Ars Fennica 2021 -palkintoehdokastaiteilijat. Kuva: Petra Kotro
KUVATAIDE | Ars Fennica viettää juhlavuottaan Hämeenlinnan taidemuseossa, mistä kaikki alkoi vuonna 1991. Tämän vuoden taiteilijat ovat Eija-Liisa Ahtila, Anne-Karin Furunes, Jesper Just, Viggo Wallensköld ja Magnus Wallin. Juhlavuoden kunniaksi keväällä julkistettava palkintosumma on nostettu 50 000 euroon.
Arto Murtovaara, kuva ja teksti
Juurilleen Ars Fennica palasi sikälikin, että palkintoa jakavan Henna ja Pertti Niemistön Kuvataidesäätiön synty nivoutuu Hämeenlinnaan. Säätiön nykyinen puheenjohtaja Kari Niemistö muistutti avajaistilaisuudessa, että vuoden 1991 avausta edelsi kaksikin näyttelyä Hämeenlinnan taidemuseossa. Niemistö-kokoelma, jossa on runsaasti Ars Fennica-palkittujenin töitä, on talletettu juuri tähän museoon. Ars Fennican näyttämönä museo toimii nyt yhdeksättä kertaa.
Ars Fennica 2021 -näyttelyssä juhlavuoden palkintoehdokkaina ovat Eija–Liisa Ahtila, Anne–Karin Furunes, Jesper Just, Viggo Wallensköld ja Magnus Wallin.
– Juhlavuotta varten valitsimme ehdokkaiksi jo vuosia kansainvälisillä kuvakentillä toimineita ja edelleen vaikuttavia kuvataiteilijoita, korosti palkintolautakunnan puheenjohtaja Leena Niemistö.
– Näyttelyssä on esillä taiteilijoiden omiin teosvalintoihin perustuvat kokonaisuudet, joten se rakentuu jo jossain määrin ehdokasasettelussa.
Tamperelainen Viggo Wallensköld ja öljymaalauksensa Swing (2017). Kuva: Arto Murtovaara
* *
Näyttelyn teokset tarkastelevat ihmisyyteen ja kehollisuuteen, mutta myös ekologisuuteen ja sosiaalisiin valta-asetelmiin liittyviä teemoja.
Ehdokkaat oat käyttäneet töissään erilaisia menetelmiä perinteisistä maalauksista rei’itettyihin teoksiin, liikkuvaan kuvaan ja teknologian keinoihin.
Hattulassa syntynyt, nykyisin Helsingissä asuva Eija–Liisa Ahtila (s .1959) esittelee Finlayson Art Areassa viime kesänä koetun vaikuttavan monikanavaisen teoksen Horizontal – Vaakasuora (2011). Kuvissa humiseva puu on taltioitu Ahtilan nuoruusmaisemista Aulangolta.
Eija-Liisa Ahtila: Talo / The House, 2002, 3-kanavainen projisoitu installaatio / 3-channel projected installation. Kuva: Hämeenlinnan taidemuseo
Anne–Karin Furunes (s. 1961) käyttää teostensa pohjana arkistoista löytämiään kuvia käyttäen suurikokoisissa töissään hyvin persoonallista tekniikkaa. Furunes löytää ihmisiä, joiden kohtalon historialliset tapahtumat ovat määrittäneet: valokuvia juutalaisista, jotka oltiin lähettämässä natsi-Saksaan, Ruotsin rotuhygienian uhreja, tuomittuja rikollisia.
Anne-Karin Furunes, näyttelystä Black to Light. Installaatio Italian San Servolossa, 2017, perforoitu alumiini. Kuva: Valerie Bennett
Jesper Just (s. 1974) asuu ja työskentelee Berliinissä ja New Yorkissa. Hän käsittelee teoksissaan identiteetin ja sukupuolen rajoja sekä kehon ja teknologian vastakkainasettelua. Näyttelyssä on esillä vaikuttava mediateos Corporealités (2020), led-näytöistä muodostuva veistoksellinen kokonaisuus. Teoksen pääosassa ovat tanssijat, joiden kehoihin vaikutetaan teknologian avulla. Musiikilla on keskeinen rooli teoksessa.
Jesper Just: Corporealite’s, 2020, Perrotin galleria, New York. Kuva: Guillaume Ziccarelli
Tampereella asuva ja työskentelevä Viggo Wallensköld (s. 1969) tarkastelee maalauksissaan ihmisten fyysistä erilaisuutta ja kehojen moninaisuutta kuvitteellisten hahmojen kautta. Hahmojen alastomuus ja seksuaalisuus ovat luonnollinen, ihmisen ruumiiseen liittyvä ominaisuus.
Viggo Wallensköld, Venetsia, 2008, öljy kankaalle, 81 x 65 cm. Kuva: Hämeenlinnan taidemuseo
Malmössä asuva ja työskentelevä Magnus Wallin (s.1965) esittäytyy Are you in pain… Not anymore -maalauksilla (2021) sekä valokuva-animaatiolla Unnamed film (2017). Monokromaattiset teokset hän on maalannut käyttäen väriaiheena verijauhetta ja ne pohjautuvat klassiseen Kazimir Malevichin maalaukseen Musta neliö (1913). Toisessa teoksessa on suuri joukko arkistokuvia alastomista ihmisistä, jotka on kuvattu ruumiidensa epämuodostumien vuoksi.
Magnus Wallin: ELEMENTS, 2011, projisoitu installaatio, 3-D animoitu filmi. Kuva: Michelangelo Miskulin
Voittajan valitsee sveitsiläinen kuraattori, kriitikko ja taidehistorioitsija Hans Ulrich Obrist, joka tällä hetkellä toimii Serpentine-gallerioiden taiteellisena johtajana Lontoossa.
Ars Fennica 2021 avoinna Hämeenlinnan taidemuseossa 3.4.2022 asti.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Galleriakatsaus: Kaiken kierrätetyn uudet elämät, vallattomia maalauksia, maagista realismia ja ekspressiivistä unen logiikkaa
KUVATAIDE | Anna WildRosen villit maailmat Koppelossa, Markku Arantilan, Jukka Hepoluhdan ja Jari Julan maalauksia Saskiassa sekä Sami Sänpäkkilä ja Jukka Suhonen Mältinrannassa.
Orvokkimeri on kaunis, vaikka sen näkisi jokaisena työpäivänä – Birger Kaipiaisen teos valvoo Tampereen päättäjiä
JULKINEN TAIDE | Tampereen virastotalon valtuustosaliin sijoitettu Orvokkimeri on kaupunkilaisille tuttu, mutta toisaalta tuntematon, koska valtuustosaliin ei pääse noin vain.
Uusi Taidevaltakunta ravistelee taidekentän perinteisiä valtasuhteita – nyt valta kuuluu taiteelle
KUVATAIDE | Hämeenlinnan taidemuseon, Tampereen taidemuseon ja Lahden visuaalisten taiteiden museo Malvan yhteistyönä käynnistämä biennaalikonsepti etsii pohtii tulevaisuusvaltaa.
Turkulaista taidepöhinää 1980-luvulta – Jan-Erik Andersson Ars Novassa, SALONG 3+ ja Jan Kenneth Weckman WAMissa
KUVATAIDE | Turun taidegallerioissa Jan-Erik Andersson törmää jäävuoreen, Salong3+ muistelee elävää teostaan ja Jan Kenneth Weckman houkuttelee muuten vaan.