KUVATAIDE | Ateneumin Helsingissä avautuu perjantaina laaja ja monipuolinen Albert Edelfeltin taiteen näyttely, joka täyttää taidemuseon kolmannen kerroksen.
Pääkuvassa Albert Edelfeltin Lumpeita (1896). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen
* *
Sirpa Pääkkönen, teksti
Ateneumin taidemuseossa Helsingissä avautuu perjantaina laaja ja monipuolinen näyttely Albert Edelfeltin (1854–1905) taiteesta. Näyttely täyttää Ateneumin kolmannen kerroksen. Teoksia on esillä 230 eli puolet enemmän kuin Petit Palais’ssa Pariisissa ja Göteborgin taidemuseossa esillä olleissa näyttelyissä.
Anne-Maria Pennosen ja Hanne Selkokarin Ateneumiin kuratoima näyttely on rakennettu temaattisesti. Näyttelysaleissa tulevat vastaan maisemat, muotokuvat, historialliset teokset, kansanelämä ja tuulahdukset ulkomailta. Edelfelt matkusti paljon ja asui Ranskassa toistakymmentä vuotta.
Näyttelyssä saa ihailla Edelfeltin valtavaa taitoa. Hän oli kansainvälisen luokan taiteilija, joka hallitsi sommitelmat, värien käytön ja aihevalinnat yksityiskohtineen. Edelfelt oli teknisesti erittäin taitava piirtäjä ja maalari. Omana aikanaan hän oli kansainvälisesti tunnetuin suomalaistaiteilija.
Hän oli myös hyvin tuottelias. Hän maalasi yksistään muotokuvia niin paljon, että kuraattoreille tuli runsaudenpula muotokuvien valinnassa.
Albert Edelfelt: Pariisin Luxembourgin puistossa (1887). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen
Töitä myös ulkomailta
Näyttelyssä ovat mukana monet tutut ja kuuluisat teokset kuten Lukeva pariisitar, Lapsen ruumissaatto, Kuningatar Blanka, Merellä, Leikkiviä poikia rannalla, Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä, Pariisin Luxembourgin puistossa ja runolaulaja Larin Parasken muotokuva. Mukaan on saatu myös muutamia teoksia, jotka eivät ennen ole olleet esillä Suomessa.
Näyttely kertoo Albert Edelfeltistä kansainvälisenä vaikuttajana, joka toimi tienraivaajana ja yhteyksien luojana myöhemmille suomalaistaiteilijoille erityisesti Pariisissa. Edelfelt ymmärsi verkostojen merkityksen jo uransa alkuvaiheessa. Hän puhui useita kieliä ja seurusteli sujuvasti eri yhteiskuntaluokkiin kuuluvien ihmisten kanssa.
Ranskassa hän tutustui moniin aikansa johtaviin taiteilijoihin, kulttuuri- ja tiede-elämän merkkihenkilöihin sekä taiteen keräilijöihin ja taidekauppiaisiin.
Albert Edelfelt: Tyttöjä veneessä (1886). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen
Ahkera kirjeiden kirjoittaja
Edelfeltistä tehdään jatkuvasti uutta tutkimusta. Hän oli ahkera kirjeiden kirjoittaja. Kirjeitä on säilynyt pari tuhatta, joista suurimman osan hän kirjoitti äidilleen. Kirjeet ovat olleet lähteitä tutkimuksille.
Näyttelystä on julkaistu laaja kuvateos Albert Edelfelt, jossa eri tutkijat ja kirjoittajat kirjoittavat Edelfeltin elämästä ja taiteesta. Näyttelyssä on myös kuvasuurennoksia kauniisti kuvitetuista kirjeistä.
Ateneumin uusi kokoelmanäyttely Ajan kysymys avautui muutama viikko sitten. Nyt koko talo on täynnä kiinnostavaa taidetta. Albert Edelfelt -näyttely on esillä 17. syyskuuta saakka. Edellisen kerran Edelfeltin näyttely oli Ateneumissa vuonna 2004.
Albert Edelfelt Ateneumissa 17.9.2023 asti. Lue juttu Ajan kysymys -näyttelystä täältä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Ryoji Ikeda vie universumin arvoitusten äärelle Amos Rexissä – Kiasmassa Ars Fennica -ehdokkaat
KUVATAIDE | Japanilaisen Ryoji Ikedan ääni- ja kuvamaisema universumista on niin huikaiseva, että katsoja kutistuu sen edessä. Naapurissa Kiasma esittelee viisi Ars Fennica -ehdokasta.
Tampereen taidemuseon näyttelyt kertovat maailmasta, joka menee pieleen niin pienissä kuin isoissakin asioissa
KUVATAIDE | Eetu Huhtala on taiteilijana ammattimies ja mestarillinen pelkistäjä. Hänen veistoksissaan ja installaatioissaan liikkuu arkisia asioita, jotka eivät toimi kuten pitäisi.
Taiteilijat uudistumisen äärellä – Himmelblau aikoo selviytyä yllättävästä konkurssihakemuksesta
KUVATAIDE | ROP & Mika Hannula ovat luoneet unenomaisen ja monitaiteisen kokonaisuuden, Erno Peltonen keskittyy yhä figuratiiviseen maalaukseen mutta uppoutuu uudenlaiseen aiheeseen.
Soiva elämä: Tampere Filharmonian soittajat äänestivät omista muotokuvistaan näyttelyn
NÄYTTELY | Tampere-talon Soiva elämä -näyttely esittelee talon sinfoniaorkesterin soittajien elämää konserttien ulkopuolella. Projektissa syntyi myös lyhytelokuva Lakana, jonka löydät tästä jutusta.
