Evakkoperhe etsii paikkaansa – arviossa Riko Saatsin Yönistujat

01.04.2025
levoton tuhkimo by hanna maria gronlund kulttuuritoimitus INSTA

Kuva: Liisa Valonen / Gummerus

KIRJAT | Äidinrakkaus pitää perheen koossa, kun on pakko sopeutua uuteen kieleen ja uskontoon.

”Karjalaisten kohtaloa ei voi olla vertaamatta nykypäivän maahanmuuttajien kohtaamaan epäluuloon.”

ARVOSTELU

4 out of 5 stars

Riko Saatsi: Yönistujat

  • Gummerus, 2025.
  • 191 sivua.
Osta kirja tai kuuntele sitä ääni­kirja­palveluista, tuet samalla Kulttuuri­toimitusta!
BookBeat Nextory Storytel

Kun Nastista tulee Anni ja Feodorista Heikki, on tapahtunut muutos, joka määrittää ihmisen koko loppuelämän. Suistamosta paenneen karjalankielisen evakkoperheen vanhemmista tulee samalla ”oikeita” suomalaisia. Näennäisesti asia on niin, mutta syvällä sisimmässä identeetti on se oma, Karjalasta mukana tullut.

”Oli paras hyväksyä muutos ja yllätykset. Varautua pahimpaan, jos ylipäänsä meinasi pysyä järjissään.”

Näin pohti Nasti, kun hänellä oli suuri huoli lastensa tulevaisuudesta suomalaisessa kyläyhteisössä, jossa he olivat toisten pilkattavana oudosta kielestään ja oudoista tavoistaan.

”Lapsistakin tulisi puolikkaita, jos en osaisi auttaa heitä. Heiltä jäisi puuttumaan käsitys siitä, keitä he olivat ja minne he lopulta tässä maailmassa kuuluisivat.”

Riko Saatsin Yönistujat (Gummerus, 2025) on liikuttava kuvaus siitä, millaiseen identiteettien ristiriitaan sotaa paennut ortodoksinen karjalaisperhe ensin ruotsinkielisellä Pohjanmaalla ja sitten myös Itä-Suomessa joutuu.

Karjalaisten kohtaloa ei voi olla vertaamatta nykypäivän maahanmuuttajien kohtaamaan epäluuloon. Torjuva suhtautuminen vieraisiin ja toisenlaisiin tapoihin ei ole valitettavasti mitään uutta.

Vaikka luovutetuilta alueilta evakuoidut olivat Suomen kansalaisia siinä kuin kaikki muutkin, oli etenkin karjalan kieltä puhuneiden ortodoksien vaikea päästä mukaan suomenkieliseen, luterilaiseen yhteisöön. Ryssittely oli ilmeisen yleistä.

* *

Saatsin kirja on omistettu kirjailijan isälle ja kaikille muillekin, jotka ovat oman kielensä menettäneet, kun ovat joutuneet sopeutumaan suomenkieliseen yhteiskuntaan.

Kirjan äiti Nasti pääsee ääneen myös karjalan kielellä, kun hän muistelee menneitä vuonna 1991 sairaalassa Joensuussa. Riko Saatsi jatkaa hienosti Nastin muisteluksia karjalankielisestä puheesta aina kirjan seuraavan luvun alussa suomeksi.

Karjalan kieli on paikoin todella haastavaa ymmärtää, ja moni sana jää minultakin arvailujen varaan, kun en löytänyt vastinetta edes Kotuksen Karjalan kielen sanakirjasta. Ajatuksen kaiketi sentään pääosin ymmärsin. Oli kuitenkin ilahduttavaa, että kirjassa oli tekstiä myös uhanalaisella karjalan kielellä, sillä kielen renessanssi on vasta tekemässä tuloaan. Saatsi elvyttää näin osaltaan sukunsa vanhaa kieltä.

