Verkkoa maalattiin Finlaysonin asfalttiin toukokuun puolivälissä. Kuva: FAA
KUVATAIDE | Pelot, pelillisyys ja fantasiat kohtaavat Roni Kuulasvuon taiteessa. Kuulasvuo on tehnyt Tampereella alkavaan Finlayson Art Areaan kaupunkitilaa hyödyntävän katumaalauksen, joka sisältää yhteisöihin, viestintään ja ansaan jäämisen tematiikkaa.
Janica Brander
Finlaysoninkujan aukiolla, Himmelblaun alaovella, Finlayson Art Arean näyttelyvieraat vastaanottaa Roni Kuulasvuon katumaalausteos Verkko. Teoksen tyyli on graafinen, mutta seittimäinen kuviointi ja värit tuovat tasaiseen asfalttipihaan dynaamista eloa. Kuulasvuo on huomioinut sommittelussa myös rakennusten sijainnit ja muodot.
– Ideana on ohjata katsojan katsetta tietyillä seittilangoilla, Kuulasvuo kertoo.
Yhdistäjä vai ansalanka?
Teos sisältää monenlaista symboliikka ja tulkintamahdollisuuksia. Verkko voi olla turvaverkko. Se voi toimia myös hämähäkinverkon tavoin, jolloin seittiin voi jäädä kiinni, ja siitä pitää pyristellä vapaaksi.
– Suunnittelin teoksen viime vuonna, jolloin korona oli polttavampi aihe. Teoksessa on yhteiskunnallisia ajatuksia sosiaalisten verkostojen ja tietoverkkojen merkityksestä. Verkko yhdistää myös Finlaysonin alueella olevia ihmisiä ja yrityksiä.
Kuulasvuon teos on väritykseltään tummansini-pinkki, ja se kirjaimellisesti vangitsee katseet.
– Haluan osoittaa teoksen tematiikan kautta, että kysymys on positiivisesta aiheesta.
Näyttävä katumaalaus ilahduttaa todennäköisesti perheen pienimpiä ja houkuttelee näyttelyyn ohikulkijoita, jotka eivät välttämättä tiedä Finlayson Art Areasta.

Katumaalaukset ovat perinteinen osa Finlayson Art Area -festivaalia. Kuva: FAA
Synkkyyttä ja symboliikkaa
29-vuotias Kuulasvuo vaikuttui yläkoululaisena Francisco de Goyan teoksesta Saturnus syö poikansa.
Taiteilijan ura alkoi kutsua voimakkaasti siviilipalveluksessa Turun kaupunginteatterissa, minkä jälkeen Kuulasvuo alkoi opiskella Hyvinkään taidekoulussa. Hänen tuotantoonsa kuuluu maalauksia, piirustuksia, installaatioita, veistoksia ja grafiikkaa.
Vaikka taiteilijan tarinaa ei tuntisi, Kuulasvuon taiteesta löytää goyamaista, synkkää runsautta sekä myyteillä, populaarikulttuurilla ja lavastusmaisuudella leikittelyä.
– Muita tyylisuuntauksia, joista olen saanut vaikutteita, ovat symbolismi ja ekspressionismi. Keskiaika gotiikkoineen on jossain määrin minulle tärkeä aikakausi, samoin Tolkienin mytologia ja fantasia.

Kuva: FAA
Fantasialla leikittelyä
Eskapismin lisäksi fantasia on tarjonnut Kuulasvuolle lapsesta asti kiintopisteitä elämään. Mytologiat ja niistä ammentava taide ovat hänen mielestään tärkeitä välineitä, joiden avulla ihminen voi käsitellä psyykettään ja tunteitaan. Kuulasvuo tarkastelee taiteessaan varsinkin pelottavia ja epämiellyttäviä kokemuksia.
– Teokseni käsittelevät usein häpeää, aggressioita ja ulkopuolisuuden tunteita.
Kuulasvuo käyttää Warhammer-fantasiapeliä ja siihen kuuluvia miniatyyrifiguureja aiheiden työstämis- ja irrottautumismenetelmänä. Warhammer on hänelle paitsi peli, myös keino leikitellä ja treenata lempiaiheidensa ympärillä.
– Se on vähän kuin maan möyhimistä. Tekemistä, jossa ei ole tulosvastuuta, ja joka vapauttaa taiteen tekemisen saralla.
Tulevaisuudessa Kuulasvuo toivoo tekevänsä vielä enemmän öljyväritöitä ja grafiikkaa ja jatkavansa pelkojensa haastamista.
– Toivon, että taiteeni yhdistäisi ihmisissä itsessään prosesseja ja antaisi työkaluja vaikeiden tunteiden käsittelyyn.
Finlayson Art Area Tampereen Finlaysonin alueella 10.6.–28.8.2022.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Suomen valotaiteen seura ottaa askelia koko Suomeen – ensimmäinen etappi on Finlayson
JULKINEN TAIDE | Koska Pohjoismaiden ensimmäiset sähkövalot syttyivät Finlaysonin tehtaalla vuonna 1882, Finlayson on luonnollinen kohde Suomen valotaiteen seuran polulla koko maan seuraksi.
Vuoden 2023 Ars Fennica -palkinnon voitti liettualainen Emilija Škarnulytė teoksellaan Aldona
KUVATAIDE | Suomen merkittävin kuvataidepalkinto, 50 000 euron suuruinen Ars Fennica myönnettiin hitaita historiallisia ja ekologisia muutoksia kuvaavalle Emilija Škarnulytėlle.
Rauno K. Rintasen debyyttinäyttely, Juhani Tuomen suorat kannanotot ja Timo Vuorikosken Venetsia-maalauksia
GALLERIAKATSAUS | Rauno K. Rintanen Himmelblaun Kutomosali 3:ssa, Juhani Tuomi Mältinrannassa ja Timo Vuorikoski Saskiassa.
Pääkirjasto Metso on kokonaistaideteos – Pietilöiden upea arkkitehtuuri ja taide täydentävät toisiaan
JULKINEN TAIDE | Kirjastopalvelujohtaja Niina Salmenkangas pitää pääkirjasto Metson upeimpana tilana yläaulaa. Kesken lounaan herää siihen, kuinka upea kattokupoli onkaan.