Abdulrazak Gurnah. Kuva: Mark Pringle
KIRJALLISUUS | Tansanian Sansibarissa syntynyt Abdulrazak Gurnah sai tämän vuoden Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Einari Aaltonen kääntää Gurnahin uusimman teoksen Afterlives, joka ilmestyy Tammen Keltaisessa kirjastossa keväällä 2022 nimellä Loppuelämät.
”Loppuelämät tuo tarkalla ja mielenkiintoisella kuvauksella esiin ihmisten arjen ja luonteenpiirteet, ja erityisesti naisten aseman miesten hallitsemassa maailmassa.”
Petri Hänninen
Tammi on hankkinut käännösoikeudet vuoden 2021 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saaneen Abdulrazak Gurnahin (s. 1948) romaaniin Afterlives (Bloomsbury, 2020). Teoksen kääntää Einari Aaltonen, ja se julkaistaan Tammen Keltaisessa kirjastossa huhtikuussa 2022 nimellä Loppuelämät. Vuonna 1954 perustettu Keltainen kirjasto saa näin joukkoonsa jo 31. nobelistinsa.
Noin 300-sivuinen Afterlives eli Loppuelämät on Abdulrazak Gurnahin uusin romaani. Se kertoo tavallisista ihmisistä, jotka tempautuvat ensimmäisen maailmansodan pyörteisiin keskusvaltojen (käytännössä Saksa) ja ympärysvaltojen (Britannia, Belgia ja Portugali) ottaessa mittaa Afrikan herruudesta. Loppuelämät on mielenkiintoinen kurkistus suomalaisille harvemmin tuttuun ajankohtaan ja paikkaan. Teoksen keskiössä ovat paikalliset tavat ja kulttuuri, ja ihmiset vain ajelehtivat mahtavampien voimien lyödessä heidän ylitseen. Romaani tuo tarkalla ja mielenkiintoisella kuvauksella esiin ihmisten arjen ja luonteenpiirteet, ja erityisesti naisten aseman miesten hallitsemassa maailmassa.
Palkittu kääntäjä
Einari Aaltonen on kääntänyt muun muassa Tähtifantasia-palkinnon saaneet David Mitchellin Luukellot (Sammakko, 2018) sekä Samanta Schweblinin romaanin Houreuni (Like, 2018).
Aaltosen suomennos Roberto Bolañon romaanista 2666 (Sammakko, 2004) oli Agricola-palkintoehdokkaana vuonna 2016. Gaël Fayen romaanin suomennos Pienen pieni maa (Like, 2018) toi Aaltoselle Helsingin yliopiston Maurice de Coppet -käännöspalkinnon vuonna 2019.
Kaksinkertainen Booker-ehdokas
Abdulrazak Gurnahilta on julkaistu kymmenen romaania, joista Paradise (1994) sekä By the Sea (2001) ovat olleet Booker-ehdokkaina. Hän on Kentin yliopiston englannin kielen ja postkolonialistisen kirjallisuuden emeritusprofessori.
Gurnahia pidetään eritoten tansanialaisena kirjailijana, vaikka hän on muuttanut jo 18-vuotiaana Iso-Britanniaan, kirjoittaa englanniksi, ja hänen tyylinsä nojaa eurooppalaiseen kirjallisuusperinteeseen.
Loppuelämät voi ennakkotilata verkko- ja kirjakauppojen kautta hieman alle 45 euron hintaan. Myös Gurnahin alkukielisiä teoksia voi suositella, vaikka englanti ei olisikaan täydellisesti hallussa. Jouhevasti kirjoitetut teokset ovat sujuvaa kieltä, ja niitä löytyy myös kirjastoista.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Kiintoisa näkymä sotien välisen ajan Helsinkiin ja sen värikkäisiin kulttuuripiireihin – arviossa Tanna Elon Taru Minervasta
KIRJAT | Tanna Elo rakentaa romaaninsa päähenkilöistä Valmasta ja Paavosta hienovireiset ja uskottavat kuvaukset, lämmöllä.
Liberaaliälykkö laittaa maantiedon myytit päreiksi, ja Suomikin saa osansa – arviossa Paul Richardsonin Maantieteen myytit
KIRJAT | Onko Trumpin seinällä mittasuhteet vääristävä Mercatorin maailmankartta? Siinä Grönlanti on Afrikan kokoinen eli yli kymmenen kertaa kokoaan suurempi.
Hyvänmielen lätkäromanssi nuorille ja miksei vanhemmillekin – arviossa Annukka Salaman Sulamispiste
KIRJAT | Ylöjärveläinen Oliver hiihtää kilpaa, mutta hänen todellinen intohimonsa on jääkiekko, jota poika harjoittelee salaa läheisen avolouhoksen jäällä.
Kommunistinen diktatuuri murskasi surutta parhaitaan – arviossa Elina Kahlan Gulagin viisas
KIRJAT | Gulagin viisas on Elina Kahlan teoksen päähenkilö Pavel Florenski, kommunistisen terrorin uhri. Mies yhdisti tieteen, taiteen ja uskon, mutta se oli Neuvostoliitolle liikaa.