Elga Sesemann: Juna (1968). Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen
KUVATAIDE | Elga Sesemann (1922–2007) oli modernin ajan taiteen uudistaja ja Karjalan evakko. Muistot Viipurista ja evakkomatka talvisotaa pakoon toistuvat taiteilijan aihepiirissä.
”Evakkoudesta jäi jälki, joka säilyy ihmisessä läpi elämän.”
Sirpa Pääkkönen, teksti
Ateneumin taidemuseo aloittaa uuden Modernit klassikot -näyttelysarjan, jonka ensimmäinen taiteilija on Elga Sesemann (1922–2007). Sesemann oli modernin ajan taiteen uudistaja ja Karjalan evakko. Hänen näyttelynsä liittyy osaltaan karjalaisen kulttuurin viime vuosina tapahtuneeseen nousuun ja evakkomatkoihin liittyvään kiinnostuksen lisääntymiseen Suomessa.
Sesemannin tuotannon ytimessä ovat hänen lapsuutensa ja evakkomatkansa muistot. Taiteilija muutti Viipurista perheineen sotaa pakoon Helsinkiin talvisodan aikana.
Elga Sesemann vietti lapsuutensa Viipurin Tienhaarassa. Sotienvälinen Viipuri oli monikulttuurinen ja elinvoimainen kaupunki, jossa kirjallisuus, musiikki, kuvataide ja hieno arkkitehtuuri ympäröivät Sesemannin perhettä.
Perhe asui öljytehtaan johtajan huvilassa, jonka lähellä oli Helsingin ja Viipurin välinen rautatie. Suku oli monikielinen. Vanhemmat olivat saksalaistaustaisista viipurilaisperheistä. Tehtaanjohtajana työskennellyt isä Edgar Sesemann harrasti valokuvausta. Lapset lukivat paljon ja soittivat pianoa. Koulutusta, taiteita ja tieteitä pidettiin arvossa.
Elga matkusti päivittäin sisarensa Nellyn kanssa junalla kouluun Viipurin keskustaan. Matkanäkymät toistuivat myöhemmin hänen maalauksissaan.
Talvisodan syttymisen jälkeen perhe evakuoitui Helsinkiin. Elga aloitti taideopinnot ja maalasi ahkerasti. Maalauksissaan hän palasi toistuvasti lapsuutensa Viipuriin ja evakkomatkan jättämiin raskaisiin muistoihin. Teoksiin tallentui kotiseudun menetys ja entisen elämän katkeaminen.
Elga Sesemann maalaustelineen ääressä ateljeekodissaan Kulosaaressa, Helsingissä, n. 1946. Kuva: Constantin Grünberg / Yksityiskokoelma
* *
Näyttelyn kuraattorin Anu Utriaisen mukaan Sesemannin elämäntarina heijastaa sitä, miten uudet tutkimukset kuvaavat evakkojen elämänkaarta. Moni evakko kuvaa juurettomuutta kodin menettämisen jälkeen. Tutkimuksissa toistuu lause, jossa evakko sanoo ”olevansa kotoisin ei mistään”. Tästä puhui myös Elga Sesemann. Evakkoudesta jäi jälki, joka säilyy ihmisessä läpi elämän.
Elga Sesemann on melko tuntematon nimi Suomen 1900-luvun taiteessa. Ateneum on tehnyt suuren työn näyttelyn rakentamisessa. Ripustus etenee teemoittain. Elga Sesemann uudistui ja muutti tyyliään useita kertoja uransa aikana.
Ensimmäisessä salissa näyttelyvieras tutustuu taiteilijan ekspressionismia edustaviin maalauksiin. Sesemann maalasi 1940-luvulla psykologisesti latautuneita omakuvia ja maisemia, joissa runsaat väripinnat ja palettiveitsen käyttö jättävät vahvan vaikutelman. Teokset heijastavat sodanjälkeisen sukupolven kokemaa melankoliaa ja yksinäisyyttä.
Sesemann piti ensimmäisen yksityisnäyttelynsä Helsingissä vuonna 1945. Kriitikot vertasivat nuoren, lupaavan koloristin teoksia Edvard Munchin ja Helene Schjerfbeckin maalauksiin.
Elga Sesemann: Omakuva (1946), Kansallisgallerian kokoelma / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Yehia Eweis
* *
Sesemann muutti 1940-luvun lopussa Ruovedelle puolisonsa Seppo Näätäsen kanssa. Ateneumin näyttelyn toisessa salissa näkyy taiteellisesti uudistunut Sesemann. Ekspressionismi jäi taka-alalle. Tilalle tuli keveämpiä, osin surrealistisia näkymiä. Lapsuuden kokemukset ja menetykset ovat edelleen läsnä teoksissa, joissa yhdistyvät unet, muistot ja nykyhetki. Muistoja symboloi usein enkeli.
Intendentti Anu Utriaisen mukaan rautatietä, avointa ovea, pianoa ja tornia kuvaa Nimetön-teos on näyttelyn avainteos. Rautatie vie taiteilijan muistot suoraan Viipuriin ja Tienhaaran rautatiehen.
Viimeisessä salissa on esillä Sesemannin myöhäiskauden teoksia. Hänen taiteellinen ilmaisunsa abstrahoituu ja tiivistyy entisestään ja muuttuu geometrisemmäksi. Väripaletti supistuu usein mustan, harmaan ja valkoisen sävyihin. Teoksissa näkyvät menetetyn Viipurin sähkötolppien langat, puhelinpylväät ja rakennukset. Teoksessa Lentävä katto kotitalon katto lentää ilmassa. Seiniä talossa ei ole. Muistot ja nykyhetki elävät taiteilijan teoksissa rinnakkain.
Modernit klassikot: Elga Sesemann -näyttelyn kuraattori on Ateneumin intendentti Anu Utriainen. Näyttelyn yhteydessä julkaistaan ensimmäinen Elga Sesemannia ja hänen tuotantoaan käsittelevä temaattinen elämäkerta. Näyttely on osa Helsingin juhlaviikkojen 2026 ohjelmaa.
Modernit klassikot: Elga Sesemann Ateneumissa 18.8.2026–8.8.2027.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Mäntän taidekesä on kirjava ja mielistelemätön – Kulttuuritoimitus hyppäsi Serlachius-bussin kyytiin
KUVATAIDE | Täysi päivä ei Mäntän taidemaailmassa riitä kaiken sisäistämiseen. Anssi Kasitonnin, Viljami Heinosen ja Kuvataideviikkojen näyttelyihin ehtii vielä elokuun loppuun asti.
Kuin kuvastimessa #56: The Reality of Karel Appel (1962)
KUVATAIDE | Hollantilaisen avantgarde-maalarin työskentelyä kuvaava lyhytelokuva on yksinkertaisuudessaan hienoimpia kuvauksia taiteilijan työprosessista.
Vapaus barrikadeilla – Miten Delacroix’n mestariteos puhuttelee vielä kahdensadan vuoden jälkeenkin?
ESSEE | Maalauksen hahmoissa kauneuden ihanteet yhdistyvät kapinan arkiseen todellisuuteen. Teos muistuttaa meitä siitä, miten hauraita käsitteitä ovat demokratia ja vapaus.
Voiko ajatus taiteesta olla taideteos? Pohdintaa Anish Kapoorin näyttelystä Serlachiuksella
ESSEE | Kulttuuritoimituksen Petri Hänninen purkaa esseessään Anish Kapoorin näyttelyssä syntyneitä kysymyksiä taiteesta.