Suomen tietokirjailijat ry:n puheenjohtaja Timo Tossavainen.
TAPAHTUMA | Suomen tietokirjailijat ry on Suomen suurin kirjailijajärjestö. Se edistää tietokirjallisuutta sekä valvoo tieto- ja oppikirjailijoiden tekijänoikeudellisia ja taloudellisia etuja. Yhdistykseen kuuluu yli 3 300 jäsentä.
Sari Harsu, teksti ja kuvat
Suomen tietokirjailijat ry:n kevätkokouspäivät pidettiin 17.–18.5.2024 Tampereella. Viime vuonna 40 vuotta täyttäneen yhdistyksen kevätkokouspäivien ohjelma alkoi perjantaina kaupungin vastaanotolla Museokeskus Vapriikin ravintola Valssissa.
Tampereen apulaispormestari Pekka Salmi ja Suomen tietokirjailijat ry:n puheenjohtaja Timo Tossavainen pitivät tervetulopuheenvuorot, joiden jälkeen ohjelmassa oli tarjoilua, vapaata seurustelua ja tutustumista Manserock-näyttelyyn.
Jo ennen varsinaisten kevätkokouspäivien alkamista yhdistyksen luottamushenkilöt ja toimiston henkilökunta kokoontuivat Tampere-talossa yhteiseen suunnitteluseminaariin, jossa keskusteltiin muun muassa tietokirjallisuuden tulevaisuudesta ja näkyvyydestä sekä tekoälyn vaikutuksesta tietokirjailijoihin. Lisäksi kuultiin tutkijoiden ja asiantuntijoiden kohtaamasta häirinnästä.
Kirjoitan, siis ajattelen
Lauantaina tietokirjailijat kokoontuivat Tampere-talossa, missä järjestettiin kevätkokous. Ennen kokousta oppikirjailija Eenariina Hämäläinen piti vuosikokousesitelmän otsikolla ”Miksi kirjoitan – ja kirjoitanko vielä 10 vuoden päästä?”
Hän puhui monen kirjoittajan kokemasta pakottavastakin tarpeesta kirjoittaa. Kirjoittaminen voi olla esimerkiksi pyrkimystä asioiden ja ajatusten kaaoksen järjestämiseen ja jäsentämiseen. Sitä se on Hämäläisellekin.
Opettajana toimiva oppikirjailija on tyytyväinen, kun saa oppilaat oppimaan,”edes sen, että kylmä sota ei ole sama kuin talvisota”.
Vuosikokousesitelmän pitäjä puhui myös tekoälystä tekstin tuottajana ja kielen kääntäjänä. Vielä vähän aikaa sitten käännösohjelman mielestä ”Hän on lääkäri” oli ruotsiksi ”Han är läkare ” ja ”Hän on sairaanhoitaja” oli ”Hon är sjuksköterska”. Nyt ohjelmaa on tasa-arvokalibroitu.
Hämäläinen viihdytti kuulijoita myös tekoälyn tuottamilla teksteillä, jotka eivät ainakaan vielä päihitä ihmisen laatimia kirjoituksia.
Vaikka tekoäly alkaisi tulevaisuudessa tuottaa laadukasta kirjallisuutta, Eenariina Hämäläisen mielestä on tärkeää, että meillä on kymmenen vuoden päästäkin ihmisiä, jotka kirjoittavat – siis ihmisiä, jotka ajattelevat.
Aktiivista ja monipuolista toimintaa
Suomen tietokirjailijat ry:n toiminnanjohtaja Sanna Haanpää esitteli vuoden 2023 toimintakertomuksen, josta käy hyvin ilmi, mitä yhdistys ylipäänsäkin tekee: järjestää jäsenilleen koulutuksia ja monenlaista muuta ohjelmaa, on mukana messuilla ja tapahtumissa, julkaisee kirjoja sekä jakaa apurahoja, palkintoja ja stipendejä. Viime vuonna yhdistys jakoi apurahoja kahdella miljoonalla eurolla.
Vuonna 2023 Suomen tietokirjailijat ry myönsi neljätoista palkintoa, joista suurimman eli 12 000 euron suuruisen Warelius-palkinnon saivat Laura Kolbe ja Riitta Konttinen. Muita yhdistyksen jakamia palkintoja ovat Tietopöllö-palkinto, Tietokirjailijapalkinnot, Tietokirjallisuuden edistämispalkinto ja Oppikirjapalkinnot.
Yksi tänä vuonna oppikirjapalkituista kirjantekijöistä on vuosikokousesitelmän pitänyt Eenariina Hämäläinen. Palkinto myönnetään yhdistyksen jäsenelle tai työryhmälle tunnustukseksi laajasta ja ansiokkaasta oppiteostuotannosta.
Lisäksi yhdistys osallistuu muun muassa tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon rahoitukseen.
Tietokirjailijoilla on myös aktiivista aluetoimintaa. Kolmetoista aluevastaavaa järjestävät tilaisuuksia eri puolilla Suomea. Tampereella aluetoiminnasta vastaa Riitta Suominen.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Minuuden jakautuminen – arviossa Anna-Kaari Hakkaraisen Marraseliö
KIRJAT | Finlandia-ehdokkaaksi nostetun teoksen keskiössä kulkee Ingmar Bergmanin elokuva Persona.
Paha saa palkkansa, joko rahana tai tuomioina – arviossa Jo Nesbøn Kylän kuningas
KIRJAT | Jo Nesbøn Valtakunta-romaanin jatko-osassa pienessä Osin norjalaiskylässä tapahtuu taas. Veljekset Roy ja Carl Obgard ottavat mittaa toisistaan ja muista.
Asko Jaakonaho kirjoitti veijariromaanin Sigurd Wettenhovi-Aspasta – arviossa Tulenkantaja-palkintoehdokas Kulta-aura
KIRJAT | Asko Jaakonaho tarttuu yhteen Suomen historian omalaatuisimmista henkilöistä, etenkin kielitieteellisistä tulkinnoistaan muistettuun Sigurd Wettenhovi-Aspaan.
Talouden ja yhteiskunnan kehityksen unilukkari – arviossa Risto Murron Miksi Suomi pysähtyi?
KIRJAT | Murto kirjoittaa selkeästi, havainnollisesti ja tyynen rauhallisesti asioista ja ilmiöistä, jotka päiväkohtaisessa uutisoinnissa ajautuvat helposti riitoihin tai poliittisen myllytyksen kohteiksi.