Kirsi Kunnas miehensä Jaakko Syrjän ja poikiensa Mikon ja Martin kanssa. Kuva: Wiki Commons
MUISTOKIRJOITUS | ”Kirsi Kunnas oli rohkea, lorutyyliä ja nonsenseä käyttävä nero, joka taikoi sanoilla sellaisia soinnillisia rytmejä, ettei niille voinut kuin antautua ihaillen”, Erkki Kiviniemi kirjoittaa.
Kirsi Kunnas (1924–2021) on poissa.
Hän on Suomen kansan rakastama lastenrunoilija. Hänen Tiitiäisensä, taikurinsa, siilinsä ja sammakkonsa ja perunakattilansa ovat ihastuttaneet monia sukupolvia.
Kirsi Kunnas oli rohkea, lorutyyliä ja nonsenseä käyttävä nero, joka taikoi sanoilla sellaisia soinnillisia rytmejä, ettei niille voinut kuin antautua ihaillen.
Hän oli kuitenkin myös merkittävä lyyrikko modernismin tullessa runouden eturintamaan erityisesti naiskirjailijoiden voimin syrjäyttämään koskenniemeläisen runomittapakon. Vuonna 1947 ilmestynyt esikoisteos Villiomenapuu kertoo jo nimellään runon vapauttamisen tahdosta.
Vielä harvempi tietää Kirsin voimakkaasta yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Hän oli lyömässä ratkaisevan nyrkin pöytään Tampereen Kauppahallintalon pelastamisessa purkutuomiolta.
On monia muitakin kertomuksia Kirsin tinkimättömien ja selväjärkisten perustelujen ratkaisevista vaikutuksista rakennusten purun ja ympäristön huononnushankkeiden vastustamisessa.
On hienoa, että hänelle ehdittiin perustaa Suomen Luonnonperintösäätiön nimikkometsä, Tiitiäisen metsä, Ylöjärvelle lähelle Kirsin ja hänen miehensä kirjailija Jaakko Syrjän pitkäaikaista kotia.
* *
Tunsin Kirsin viime vuosikymmeninä melko läheisesti. Kävimme puhelinkeskusteluja säännöllisesti korona-ajalla. Aina hän jaksoi puhua kirjallisuudesta, runon ja kulttuurin merkityksestä ihmiskunnalle.
Kirsi Kunnaan pitkä ja hyvä elämä on ainutlaatuista ja kunnioitettavaa.
Hänen hienosta lyriikastaan muistan erityisesti runon, jonka hän sanoi olevan mieleisiään. Se käsitteli kuolemaa:
”Vasta selkä valon muuria vasten
sen hetken terällä
joka elämän ja kuoleman
erottaa toisistaanolemme yksin vailla varjoa.
Silmät niin pimeät.
Näyt
ammuksina sisään räjähtävät.”(Kuun kuva meissä, 1980)
Erkki Kiviniemi
Kirsi Kunnas eli 96-vuotiaaksi. Kuva: Wiki Commons
Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua
Johanna Loukaskorpeen Sinuhe teki vaikutuksen nuorena – Uudelleen lukeminen oli pettymys
KIRJAHYLLYNI | Apulaisrehtori Johanna Loukaskorpi pääsi lukemisen makuun, kun kirjastoauto kävi kotikulmilla Kangasalan Huutijärvellä kerran viikossa.
Metsänomistajat on saatu hakkaamaan metsiään kuitupuuna omaksi tappiokseen, Teemu Kaskinen sanoo
HENKILÖ | Mitä liikkuu metsäherran päässä? Kirjailija Teemu Kaskinen teki suomalaisen metsäntutkimuksen poikkileikkauksen reilut 700-sivuiseen Yö ja usva -romaaniin.
”Musiikki on kansainvälisin kieli” – Tampere Filharmonian seuraava ylikapellimestari on Kristian Sallinen
HENKILÖ | Tampereen kaupunginorkesterin tuleva ylikapellimestari ja taiteellinen johtaja Kristian Sallinen aloittaa kolmivuotiskautensa syksyllä 2027.
Äänisuunnittelija Maura Korhonen luo soivia kudoksia ja kaipaa äänisuunnittelulle myös kritiikin huomiota
MIKÄ ÄÄNI | Kulttuurileikkaukset osuvat nimenomaan freelance-taiteilijoihin ja vapaan kentän toimijoihin, muistuttaa äänisuunnittelija Maura Korhonen.