Onkiniemen kulttuuritehdas näyttää juuri nyt kulkevan myötätuulessa – mutta mitä kaikkea tiiliseinien sisällä tehdään?

Kalle Kulmala työhuoneellaan. Kuva: Ulla-Maija Svärd

Päivi Vasara, teksti
Ulla-Maija Svärd, kuvat

Tampereen Onkiniemen kulttuuritehtaassa pääpaikka on monessa mielessä Kalle Kulmalan paja. Siellä syntyy ideoita, mitä paikka voisi olla. Sitä paitsi siellä saa hyvää kahvia.

Kalle Kulmala on nyt toiveikas tulevaisuuden suhteen. Onkiniemen kulttuuritehtaasta voi tulla totta. Kalle on Onkiniemen kulttuuritehdas ry:n puheenjohtaja. Hän on laittanut asian hyväksi satoja työtunteja. Se on pois omasta tekemisestä, mutta asian tärkeys ajaa edelle.

Teimme neljän tunnin kierroksen entisessä Trikoon tehtaassa. Emme silti nähneet kaikkea.

Luottoa tulevaisuuteen antaa etenkin se, että Särkänniemi Oy on myötämielinen hankkeelle. Kun huvipuisto tavoittelee ympärivuotista toimintaa, kyljessä oleva vanha tehdas tarjoaisi monet mahdollisuudet tehdä kulttuurista vetovoimatekijä. Tämä voisi olla kaupungin kulttuurimatkailukohde.

Ensi vuoden alusta lähtien Särkänniemi Oy hallitsee kaikkea alkaen Näsinsillasta järvikaupunkeineen Onkiniemeen asti.

Kalle Kulmala, Tapio Parkkinen, Ulla Pohjola, Tuila Jaatinen ja Päivi Hasala puolustavat työtilojaan Onkiniemen Trikoolla.

Opintomatka Telliskiveen

Onkiniemen vanhan Trikoo-tehtaan uumenissa on monipuolinen kirjo tekijöitä: siellä verhoillaan, harrastetaan budo-lajeja, tatuoidaan, maalataan tauluja, valokuvataan, tehdään tutkijan töitä, valmistetaan tohtorin hattuja, sidotaan kirjoja, tehdään koreografioita ja musiikkia kansainvälisistä hiteistä manserock-klassikoihin.

– Sain vuosia sitten vinkin, että Tallinnan Telliskivi voisi olla meille malli. Pitihän sitä sitten tehdä Tallinnan matka. Tarkoitan sitä entistä Telliskiveä, ajalta viisi vuotta sitten, jolloin se oli kukoistava taiteen tekijöiden ja käsityöläisten pesä. En nykyistä Telliskiveä, joka on pelkkää putiikkia ja ravintolaa, Kalle Kulmala sanoo.

Onkiniemi on viimeinen jäljellä oleva kulttuurin tehdassaareke Tampereella, kun Pyynikin Trikooltakin tuli lähtö. Se oli yksityisessä omistuksessa, joten asialle ei voinut mitään. Jo sitä ennen poistui kuvioista muun muassa Tikkutehdas.

Kalle Kulmalan työhuoneessa ovat työkalut hyvässä järjestyksessä. Kalle on kelloseppä, kultaseppä ja taidetakoja.

Tämä kelpaa meille

On hienoa päästä kurkistamaan työhuoneisiin. Toisin kuin luulisi, niissä vallitsee järjestys. Totta kai taiteilija ja käsityöläinen pitää työvälineistään hyvän huolen ja tietää, mikä esine on missäkin.

Yhdestä käytävästä tehdään mallikappale särkänniemeläisiä varten. Tarkoitus on näyttää, miltä yleiset tilat näyttäisivät taiteilijoiden tekeminä. Mallikäytävä saa katuvalon ja suojatiet sekä maalia pintaansa.

Onkiniemeläisten mielestä tehtaan huonoa kuntoa on vahvasti liioiteltu. Tila kelpaa heille. Totta kai tärkeät asiat, kuten sähköt ja vedet, kaipaavat laittoa. Putkitukset ovat näkyvissä, joten remonttiin ei tarvitse laittaa omaisuuksia rahaa.

Rannassa olevassa entisessä voimalaitoksessa on 16,5 metriä korkea sisähalli, josta saisi akustiikaltaan loistavan esiintymistilan.

Akustiikka kuin katedraalissa

Näsijärven rannan upea entinen voimalaitos voisi olla esiintymistila, jonne korkeuden puolesta sopisivat niin sirkus kuin konsertit. Rakennuksen sisähalli on 16 metriä korkea ja sen akustiikka vastaa katedraalin tasoa.

