Anna Paldar. Kuva: Arto Jalonen
KIRJALLISUUS | Pirkkalaiskirjailijat on Suomen vanhin toimiva maakunnallinen kirjailijayhdistys. Kävimme kylässä toimitiloissa Sampolan takana olevassa pienessä rakennuksessa.
”On tärkeää pitää yllä ammattimaisuutta ja tukea kirjoittajia.”
Päivi Vasara, teksti
Pirkkalaiskirjailijoiden toimistossa on tietysti koko seinänmittainen kirjahylly, jossa on yhdistysten jäsenten teoksia. Tila on viihtyisä ja vastapäisen oven takana kokoontuvat Viita-akatemian kirjoittajat.
Valtava kirjamäärä kertoo siitä, mitä ”me” Pirkkalaiskirjailijat olemme. Näin sanoo Pirkkalaiskirjailijoiden puheenjohtaja Anna Paldar.
Paldar luonnehtii, että meneillään on murrosvaihe ja yhdistys on uuden edessä.
Jos ja toivottavasti kun Hiedanrannan Tarinatalo-hanke toteutuu, alkaa uudenlainen elämä. Tarinatalo on neljän yhdistyksen yhteinen haave. Mukana ovat Pirkkalaiskirjailijoiden lisäksi Lastenkirjainstituutti, Sanataideyhdistys Yöstäjä ja Tampere Kuplii. Tämä nelikko lyöttäytyi yhteen vuonna 2022. Kaupunki on myös ratkaisevassa roolissa.
– Jos Tarinatalo toteutuu, olemme osa laajaa kulttuurikompleksia. Hanke voi viedä ihan uusiin suuntiin, hän toteaa.
Anna Paldar kiittää Tamperetta ja Pirkanmaata siitä, että täällä selvästi halutaan antaa kulttuurille mahdollisuuksia.
Mistä kaikki alkoi?
Kirjailijakerhon perustamiskokous järjestettiin 21.11.1943 Hotelli Tammerissa. Kerhosta muodostui myöhemmin Pirkkalaiskirjailijat ry. Paikalla olivat muun muassa Viljo Kajava, Auni Nuolivaara, Oiva Paloheimo, Ilpo Kaukovalta ja Elsa Tervo.
Seuraavana vuonna kerho rekisteröityi yhdistykseksi nimellä Pirkkalais-Kirjailijat, joka oli Suomen ensimmäinen maakunnallinen kirjailijayhdistys. Perustajajäseniä oli yksitoista.
– Meidän tehtävämme on vaalia tätä yli 80-vuotiasta perintöä. On jotenkin niin hienoa kuulua yhdistykseen, jossa jo Kirsi Kunnas on ollut mukana, Anna Paldar sanoo.

Kokouskuva menneiltä vuosikymmeniltä.
Käytännöllisesti katsoen kaikki tamperelaiset kirjailijat kuuluivat yhdistykseen.
Yhdistys listasi tavoitteikseen toimia Tampereen seudun kirjailijain yhdyssiteenä, kehittää kirjallisuutta kaupungissa, parantaa kirjailijoiden asemaa ja valvoa heidän etujaan. Lisäksi yhdistys halusi myöntää apurahoja sekä palkintoja kirjailijoille. Pirkkalais-Kirjailijat sai runsaasti tukea kaupungilta ja keräsi loput rahat järjestämällä erilaisia kirjallisia matineoita yleisölle sekä saamalla lahjoituksia yrityksiltä ja yksityisiltä ihmisiltä.
Osittain samat kirjailijat, jotka kuuluivat niin sanottuun Mäkelän piiriin, olivat perustamassa Pirkkalaiskirjailijoita. Mäkelän piiri keskittyi kirjailijoiden luovaan työhön ja Pirkkalaiskirjailijat enemmän edunvalvontaan.
Mukana monessa
Vuonna 1977 Pirkkalaiskirjailijat esitti Tampereen Taiteilijaseuran kanssa yhteisen vetoomuksen kaupunginhallitukselle kulttuuritalon saamiseksi Tampereelle.
Vuosina 1988–1989 yhdistys oli mukana kehittämässä ja perustamassa luovan kirjoittamisen koulutusohjelmaa, joka kulkee nimellä Viita-akatemia. Viita-akatemian ensimmäisiä opettajia olivat Kullervo Järvinen ja Asko Martinheimo.
Kulttuuritoimituksen juttukeikalla oli mukana Arto Jalonen, joka on Lauri Viita -museon ylläpitäjä. Hän kutsui Pirkkalaiskirjailijat vierailulle museoon ja näin varmaan tapahtuukin.
Pirkkalaiskirjailijat oli aloitteellinen Viidan muistomerkin saamiseksi Pispalanharjulle. Nythän se on tuhottu ja poistettu, mutta uusi on luvassa tilalle.
Yhdistys näkyy katukuvassa muutenkin. Vuonna 2002 julkistettiin Tampereen Keskustorin etelälaidassa kuvanveistäjä Radoslaw Grytan toteuttama Kivikirjasto-veistoskokonaisuus, jossa tärkeässä roolissa ovat yhdistyksessä vaikuttaneiden kirjailijoiden tekstit. Pari vuotta myöhemmin Keskustorin pohjoispäässä julkistettiin tilataideteos Runopolku sekä Väinö Linnan muistolaatta Puuvillatehtaankadulla. Eeva-Liisa Mannerin muistolaatta Ojakadulla on vuodelta 2005.
