Elina Sallinen. Kuva: Olli-Pekka Tennilä
PALKINTO | Elina Sallisen esikoisrunokokoelman Kehät runsas poetiikka saa Suomen arvostelijain liiton Kritiikin Kannukset -palkinnon.
”Sallisen kehutaan luoneen ohittamattoman teoksen, joka kykenee avaamaan lukijan suhdetta maailmaan.”
Mikko Saari, teksti
Suomen arvostelijain liiton (SARV) vuotuisen Kritiikin Kannukset -palkinnon sai tänä vuonna runoilija Elina Sallinen (s. 1994) esikoisrunokokoelmastaan Kehät (Poesia 2023). Palkintolautakunta kuvailee Kehiä päällisin puolin hiljaiseksi, pidättyväksi ja tarkkailevaksi teokseksi, jonka poetiikka avautuu voimakkaan ja omaleimaisen tunnelman kautta. Teoksen ajankohtaisuus lajikadon ja luonnon liian nopeiden muutosten osalta huomioidaan. Sallisen kehutaan luoneen ohittamattoman teoksen, joka kykenee avaamaan lukijan suhdetta maailmaan.
Kulttuuritoimituksessa Anna Hollingsworth kehuu teosta ”kiinnostavaksi tutkielmaksi asioiden yhteyksistä” ja toteaa, että teoksen parissa kannattaa viipyä. Helsingin Sanomissa Vesa Rantama asemoi Kehät tyylipuhtaaksi Poesia-kustantamolle ominaisen fragmentaarisen runouden edustajaksi ja kehuu teoksen avoimuutta ja huokoisuutta. Myös Runografissa teoksesta keskustelleet Tuomas Aitonurmi ja Niklas Ferm näkevät Sallisen teoksessa paljon yhteyksiä Poesian Olli-Pekka Tennilän tuotantoon ja kuvaavat Kehiä ”ajattelurunoudeksi”, tiiviiksi moneen kertaan lukemisen palkitsevaksi tekstiksi. Teos oli myös Helsingin Sanomien esikoispalkinnon ehdokkaana.
Elina Sallinen on valmistunut Taideyliopiston kirjoittamisen maisteriohjelmasta ja työskennellyt digitaalisen runouden verkkolehti Nokturnossa, runouslehti Tuli & Savussa ja OI-runozinessä.
SARV:n vuosittain jakama Kritiikin Kannukset -palkinto myönnetään suomalaiselle luovalle tai esittävälle taiteilijalle tai taiteilijaryhmälle ansiokkaasta suorituksesta jollakin taiteen alalla. Palkinto annetaan tunnustuksena parhaasta vuoden aikana tapahtuneesta taiteellisesta läpimurrosta tai siihen verrattavasta suorituksesta lähinnä nuorille taiteilijoille. Sitä on jaettu vuodesta 1961 alkaen. Palkinnon ovat voittaneet muun muassa Jorma Panula, Jouko Turkka, Riitta Nelimarkka, Martti Suosalo ja Linda Fredriksson. Viime vuonna palkittiin näyttelijä Jonnakaisa Riston Korhosen muotokuva -nukketeatteriesityksestä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Minimalistista, tarkkaa ja säästeliästä kerrontaa – arviossa Henri Hirvenojan Djiboutin aavikon paino
KIRJAT | Hirvenojan Japani-kokoelman tavoin Djibouti-kokoelma on tavattoman informatiivinen myös asiasisällöltään, mutta tämä ei suinkaan vähennä sen arvoa runoteoksena.
”Kutsukaa meidät kahville!” – Kirsi Kunnas esitti mutkattoman toiveen, joka johti elinikäiseen ystävyyteen
HENKILÖ | Millaista oli kirjoittaa Kirsi Kunnaksesta? Kirjallisuuden professori (emerita) Leena Kirstinä tutustui Kunnakseen 1970-luvulla ja kirjoitti hänestä neljäkymmentä vuotta myöhemmin.
Kirsi Kunnas kirjoitti yli 40 vuotta sitten nuoren Jounin vihkoon Lahden kirjailijakokouksessa uniikin lorun
LUKIJOILTA | Lukijoiden muistoissa nousevat esiin sekä Kirsi Kunnaksen kirjoittamat rakkaat runot että huumorintajuinen ja välitön ihminen runojen takana.
”Ilman mielikuvitusta ei pärjäile” – Vilja-Tuulia Huotarinen ottaa runoteoksellaan osaa keskusteluun kirja-alasta
KIRJAT | Menettämisestä, säilyttämisestä on runomuotoinen puolustuspuhe ja ylistyslaulu kirjallisuudelle ja ylipäänsä taiteelle. Runokokoelma sisältää myös avoimen kirjeen ministerille.
