Abdulrazak Gurnah. Kuva: Mark Pringle
KIRJALLISUUS | Tansanian Sansibarissa syntynyt Abdulrazak Gurnah sai tämän vuoden Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Einari Aaltonen kääntää Gurnahin uusimman teoksen Afterlives, joka ilmestyy Tammen Keltaisessa kirjastossa keväällä 2022 nimellä Loppuelämät.
”Loppuelämät tuo tarkalla ja mielenkiintoisella kuvauksella esiin ihmisten arjen ja luonteenpiirteet, ja erityisesti naisten aseman miesten hallitsemassa maailmassa.”
Petri Hänninen
Tammi on hankkinut käännösoikeudet vuoden 2021 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saaneen Abdulrazak Gurnahin (s. 1948) romaaniin Afterlives (Bloomsbury, 2020). Teoksen kääntää Einari Aaltonen, ja se julkaistaan Tammen Keltaisessa kirjastossa huhtikuussa 2022 nimellä Loppuelämät. Vuonna 1954 perustettu Keltainen kirjasto saa näin joukkoonsa jo 31. nobelistinsa.
Noin 300-sivuinen Afterlives eli Loppuelämät on Abdulrazak Gurnahin uusin romaani. Se kertoo tavallisista ihmisistä, jotka tempautuvat ensimmäisen maailmansodan pyörteisiin keskusvaltojen (käytännössä Saksa) ja ympärysvaltojen (Britannia, Belgia ja Portugali) ottaessa mittaa Afrikan herruudesta. Loppuelämät on mielenkiintoinen kurkistus suomalaisille harvemmin tuttuun ajankohtaan ja paikkaan. Teoksen keskiössä ovat paikalliset tavat ja kulttuuri, ja ihmiset vain ajelehtivat mahtavampien voimien lyödessä heidän ylitseen. Romaani tuo tarkalla ja mielenkiintoisella kuvauksella esiin ihmisten arjen ja luonteenpiirteet, ja erityisesti naisten aseman miesten hallitsemassa maailmassa.
Palkittu kääntäjä
Einari Aaltonen on kääntänyt muun muassa Tähtifantasia-palkinnon saaneet David Mitchellin Luukellot (Sammakko, 2018) sekä Samanta Schweblinin romaanin Houreuni (Like, 2018).
Aaltosen suomennos Roberto Bolañon romaanista 2666 (Sammakko, 2004) oli Agricola-palkintoehdokkaana vuonna 2016. Gaël Fayen romaanin suomennos Pienen pieni maa (Like, 2018) toi Aaltoselle Helsingin yliopiston Maurice de Coppet -käännöspalkinnon vuonna 2019.
Kaksinkertainen Booker-ehdokas
Abdulrazak Gurnahilta on julkaistu kymmenen romaania, joista Paradise (1994) sekä By the Sea (2001) ovat olleet Booker-ehdokkaina. Hän on Kentin yliopiston englannin kielen ja postkolonialistisen kirjallisuuden emeritusprofessori.
Gurnahia pidetään eritoten tansanialaisena kirjailijana, vaikka hän on muuttanut jo 18-vuotiaana Iso-Britanniaan, kirjoittaa englanniksi, ja hänen tyylinsä nojaa eurooppalaiseen kirjallisuusperinteeseen.
Loppuelämät voi ennakkotilata verkko- ja kirjakauppojen kautta hieman alle 45 euron hintaan. Myös Gurnahin alkukielisiä teoksia voi suositella, vaikka englanti ei olisikaan täydellisesti hallussa. Jouhevasti kirjoitetut teokset ovat sujuvaa kieltä, ja niitä löytyy myös kirjastoista.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
”Ihanan maksimaalinen” – Harri Henttisestä kasvoi Vesilahden kirkkoherra ja nyt jo puolen Suomen tuntema KirkkoHarri
KIRJAT | Miia Siistonen näyttää, miten julkkiselämäkerta kirjoitetaan oikein: vetävästi, humoristisesti, kohdetta silottelematta mutta häntä kunnioittaen ja avaten ajattelun rajoja.
Niilo Teerijoki muistelee kansakoulunopettajan uraansa Aunuksen Karjalassa – arviossa Uskon ja toivon aikoja
KIRJAT | Kotiseutuneuvoksen puolen vuosisadan takaisissa käsikirjoituksissa kuvataan kolmea kouluvuotta Itä-Karjalan kylissä loppusyksystä 1941 kesään 1944.
Sotiminen Israelissa vaikuttaa siltä kuin sen pitäisi kuulua päivittäiseen uutisannokseen – arviossa Hannu Juusolan Israelin historia
KIRJAT | Maailmanyhteisö on neuvoton, kun ne, joilla on aseita ja voimaa takanaan, tekevät mitä lystäävät. Siksi Hannu Juusolan tuntevat kaikki ajankohtaislähetyksiä seuraavat tv-katsojat.
Taku Hoon elämä oli isän käsissä, ja se meni pala palalta rikki – arviossa Kenelle kertoisin
KIRJAT | Pieni ja vaatimaton runokirja avaa lapsen kokemusmaailmaa perheessä, jossa kasvamisen keskiössä on mielenterveyspotilas, oma isä.