Avoimet kirjahyllyt -tapahtuma muuttui koronaepidemian vuoksi virtuaaliseksi. Viime kesänä helsinkiläisopettaja Iina Vaarnamo ihasteli haltioissaan pälkäneläiskotien hyllyjä.
KIRJALLISUUS | Toisen kerran Pälkäneellä järjestettävässä kirjallisuustapahtumassa tehdään nyt virtuaalikierroksia lukutoukkien lukemistojen äärelle. Kirjahyllyt avautuvat 7. kesäkuuta.
Tommi Liljedahl, teksti ja kuvat
Pälkäne avaa toista kertaa kirjahyllyjä Avoimet kirjahyllyt -tapahtumassa. Viime vuodesta poiketen hyllyjä pääsee kurkkimaan viikon ajan virtuaalisesti.
Avoimet kirjahyllyt -tapahtumaan voi liittyä Lukijakunnan Facebook-sivulla. Sivulla esitellään 7.6.2020 alkaen päivittäin yksi tai useampi kirjahylly. Lisäksi Pikku-Finlandia-voittaja ja kevään ylioppilas Pyry Vaismaa tarjoilee huumoripitoisia videoreportaaseja kirjojen ääreltä.
– Haluamme hauskalla ja kepeällä tapahtumalla kannustaa ihmisiä tarttumaan kirjaan, oli kyse sitten mökki- tai vessalukemisesta, dekkarista tai Dostojevskista. Avoimet kirjahyllyt on omien kirjamuistojen fiilistelyä, keskustelua, kohtaamista, innostumista ja ideoita kesälukemiseksi, kulttuurisuunnittelija Marketta Pyysalo sanoo.
Rennon kesätapahtuman taustalla on kansallisesti tärkeä sivistyksellinen sanoma.
– Lukemisen hyödyt ovat merkittävät, silti määrä ja taso laskevat. Lukeminen vähentää stressiä, suojelee aivoja muistisairauksilta, lisää empatiakykyä ja kykyä ymmärtää toista ihmistä. Lukutaito on tärkeä vaikuttamisen ja itseilmaisun väline, eli kyse on myös eriarvoistumisen ehkäisemisestä, Pyysalo painottaa.
Avoimet kirjahyllyt keräsi viime kesänä reilut parisataa kävijää 25 hyllyn äärelle. Aitoolainen Risto Wallenius löysi Jyri Kankilan hyllystä kiinnostavaa luettavaa, muun muassa yhteiskoulun vanhat vuosikertomukset, joista löytyivät kaikkien kirjoitustulokset arvosanoineen.
Erilaisia lukijoita alakoululaisesta ikäihmisiin
Avoimet kirjahyllyt -tapahtumasivulle lisätään 7.–14.6. päivittäin videoita, joissa erilaiset lukijat kertovat kirjahyllyjensä sisällöstä. Mukaan on saatu hyllyjä monenlaisilta lukijoilta, jotka edustavat koko ikäkirjoa alakoululaisesta ylioppilaaseen ja ikäihmisiin. Kohteiden valinnassa on painotettu monipuolisuutta ja ainutlaatuisuutta.
Hyllyjen omistajat kuvaavat itse videot, joissa he esittelevät hyllyjään, lukuharrastustaan ja itselleen tärkeitä teoksia. Virtuaalitoteutus mahdollistaa myös yllätykset ja reviirin laajentamisen Pälkäneen ulkopuolelle.
– Olisi hienoa, jos videoista, hyllyistä, kirjoista ja niiden esiin nostamista teemoista syntyisi keskustelua tapahtumasivulle, Pyysalo sanoo.
Avoimet kirjahyllyt -tapahtumassa ovensa avaavat lukijat esittelevät itselleen tärkeitä teoksia. Luopioislainen Päivi Kosonen haaveili lapsena, että hänellä olisi vielä joskus paljon kirjoja. Ensimmäisiä omia kirjoja oli raittiuskirjoituskilpailusta palkinnoksi saatu teos.