Onkiniemeläiset maksavat vuokraa keskimäärin 7,50 euroa neliöltä. He eivät siis ole tehtaassa ilmaiseksi, kuten jossain on väitetty.

Tilat ovat erikokoisia keskenään, on kimppatyöhuoneita ja jaettuja työtiloja sekä monikäyttöpajoja. Onkiniemeläiset tuntuvat olevan hyviä kavereita keskenään.

Onkiniemessä tehdään tohtorin hattuja, se on hyvä esimerkki toiminnan monipuolisuudesta.

Kiitos ei Nekalan koululle

Nekalan koulu ei ole onkiniemeläisille vaihtoehto, koska monelle kuutiot eli tilan korkeus on oleellinen asia. Sitä lajia on Onkiniemessä yllin kyllin.

– Tarjoan tässä ilmaiseksi konsulttisuunnitelman. Käsityökoulu Näpsä, lastenkirjainstituutti ja Sara Hildénin kuvataidekoulu tarvitsevat yhteensä 3 000 neliötä tilaa. Nekalan koululla on 3 600 neliötä eli juuri passelisti näille toiminnoille sekä sinne suunnitellulle kirjastolle, Kalle Kulmala kertoo.

Onkiniemen kulttuuritehtaan puheenjohtaja on tyytyväinen innostuneesta palaverista Särkänniemen kanssa. Hyvää mieltä tuo myös se, että Onkiniemen kulttuuritehdas on mukana kaupungin viiden tähden keskusta -ohjelmassa. Samassa seurassa on pian avattava Kansi ja Areena.

Kalle Kulmala on kultaseppä, kelloseppä ja taidetakoja. Hän on käynyt Lahden muotoiluinstituutin. Kun me kävimme, hän sai valmiiksi karhunkynsikaulariipuksia. Pajan seinillä on useita seinäkelloja. Niiden korjaajia ei kaupungissa ole ylen määrin.

Asioiden junailu on Kalle Kulmalalle perimässä. Hänen isoisänsä kellosepänliike Tammelassa oli demarien epävirallinen kabinetti, jossa moni asia meni eteenpäin.

Muusikon työhuone. Taiteilijat ja käsityöläiset pitävät omat tilansa siisteinä, totta kai, hehän tekevät Onkiniemessä työtään.

Hyvä sijainti on suurta plussaa

Tässä jutussa mainitaan paha sana asbesti vain kerran eli nyt. Ja siitä a-sanasta todetaan, että asiansa osaavat taitavat sen korjauksen, koska kokemusta on.

Onkiniemen käyttöaste voisi olla nykyistä 20 prosenttia korkeampi, ja se olisi hyvin helposti järjestettävissä, jos olisi tahtoa.

Monelle Onkiniemen entisen tehtaan ammatinharjoittajalle hyvä sijainti ja parkkipaikat ovat elintärkeitä. Yllättävää kyllä tehdas on esteetön. Isot tavarahissit ovat kaikkien ilo, varsinkin roudareiden.

Tapio Parkkinen kehuu työrauhaa ja näyttää naivistista tauluaan.

Näitä värejä Tapio Parkkinen käyttää.

Tapio Parkkinen kehuu työrauhaa

Nyt palaamme kierroksen alkuun eli monialaisen kulttuurityöläisen Tapio Parkkisen tilaan, jonka hän jakaa lausuja Ahti Jokisen kanssa. Tapio Parkkinen tekee herkullisia naivistia maalauksia.

– Minä viihdyn täällä. Täällä on hyvä työrauha, koska me teemme töitä Ahdin kanssa eri tahtia. Vieressä on vessa. On lämpö, sähköt ja vesi. Kyllä tässä pärjää. Tänne ei tarvitse tehdä mitään julmetun kalliita remontteja. Sitä paheksun, että kaupunki ei ole pitänyt huolta omasta osuudestaan, Parkkinen sanoo.

Hän toivoo, että tulisi vielä lisää lepakoita, sillä ne ovat rakennussuojelun hyviä ystäviä. Rannan voimalaitos on hänelle tärkeä, samoin koirankokoinen rusakko, korpit ja palokärki.

Se ei ole estettävissä, että alueelle rakennetaan asuntoja, mutta niidenkin kanssa Kulttuuritehdas voi elää rinnakkain.

Ulla Pohjola nauttii ison ikkunan antamasta valosta ja maisemasta Näsijärvelle.

