Vasantola, Palmgren & Hulkko. Kuvat: Otto Virtanen / Niclas Mäkelä / Laura Vesa
KIRJALLISUUS | Tampereen seudun ammattikirjailijoiden yhdistys Pirkkalaiskirjailijat järjestää Roosalupi-kirjallisuusillan torstaina 26. syyskuuta.
”Alkamisaika on kello 17, joten voi tulla töistä suoraan.”
Päivi Vasara, teksti
Roosalupilla on kunniakkaat perinteet Tampereen Hotelli Tammerissa järjestetyistä kirjallisuusilloista.
Tänä vuonna tapahtuma on tehnyt tauon jälkeen paluun. Sen on mahdollistanut Taiteen edistämiskeskuksen tuki.
Ajankohtaista ja ajatonta laatuproosaa esitteleviä Roosalupeja järjestetään neljä kertaa vuodessa. Huhtikuussa aiheena oli Tuntematon sotilas. Tämä tilaisuus oli Metso-kirjastossa. Pride-viikolla järjestetty Roosalupi pidettiin Daisy-baarissa sateenkaarikirjallisuusteemalla.
Molemmat syksyn Roosalupit ovat Metso-kirjaston saleissa.
– Taiken toiminta-avustukseen liittyy tavoitteita saavutettavuudesta ja esteettömyydestä. Ne ovat helpommin toteutettavissa kirjastossa kuin ravintolatiloissa. Lisäksi kirjasto on kirjallisuuden ystäville tuttu paikka ja sitä kautta luonteva ympäristö kirjallisuustapahtumille, sanoo Anna Elina Isoaro, joka on Pirkkalaiskirjailijat ry:n tuottaja-tiedottaja.
Tulevaisuus huolena
Taiken rahoitus on vuodeksi 2024.
– Roosalupien ja yleensä tapahtumatoiminnan tulevaisuus huolettaa tässä kulttuurileikkausten tilanteessa, toteaa Anna Elina Isoaro.
Pirkkalaiskirjailijat ry on ilmaissut huolensa kulttuurialan leikkauksista julkisuudessa kannanotollaan.
Roosalupin tavoitteena on tarjota syvällisiä kirjailijahaastatteluja. Syvällisempiä kuin esimerkiksi messuhaastatteluissa.
Yhtenä iltana on kaksi kirjailijavierasta. Toinen Pirkkalaiskirjailijoiden jäsenistöstä ja toinen muualta Suomesta.
Pirkkalaiskirjailijoiden 80-vuotisjuhlavuonna 2023 klubi oli tauolla. Juhlavuonna yhdistys järjesti laajan Elävät ja kuolleet kirjailijat kohtaavat -kirjallisuustapahtumasarjan.
Satu Vasantola ja Reidar Palmgren
Syyskuun Roosalupin vieraat ovat Satu Vasantola ja Reidar Palmgren. Palmgren kuuluu Pirkkalaiskirjailijoihin. Hän kertoo uutuuskirjastaan Veli jota minulla ei ollut (Otava, 2024). Kirja kertoo Urho Kekkosen parhaasta kaverista Axelista, valtaan sairastumisesta ja miesten välisestä ystävyydestä.
Satu Vasantolaa ja Reidar Palmgrenia haastattelee klubilla kirjailija Johanna Hulkko.
Roosalupi järjestetään torstaina 26. syyskuuta kello 17–18.30 Pääkirjasto Metson Kuusi-salissa.
– Aloitusajassa on se idea, että voi tulla töistä suoraan. Monet kulttuuritapahtumat alkavat kovin myöhään, joten päätimme kokeilla hieman aiempaa aloitusaikaa, Isoaro sanoo.
Syyskuussa ei ole niin vahvaa teemaa kuin muilla vuoden klubeilla, vaan keskitytään laadukkaaseen kaunokirjallisuuteen.
Sami Hilvo haastatteli kirjailija Tiina Tuppuraista kesäkuun Roosalupilla Daisy-baarissa. Kuva: Anna Elina Isoaro
Vuoden viimeinen
Vuoden viimeinen Roosalupi on 7. marraskuuta Kirjalitta-viikolla ja silloin on teemana lasten- ja nuortenkirjallisuus.
– Lasten- ja nuortenkirjallisuus kaipaa näkyvyyttä. Kyseessä on kuitenkin aikuisten keskustelutilaisuus. Tasokas lasten- ja nuortenkirjallisuus tarjoaa ajattelemisen aihetta aikuisillekin ja sopii myös erinomaisesti syvällisten kirjallisuuskeskustelujen lähtökohdaksi, Anna Elina Isoaro kertoo.
Roosalupi Metso-kirjastossa 26.9.2024 ja 7.11. Lisätietoa täältä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Lukupäiväkirja 2025: osa 6 – Kesäkuuni kuvakirjojen parissa
LUKEMINEN | Mikko Saari on lukenut kuvakirjoja ja siinä sivussa jokusen aikuisten romaaninkin.
Unohtamisen yli – Miksi tarvitsemme kirjastoa enemmän kuin koskaan
ESSEE | ”Kirjastot ovat fyysisiä paikkoja ja henkisiä todellisuuksia. Kaikesta lukemastamme kehittyy jokaiselle ainutlaatuinen ’sisäinen kirjasto’ kuten mieleen kertyy arkisto kokemuksistamme”, Jari Paavonheimo kirjoittaa.
Alisa Manninen käänsi englanniksi kaksi Minna Canthin klassikkonäytelmää ja teki elämäkerran
KIRJALLISUUS | Kääntäjä Alisa Manninen on vaatimaton, mutta ei anneta sen estää sanomasta, että hän on tehnyt kulttuuriteon kääntäessään kaksi Minna Canthin näytelmää englanniksi.
Kalmalaiset, piimäsammakot, Sika Sippurahäntä ja Dominus Krabbe
ESSEE | Martti Haavio kirjoitti tuhansia sivuja tiedetekstejä, seitsemän runokokoelmaa ja tuhottoman määrän lastenkirjoja.