Kirjahyllyt kertovat kodista
Avoimet kirjahyllyt -tapahtuma syntyi viime vuonna, kun Pälkäne juhlisti Lukutaidon vuodella 300 vuoden takaista Medelplanin puuaapista. 25 pälkäneläistä avasi ovensa ja hyllyjen äärellä pääsi tutustumaan omistajalle tärkeisiin teoksiin sekä bongaamaan tuttuja teoksia. Mukana oli niin pappilan kirja-aarteita kuin taskukirjakokoelma, josta löytyvät numerojärjestyksessä kaikki julkaistut Aku Ankan taskukirjat sekä erikois- ja teemanumerot.
Avoimet kirjahyllyt -tapahtuma keräsi kävijöiltä runsaasti kiitosta. Kohtaamiset hyllyjen äärellä poikivat hienoja keskusteluita, ja muillakin paikkakunnilla innostuttiin uudenlaisesta, raikkaasta konseptista.
Viime vuonna jotkut kävijät harmittelivat, ettei päivän aikana ehtinyt kiertää kaikkia kiinnostavia kohteita. Virtuaalitapahtumassa ei tarvitse juosta kellon kanssa, vaan videoiden äärelle voi palata uudelleen koska tahansa. Sosiaalisessa mediassa niitä voi myös helposti jakaa ystäville.
Syksyn Kirjafestareita ei ole vielä peruttu
Koronaepidemian vuoksi Avoimet kirjahyllyt -tapahtuma oltiin jo perumassa.
– Vaikkei kirjahyllyjen äärelle kertyisikään kerralla kymmeniä ihmisiä, niin korona-aikaan ei tunnu hyvältä kutsua ihmisiä omaan kotiin, Marketta Pyysalo sanoo.
Tapahtuma siirtyi nettiin helpommin kuin moni muu kesätapahtuma.
– Onneksi Pälkäneen tapahtumakesä ei kokonaan kuivunut, vaan osa tapahtumista voidaan järjestää, kun väkirajoituksista ja välimatkoista pidetään huolta.
Pyysalo elää vielä toivossa, että toinenkin Lukuvuoden synnyttämä tapahtuma voidaan järjestää syyskuun puolivälissä. Sunnuntaina 13.9. on tarkoitus viettää Kirjafestareita Rönnvikin viinitilalla Laitikkalassa.
Viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestetyn tapahtuman vetonauloina toimivat historioitsija Teemu Keskisarja sekä kesälaitikkalalainen Seppo Hovi ja trubaduuri Aimo Kokkola, jotka johdattelivat Reino Helismaan ja Junnu Vainion iskelmälyriikan hienouksiin. Päivä huipentui Kalevauvojen keikkaan navetan vintillä.
Tämänvuotisille Kirjafestareille on lupautunut puhumaan kosmologian emeritusprofessori ja tietokirjailija Kari Enqvist ja näytelmäkirjailija, ohjaaja Juha Jokela. Näyttelijä Emilia Pokkinen ja flamencokitaristi Toni Jokiniitty aloittavat festarit Eeva-Liisa Mannerin teksteihin ja Nino Miguelin musiikkiin perustuvalla esityksellä Väsynyt olemaan vahva.
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Kirsi Kunnas kirjoitti yli 40 vuotta sitten nuoren Jounin vihkoon Lahden kirjailijakokouksessa uniikin lorun
LUKIJOILTA | Lukijoiden muistoissa nousevat esiin sekä Kirsi Kunnaksen kirjoittamat rakkaat runot että huumorintajuinen ja välitön ihminen runojen takana.
Jalmari Finne oli monen toimen mies ja elämä oli hänelle seikkailua – syntymästä nyt 150 vuotta
JUHLAVUOSI | Jalmari Finne syntyi 1874 eli hänen syntymästään tulee kuluneeksi tänä vuonna 150 vuotta. Kangasalan suuruuteen voi tutustua uudella sivustolla ja kirjaston näyttelyssä.
