Ars Fennica 2021 -palkintoehdokastaiteilijat. Kuva: Petra Kotro
KUVATAIDE | Ars Fennica viettää juhlavuottaan Hämeenlinnan taidemuseossa, mistä kaikki alkoi vuonna 1991. Tämän vuoden taiteilijat ovat Eija-Liisa Ahtila, Anne-Karin Furunes, Jesper Just, Viggo Wallensköld ja Magnus Wallin. Juhlavuoden kunniaksi keväällä julkistettava palkintosumma on nostettu 50 000 euroon.
Arto Murtovaara, kuva ja teksti
Juurilleen Ars Fennica palasi sikälikin, että palkintoa jakavan Henna ja Pertti Niemistön Kuvataidesäätiön synty nivoutuu Hämeenlinnaan. Säätiön nykyinen puheenjohtaja Kari Niemistö muistutti avajaistilaisuudessa, että vuoden 1991 avausta edelsi kaksikin näyttelyä Hämeenlinnan taidemuseossa. Niemistö-kokoelma, jossa on runsaasti Ars Fennica-palkittujenin töitä, on talletettu juuri tähän museoon. Ars Fennican näyttämönä museo toimii nyt yhdeksättä kertaa.
Ars Fennica 2021 -näyttelyssä juhlavuoden palkintoehdokkaina ovat Eija–Liisa Ahtila, Anne–Karin Furunes, Jesper Just, Viggo Wallensköld ja Magnus Wallin.
– Juhlavuotta varten valitsimme ehdokkaiksi jo vuosia kansainvälisillä kuvakentillä toimineita ja edelleen vaikuttavia kuvataiteilijoita, korosti palkintolautakunnan puheenjohtaja Leena Niemistö.
– Näyttelyssä on esillä taiteilijoiden omiin teosvalintoihin perustuvat kokonaisuudet, joten se rakentuu jo jossain määrin ehdokasasettelussa.
Tamperelainen Viggo Wallensköld ja öljymaalauksensa Swing (2017). Kuva: Arto Murtovaara
* *
Näyttelyn teokset tarkastelevat ihmisyyteen ja kehollisuuteen, mutta myös ekologisuuteen ja sosiaalisiin valta-asetelmiin liittyviä teemoja.
Ehdokkaat oat käyttäneet töissään erilaisia menetelmiä perinteisistä maalauksista rei’itettyihin teoksiin, liikkuvaan kuvaan ja teknologian keinoihin.
Hattulassa syntynyt, nykyisin Helsingissä asuva Eija–Liisa Ahtila (s .1959) esittelee Finlayson Art Areassa viime kesänä koetun vaikuttavan monikanavaisen teoksen Horizontal – Vaakasuora (2011). Kuvissa humiseva puu on taltioitu Ahtilan nuoruusmaisemista Aulangolta.
Eija-Liisa Ahtila: Talo / The House, 2002, 3-kanavainen projisoitu installaatio / 3-channel projected installation. Kuva: Hämeenlinnan taidemuseo
Anne–Karin Furunes (s. 1961) käyttää teostensa pohjana arkistoista löytämiään kuvia käyttäen suurikokoisissa töissään hyvin persoonallista tekniikkaa. Furunes löytää ihmisiä, joiden kohtalon historialliset tapahtumat ovat määrittäneet: valokuvia juutalaisista, jotka oltiin lähettämässä natsi-Saksaan, Ruotsin rotuhygienian uhreja, tuomittuja rikollisia.
Anne-Karin Furunes, näyttelystä Black to Light. Installaatio Italian San Servolossa, 2017, perforoitu alumiini. Kuva: Valerie Bennett
Jesper Just (s. 1974) asuu ja työskentelee Berliinissä ja New Yorkissa. Hän käsittelee teoksissaan identiteetin ja sukupuolen rajoja sekä kehon ja teknologian vastakkainasettelua. Näyttelyssä on esillä vaikuttava mediateos Corporealités (2020), led-näytöistä muodostuva veistoksellinen kokonaisuus. Teoksen pääosassa ovat tanssijat, joiden kehoihin vaikutetaan teknologian avulla. Musiikilla on keskeinen rooli teoksessa.
Jesper Just: Corporealite’s, 2020, Perrotin galleria, New York. Kuva: Guillaume Ziccarelli
Tampereella asuva ja työskentelevä Viggo Wallensköld (s. 1969) tarkastelee maalauksissaan ihmisten fyysistä erilaisuutta ja kehojen moninaisuutta kuvitteellisten hahmojen kautta. Hahmojen alastomuus ja seksuaalisuus ovat luonnollinen, ihmisen ruumiiseen liittyvä ominaisuus.
Viggo Wallensköld, Venetsia, 2008, öljy kankaalle, 81 x 65 cm. Kuva: Hämeenlinnan taidemuseo
Malmössä asuva ja työskentelevä Magnus Wallin (s.1965) esittäytyy Are you in pain… Not anymore -maalauksilla (2021) sekä valokuva-animaatiolla Unnamed film (2017). Monokromaattiset teokset hän on maalannut käyttäen väriaiheena verijauhetta ja ne pohjautuvat klassiseen Kazimir Malevichin maalaukseen Musta neliö (1913). Toisessa teoksessa on suuri joukko arkistokuvia alastomista ihmisistä, jotka on kuvattu ruumiidensa epämuodostumien vuoksi.
Magnus Wallin: ELEMENTS, 2011, projisoitu installaatio, 3-D animoitu filmi. Kuva: Michelangelo Miskulin
Voittajan valitsee sveitsiläinen kuraattori, kriitikko ja taidehistorioitsija Hans Ulrich Obrist, joka tällä hetkellä toimii Serpentine-gallerioiden taiteellisena johtajana Lontoossa.
Ars Fennica 2021 avoinna Hämeenlinnan taidemuseossa 3.4.2022 asti.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Kansanperinne kohtaa tuulipukukansan – Lauri Greis Suomen käsityön museossa Jyväskylässä
KUVATAIDE | Suomen käsityön museossa nähtävä mallisto on kunnianosoitus Lauri Greisin mummin karjalaisuudelle. Greis vie kansallispukuperinnettä rohkeasti kohti fantasiamaista nykymuotia.
Emmi Kallion teoksissa värimaailma kiehtoo ja yksityiskohdat yllättävät – Myrsky-näyttely Kimmo Pyykkö -taidemuseossa
KUVATAIDE | Kuvataiteilija Emmi Kallion näyttely kuljettaa halki aallokoitten ja outojen rantamaisemien päin mielensisäisiä tyrskyjä, mutta löytyy matkalla tyveniäkin poukamia.
Anish Kapoorin massiivinen teos on kuin Serlachius Kartanon saliin pudonnut punainen meteoriitti
KUVATAIDE | Anish Kapoorin näyttely Serlachius-museossa avautui kokonaisuudessaan kesäkuun viimeisenä viikonloppuna. Suurimman huomion sai yli 10 000 kiloa painava jättiläisveistos.
Käveletkö sinäkin gallerian läpi välinpitämättömästi? Anna-Stiina Saarisen näyttely pyytää katsojaa nimeämään teokset
KUVATAIDE | Valkeakoskelaisen Anna-Stiina Saarisen osallistava näyttely Vapaat kädet on esillä Vahalanden kulttuuritalolla Nokialla.