko suomalaisen viestinnän tarinaan, alkaen kirjeestä, lennättimestä ja ensimmäisistä puhelimista ja päätyen sanomalehtiin, radioon ja erityisesti digitaaliseen viestintään viimeisten 20 vuoden ajalta. Skaala on valta ja tavoitteena ylisukupolviset kokemukset, näyttelypäällikkö Suvi Jalli kertoo.

Sota-aika pisti postinkulun koville. Viidessä vuodessa liikkui yli miljardi kenttäpostilähetystä.
Joulupukille kirjepostia
”Ylisukupolvisilla kokemuksilla” Jalli tarkoittaa esimerkiksi veivattavia numerokiekkopuhelimia. Niitä ei nuoriso ole ehkä edes nähnyt, mutta heidän (iso)vanhempansa vielä käyttäneet.
Toinen esimerkki on juuri se postikortti: mistä nuoriso edes nyt oppii, miten nimi ja osoiterivistöt kirjoitetaan kortti- ja kirjepostiin oikealla tavalla?
Viestinviejät huipentuu Posti 386 vuotta -tapahtumaan lauantaina 7.9. kello 12–16. Ohjelmassa on postibussiajelua, kuvauspiste, postihevosen hoitopiste, teemaopastuksia Viestinviejiin sekä luento. Mukana on esimerkiksi ensimmäinen oikealta ohjattava Tjorven-jakeluauto vuodelta 1970 sekä Lielahden jakelukeskuksen uudempaa jakelukalustoa.
Postimuseon uusi perusnäyttely viestivän suomalaisen tarinasta avautuu syksyllä 2026 yhteistyössä Vapriikin kanssa.
Nykyisen perusnäyttelyn jälkeen Postiin ja viestinvälitykseen liittyviä teemoja nostetaan esille kahdessa näyttelyssä museon kohtaamispaikka Kuplassa. Monenlaiset postilaiset on auki 24. marraskuuta saakka. Vuodenvaihteen Postia Joulupukille (28.11.2024–12.1.2025) luo joulutunnelmaa Joulupukin pääpostin, kirjeiden ja Napapiirin historian kautta.
Yksi viestimuoto nimittäin pitää sinnikkäästi pintansa. Ainoa aito ja oikea Joulupukki saa joka vuosi yli puoli miljoonaa kirjettä ja korttia.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Taitavat mutta tuntemattomat 1800-luvun eurooppalaiset naistaiteilijat esille Ateneumiin
KUVATAIDE | Perjantaina Helsingin Ateneumissa avautuva Rajojen rikkojat -näyttely on esillä elokuun loppupuolelle asti.
EMMAn Verholla-näyttely vie värikkäälle aikamatkalle painokankaiden myötä
MUSEO | EMMAn näyttely muistuttaa miten keskeinen rooli painokankaalla on suomalaisessa muotoiluhistoriassa, sen nykypäivässä ja tulevaisuudessa.
Milavidan Muodin huipulla -näyttely herättää ajatuksia niin Erika Vikmanista, toppatakeista kuin käsityöläisyydestä
MUSEO | Muodin huipulla -näyttely Milavidassa on auki vielä maaliskuun puoliväliin asti. Sen 30 puvussa näkyvät niin tutut kuin historiaan hautautuneet taiturit.
Törkeää vai tärkeää? Nootti-museo aukesi, mutta neukkunostalgia ei kadonnut Tampereelta minnekään
MUSEO | Tamperelaisille tuttu ”Vilen” katsoo edelleen museon kulmahuoneen ikkunasta kohti Keskustoria, itää ja omia hirmutekojaan.