Muraali on valmis. Kuvat: Arto Jalonen
KUVATAIDE | Litukan siirtolapuutarhassa syntyi idea saada kolkkoon siltapenkereeseen kukkiva muraali. Teos valmistui keskiviikkona 21.5.2025.
”Nuorten suunnittelemista osista sommiteltiin yhteneväinen teos.”
Päivi Vasara, teksti
Arto Jalonen, kuvat
Kulttuuritoimitus seurasi Litukan siirtolapuutarhan vanhemman osan sillan penkereeseen syntyneen muraalin valmistumista.
Valmista tuli keskiviikkona 21.5.2025. Sateen vuoksi yksi maalauskerta jäi väliin, ja viimeiselläkin kerrallakin vähän ripsi pisaroita.
Idea oli siirtolapuutarhalaisten. Yhteistyökumppaniksi löytyi Sara Hildén -akatemia. Toiveena oli puutarha-aineinen muraali, ja se toteutui. Nyt silta kukkii runsaasti.
Nuoret suunnittelivat osia, ja ne nivottiin yhteen pitkäksi kuvasarjaksi.
Ensin tehtiin pohjamaalaus vihreällä. Maalauspinta-alaa on tässä kohteessa runsaasti.
Pohjamaalaus on kuvattu 29.4.2025.
Opettaja Erno Peltonen.
Maalauskerta 10.5.2025.
Tässä syntyy yksityiskohta 10.5.2025.
Muraalin Litukan siirtolapuutarhan viereiseen siltaan tekivät Sara Hildén -akatemian nuoret.
Haalarikansaa
Nuoret saapuvat paikalle ja laittavat reput kasaan. Yllensä he pukevat valkoiset haalarit ja kenkiin suojat. Yläosa vaatii tikkaille kiipeämistä.
Apumiehenä on Veijo Vähätiitto, joka on ollut siirtolapuutarhan suunnasta aktiivinen muraalin saamisessa. Hän tuo avuksi työkaluja ja tikkaita. Vähätiitto on nimennyt valkohaalariset hattivateiksi. Kaikella ystävyydellä toki.
Tikkurila sponsoroi osan maaleista. Osa maaleista sekä työtarvikkeet hankittiin Sara Hildén -akatemian toimesta.
Muraalin ideasta toteutumiseen kului viisi vuotta. Sillan omistaa Tampereen kaupunki. Ohitse kulkee paljon liikennettä, etenkin kävelijöitä ja pyöräilijöitä, joten muraalista on iloa monelle.
Osan maaleista sponsoroi Tikkurila ja osan osti Sara Hildén -akatemia.
Ohjeita seurataan.
10.5.2025 maalauskerralla työ eteni.
Maalarit suojasivat vaatteensa suojapuvulla, kenkiin vedettiin myös pussit.
Kuinka toimii spraypullo?
Kun pohjamaalaus on kunnossa, siirrytään kuvioihin.
Nuoria opastaa spraypullon suuttimien saloihin Sebastian Schultz. Hän näyttää, miten viiva käyttäytyy milläkin tavoin.
– Aina voi maalata päälle, jos menee pieleen, hän neuvoo.
Sebastian Schultz on kokenut muraalien tekijä. Takon muurin Tampereen historia on hänen tekemänsä. Aikaisemmin hän on tehnyt Sara Hildén -akatemialaisten kanssa teoksen Rongankadun pyöräilytunneliin.
Paikalla ovat kouluttajina Sebastianin lisäksi kuvataiteilija Johanna Lonka ja kuvataiteilija Erno Peltonen.
Oppia jaetaan myös siitä, että pensselit pitää puhdistaa hyvin maalauskerran jälkeen, jotta ne ovat seuraavalla kerralla käyttökelpoisia.
Litukan silta on siitä haastava kohde, että pinta ei ole sileä, vaan siinä on kohoumia.
Maalaustarvikkeita.
Luonnos.
Opettaja Sebastian Schultz.
Nuoret suunnittelivat osia, ja ne nivottiin yhdeksi kokonaisuudeksi.
Opettaja Johanna Lonka.
Urbaania luontoa
Muraali on urbaania luontoa. Nuorille se on mahdollisuus kehittää omaa kuvallista ilmaisua.
Litukan siirtolapuutarhaan on tulossa myös hyönteishotelleja.
Sara Hildén -akatemia on vapaa-ajan oppilaitos, jonka päätehtävä on antaa kuvataiteen perusopetusta lapsille ja nuorille. Toiminta perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta.
Sara Hildén -akatemia on Tampereen kaupungin ylläpitämä, ja se on osa Tampereen seudun työväenopistoa. Kuvataidekoulun tilat sijaitsevat Tampereella Koivistonkylässä.
Oppilaitos aloitti toimintansa vuonna 1982 nimellä Tampereen kaupungin lasten ja nuorten kuvataidekoulu. Koulun opettajina toimii kuvataideopettajia, kuvataiteilijoita ja visuaalisen alan ammattilaisia. Koulun antama opetus on maksullista.
Valmista tuli keskiviikkona 21.5.2025. Kuva on otettu seuraavana päivänä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Vapaus barrikadeilla – Miten Delacroix’n mestariteos puhuttelee vielä kahdensadan vuoden jälkeenkin?
ESSEE | Maalauksen hahmoissa kauneuden ihanteet yhdistyvät kapinan arkiseen todellisuuteen. Teos muistuttaa meitä siitä, miten hauraita käsitteitä ovat demokratia ja vapaus.
Voiko ajatus taiteesta olla taideteos? Pohdintaa Anish Kapoorin näyttelystä Serlachiuksella
ESSEE | Kulttuuritoimituksen Petri Hänninen purkaa esseessään Anish Kapoorin näyttelyssä syntyneitä kysymyksiä taiteesta.
Elga Sesemann aloittaa Ateneumin uuden Modernit klassikot -näyttelysarjan
KUVATAIDE | Elga Sesemann (1922–2007) oli modernin ajan taiteen uudistaja ja Karjalan evakko. Muistot Viipurista ja evakkomatka talvisotaa pakoon toistuvat taiteilijan aihepiirissä.
Arttelin seinään valmistui uusi muraali – Sebastian Schultz otti aiheen rakennuksen historiasta
JULKINEN TAIDE | Sebastian Schultz on maalannut pienoisnosturin korissa Kumppanuustalo Arttelin seinään uutta muraalia. Teos julkistetaan Tapahtumien yönä.