Elina Sallinen. Kuva: Olli-Pekka Tennilä
PALKINTO | Elina Sallisen esikoisrunokokoelman Kehät runsas poetiikka saa Suomen arvostelijain liiton Kritiikin Kannukset -palkinnon.
”Sallisen kehutaan luoneen ohittamattoman teoksen, joka kykenee avaamaan lukijan suhdetta maailmaan.”
Mikko Saari, teksti
Suomen arvostelijain liiton (SARV) vuotuisen Kritiikin Kannukset -palkinnon sai tänä vuonna runoilija Elina Sallinen (s. 1994) esikoisrunokokoelmastaan Kehät (Poesia 2023). Palkintolautakunta kuvailee Kehiä päällisin puolin hiljaiseksi, pidättyväksi ja tarkkailevaksi teokseksi, jonka poetiikka avautuu voimakkaan ja omaleimaisen tunnelman kautta. Teoksen ajankohtaisuus lajikadon ja luonnon liian nopeiden muutosten osalta huomioidaan. Sallisen kehutaan luoneen ohittamattoman teoksen, joka kykenee avaamaan lukijan suhdetta maailmaan.
Kulttuuritoimituksessa Anna Hollingsworth kehuu teosta ”kiinnostavaksi tutkielmaksi asioiden yhteyksistä” ja toteaa, että teoksen parissa kannattaa viipyä. Helsingin Sanomissa Vesa Rantama asemoi Kehät tyylipuhtaaksi Poesia-kustantamolle ominaisen fragmentaarisen runouden edustajaksi ja kehuu teoksen avoimuutta ja huokoisuutta. Myös Runografissa teoksesta keskustelleet Tuomas Aitonurmi ja Niklas Ferm näkevät Sallisen teoksessa paljon yhteyksiä Poesian Olli-Pekka Tennilän tuotantoon ja kuvaavat Kehiä ”ajattelurunoudeksi”, tiiviiksi moneen kertaan lukemisen palkitsevaksi tekstiksi. Teos oli myös Helsingin Sanomien esikoispalkinnon ehdokkaana.
Elina Sallinen on valmistunut Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmasta ja työskennellyt digitaalisen runouden verkkolehti Nokturnossa, runouslehti Tuli & Savussa ja OI-runozinessä.
SARV:n vuosittain jakama Kritiikin Kannukset -palkinto myönnetään suomalaiselle luovalle tai esittävälle taiteilijalle tai taiteilijaryhmälle ansiokkaasta suorituksesta jollakin taiteen alalla. Palkinto annetaan tunnustuksena parhaasta vuoden aikana tapahtuneesta taiteellisesta läpimurrosta tai siihen verrattavasta suorituksesta lähinnä nuorille taiteilijoille. Sitä on jaettu vuodesta 1961 alkaen. Palkinnon ovat voittaneet muun muassa Jorma Panula, Jouko Turkka, Riitta Nelimarkka, Martti Suosalo ja Linda Fredriksson. Viime vuonna palkittiin näyttelijä Jonnakaisa Riston Korhosen muotokuva -nukketeatteriesityksestä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Suomen- ja vironkieliset runot välittävät tunnelmia yli kielirajojen – arviossa Heidi Iivarin Meidän suvun miehet
KIRJAT | Monenlaiset suhteet kattava perhe on Virossa pitkään asuneen, tartonsuomalaisen Heidi Iivarin toisen kokoelman keskiössä.
Juhani Ahvenjärvi osoittaa taas, kuinka pieni on suurta – arviossa Pärskeet
KIRJAT | Juhani Ahvenjärvi on tullut tunnetuksi taajaman tarkkailijana, joka kohdistaa katseensa pieniin ilmiöihin. Pärskeet kutsuu lukijan pysähtymään arkisten yksityiskohtien äärelle.
Minimalistista, tarkkaa ja säästeliästä kerrontaa – arviossa Henri Hirvenojan Djiboutin aavikon paino
KIRJAT | Hirvenojan Japani-kokoelman tavoin Djibouti-kokoelma on tavattoman informatiivinen myös asiasisällöltään, mutta tämä ei suinkaan vähennä sen arvoa runoteoksena.
”Kutsukaa meidät kahville!” – Kirsi Kunnas esitti mutkattoman toiveen, joka johti elinikäiseen ystävyyteen
HENKILÖ | Millaista oli kirjoittaa Kirsi Kunnaksesta? Kirjallisuuden professori (emerita) Leena Kirstinä tutustui Kunnakseen 1970-luvulla ja kirjoitti hänestä neljäkymmentä vuotta myöhemmin.