Jäseneksi haetaan
Pirkkalaiskirjailijoiden jäseneksi pääsemisen päättää yhdistyksen hallitus.
Jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka on julkaissut riittävästi alkuperäistä kaunokirjallista tuotantoa ja jota taiteellisen tai ammatillisen tason perusteella voi pitää kirjailijana. Yksikin kaunokirjallinen teos on hyvä syy hakea jäseneksi. Hallitus tutustuu ehdokkaan tuotantoon ja päättää jäsenyydestä.
Joka vuosi tulee 10–15 uutta jäsentä. Tämä joukko esittäytyy muille keskustelutilaisuudessa kerran vuodessa.
Toimiston kirjahyllyssä on juuri näitä hakemuksiin liitettyjä teoksia. Jotkut ovat tuoneet enemmän omaa tuotantoaan. Anna Paldarin molemmat teokset löytyvät hyllystä.
Jos joku jäsen tarvitsee apua, sitä löytyy. Parhaillaan pyörii kaksi kirjoittajapiiriä, joissa saa apua tekstin työstämiseen. Eli kyllä sitä luovuuttakin yhdistyksessä tuetaan.
– Meillä on monenlaisia alalajeja edustettuna. On hyvää lasten ja nuorten kirjallisuutta. On Seppo Jokinen, joka edustaa aivan toista juttua.
Anna Paldarin haave olisi uusi historiikki, joka päivittäisi tapahtumat tähän päivään asti.
Roosalupi jatkuu
Pirkkalaiskirjailijat työllistää 25 prosentin työajalla sihteeri-rahastonhoitajan ja tuottaja-tiedottajan. Jos on päätoiminen kirjailija, tämä järjestely on mahdollinen.
Roosalupi on perinteikäs tapaamisten muoto ja sitä halutaan jatkaa. Roosalupeja on vuodessa kolmesta neljään.
Seuraava Roosalupi on jo toukokuussa: teemana Kulttuuritalo Laikun luentosalissa on ”Ajassa kiinni” (20.5.2025). Keskustelijoiksi kutsutaan J. P. Laitinen ja esikoiskirjailija Irene Zidan. Haastattelijana Alexandra Salmela.
– Tällaiset tilaisuudet ovat tärkeitä, jotta kirjailijat ja lukijat pääsevät keskustelemaan ja kohtaamaan . Kirjailijoilta kysytään, miksi kirja on tällainen ja miksi siinä on nämä ja nämä aiheet. Kirjailijoille puolestaan lukijanäkemyksillä on arvoa, Anna Paldar sanoo.
Toiveena olisi, että Roosalupit olisivat esteettömissä tiloissa. Se onnistuu pääkirjasto Metsossa ja Kulttuuritalo Laikussa. Aiheet halutaan pitää vaihtelevina. Keväällä käsiteltiin historiallisia romaaneja, joten syksyllä on sitten jotain ihan muuta. Pirkkalaiskirjailijoissa on edustettuna niin monen tyylin ja eri alueen tekijöitä, että niistä riittää ammennettavaa.
Roosalupin konsepti on Anna Paldarin mielestä Pirkkalaiskirjailijoiden näköinen.
– Metson kanssa on sovittu yhteisistä tilaisuuksista. Nyt on ollut runotapahtuma ja syksylle on suunnitteilla lasten- ja nuortenkirjallisuuden tilaisuus, Paldar kertoo.
Lisäksi yhdistys pyrkii verkostoitumaan. Tätä ovat yhteiset pikkujoulut ja piknik kuvataiteilijoiden kanssa.
Kulttuuritoimitus tekee Pirkkalaiskirjailijoiden jäsenten teoksista kritiikkejä ja raportoi tapahtumista. Mainittakoon, että Kulttuuritoimituksen Viikon runo -sarjan kaikki runoilijat ovat Pirkkalaiskirjailijoiden jäseniä.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Kalmalaiset, piimäsammakot, Sika Sippurahäntä ja Dominus Krabbe
ESSEE | Martti Haavio kirjoitti tuhansia sivuja tiedetekstejä, seitsemän runokokoelmaa ja tuhottoman määrän lastenkirjoja.
”On olemassa koko maan perspektiivi ja etelän perspektiivi” – Sini Silveri kirjoitti Timo K. Mukan elämäkerran
KIRJALLISUUS | Runoilija Sini Silveri kirjoitti uuden elämäkerran Timo K. Mukasta. Haastattelussa Silveri kertoo teoksesta ja Mukan elämästä.
Ulla-Leena Alppi on kirjojen rakastaja – oli kova pala karsia muutossa opuksia kiertoon
KIRJAHYLLYNI | Ulla-Leena Alppi on joutunut viime kesänä muutossa isosta omakotitalosta kerrostaloon karsimaan kirjojaan.
Hakametsän jäähallissa on toukokuussa ilmaiset kirjamessut – Katso ohjelma tästä jutusta
TAPAHTUMA | Hakametsän jäähalli on tulevana viikonloppuna täynnä kirjoja ja kirjailijoita. Tampereen antikvaarisille kirjamessuille on vapaa pääsy.