Kirjan tapahtumien keskiössä on Nastin anopin ja Feodorin äidin Tatjanan kuolema, siirtyminen tuonilmaisiin. Yönistujat istuvat ja valvovat vainajan vieressä, rukoilevat ja esittävät anteeksipyyntöjään. Vainajaa kunnioitetaan kauniisti, mutta ongelmia seuraa, kun Tatjana-mummo joudutaan hautaamaan luterilaisin menoin.

Nasti pitää sydän särkevänäkin kiinni sopeutumisesta ja muutoksesta. Tatjanastakin tulee Taina, eikä auta Feodorinkaan muu kuin kantaa äitinsä väärännimisenä hautaan.

”Mummu oli osa muuttuvaa ja katoavaista luomakuntaa.”

* *

Riko Saatsi on kirjoittanut ymmärtävästi ja liikuttavasti äidistä, joka omat tunteensa tukahduttaen yrittää tasoittaa lastensa elämää uudessa ympäristössä. Vanha saa mennä, kun on sopeuduttava ja sulauduttava yhteisöön, johon on pakon sanelemana tullut liitetyksi.

Muutoksessa on kuitenkin myös jotakin pysyvää, muistot. Saatsin romaani on hieno kunnianosoitus suvun kielelle ja vanhoille tavoille.

Marjatta Honkasalo

* *

♦️ PIENI TUKI, ISO APU ♦️

Tilaatko joskus kirjan tai äänikirjan verkosta? Löydät ostoslinkkejä jokaisesta Kulttuuritoimituksen kirjakritiikistä. Niistä tehdyistä ostoksista Kulttuuritoimitus saa pienen siivun, joka auttaa ylläpitämään sivustoa. 

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua

Evästeinfo
Kulttuuritoimitus

Eväste on pieni tekstitiedosto, jonka internet-selain tallentaa käyttäjän laitteelle tämän tekemän sivustovierailun yhteydessä. Evästeitä tallennetaan ainoastaan niiltä sivustoilta, joita olet käynyt katsomassa. Evästeisiin ei sisälly henkilökohtaisia tietoja ja ne ovat sivustojen kävijöille vaarattomia: ne eivät vahingoita käyttäjän päätelaitetta tai tiedostoja, eikä niitä voi käyttää haittaohjelmien levittämiseen. Käyttäjän henkilötietoja ei voida tunnistaa pelkkien evästeiden avulla.

Evästeet vaikuttavat positiivisesti mm. käyttäjäystävällisyyteen, sillä niiden avulla valitsemasi sivusto avautuu jatkossa nopeammin vrt. ensimmäinen vierailukerta.

Evästeet voidaan ryhmitellä pakollisiin sekä ns. toiminnallisiin evästeisiin, jotka liittyvät esim. tuotekehitykseen, kävijämäärien seurantaan, mainonnan kohdentamiseen ja raportointiin.

PAKOLLISET EVÄSTEET

Pakollisia evästeitä ei voi estää, sillä ne liittyvät tietoturvaan ja sivuston teknisen toiminnan mahdollistamiseen. Esim. tällä sivustolla käytössä olevat sosiaalisen median jakonapit ovat oleellinen ja itsestäänselvä osa nykypäivän modernin sivuston teknistä rakennetta - siksi sosiaalisen median laajennuksia ei voi erikseen aktivoida tai deaktivoida. Käyttämällä kyseisiä jakolinkkejä hyväksyt sen, että somepalvelujen ylläpitäjät saavat tapahtumasta tiedon, jota ne voivat yhdistää muihin toisaalta kerättyihin tietoihin.

TOIMINNALLISET EVÄSTEET

Tällä sivustolla on käytössä ainoastaan yksi erikseen lisätty toiminnallinen eväste Google Analytics, joka on mahdollista sulkea pois päältä.

Pakolliset

Ilman näitä sivuston tekniseen toimintaan voi tulla ongelmia.

Google Analytics

Sivustoon on liitetty Google Analyticsin tuottama eväste, jolla seuraamme verkkosivuston vierailumääriä ja sivuston yleistä käyttöä.