Taiteilijan teekuppi.

Ulla Pohjolan iso ikkuna järvelle

Kuva- ja tekstiilitaiteilija Ulla Pohjolan työtilassa on iso ikkuna Näsijärvelle. Sen edessä on työpöytä. Hyvässä järjestyksessä on materiaaleja kirjontaan ja ompeluun.

Ulla näyttää teoksiaan, joissa on päivänkakkaroita Tahmelasta. Hänelle tuli lähtö Pyynikin Trikoolta. Sieltä moni meni Nokialle Nanson tehtaaseen, mutta Ullalle Onkiniemi oli parempi vaihtoehto.

Jussi Koivunen arvostaa tilan korkeutta ja hyvää sijaintia.

Jussi Koivusen lautasvarasto

Jussi Koivunen on tullut kuvauskeikalta. Hänellä on 300 neliötä ja vaikuttava varasto lautasia ja muita astioita.

– Minulle tärkeitä asioita on loistava sijainti. Tänne on hyvä ohjata asiakkaita, jotka tulevat vaikka Porvoosta, sillä tänne on kätevä tulla ja pihassa on ilmaisia parkkipaikkoja. Teollisuushissi mahdollistaa kuljetukset.

Valokuvastudiolle on tärkeää, että valot saa korkealle, muuten se ei ole kummoinenkaan studio. Jussi Koivunen ei voi mennä Nekalan koululle, koska siellä ei ole huonekorkeutta.

Studio on samalla varasto ja takaportti, josta löytyy oikean värinen lautanen ruokakuvauksiin, jos asiakkaan tuoma astia ei soinnu ruokaan.

Vesa Lähteenmäki pitää tärkeänä, että käsityöläisillä on kohtuullisen hintaista tilaa.

Vesa Lähteenmäki verhoilee

Verhoilija Vesa Lähteenmäki arvostaa muiden tavoin sijaintia ja teollisuushissiä.

– Työn hinta olisi todella kallista, jos olisin jossain keskustassa vuokralla. Käsityöläisyys on kova ala, jossa ei todellakaan vuolla kultaa. Moni meistä kaatuu ja katoaa, jos ei ole sopivia tiloja kohtuullisella vuokralla.

Katra Solopuro esiintyvät taiteilijat tarvitsevat pysyvää harjoitustilaa.

Katra Salopuro tekee koreografioita

Katra Solopuro ja Niko Solopuro harjoituttavat tanssia ja sirkusta omassa tilassaan, jossa on peilit seinillä.

– On etu, että on harjoitustila, jossa voi ideoida ja valmistaa esityksen tarvittaessa nopeasti. Meille voi tulla kutsu Abu Dhabiin kahden päivän varoitusajalla. Sitten treenataan kaksi kymmenen tunnin harjoituspäivää täällä ja lähdetään lentokoneeseen. Tässä yhtälössä ei toimi se, että tilaa olisi jossain koulun voimistelusalissa määräpäivinä, Katra Solopuro kertoo.

Harrastajien kannalta sijainti hyvien joukkoliikennemahdollisuuksien äärellä on valtti.

Tuija Lavikainen on muokannut työhuoneestaan omannäköisensä. Niin sanottu puhdas tila on varattu tatuointien tekemiseen.

Tuija Lavikainen tatuoi

Tuija Lavikainen on tehnyt työtilastaan omannäköisensä. Tatuointitilassa on vesipiste ja se on kuin maja huoneen sisällä.

– Tatuointistudio on puhdas tila. Ennen tein töitä kotona, mutta halusin tästä täysipäiväisen ammatin.

Kun avataan peltinen liukuovi, paljastuu tila, jossa Tuija tekee muun muassa keramiikkaa.

Takaisin lähtöruutuun

Voi olla, että Kulttuuritoimitus palaa Onkiniemeen. Lopputuloksena voi olla jotain uutta, sellaista, jota ei ehkä pysty vielä kuvittelemaankaan.

Onkiniemi on mahdollisuuksien paikka. Otetaan vaikka tehtaan sisäpiha. Siinä voisi olla potentiaalia moneen, vaikka kulttuurikujaksi.

Lähdemme pois kiertämällä alakautta, aivan Koiramäen aidan takaa. Todellakin vain lauta-aita erottaa Kulttuuritehtaan ja Särkänniemen.

Onkiniemen porukkaa porraskäytävässä. Voi hyvinkin olla, että Onkiniemestä tehdään juttua toisenkin kerran.

KATSO: Video mielenilmauksesta Onkiniemen pelastamiseksi.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua