Suomen menestynein elokuvaohjaaja vieraili Ylistarossa ja klassikkoautonsa kanssa osallistui koko päivän mittaiseen Vintage Film & Car -tapahtumaan. Elokuva numero 20 tulee, jos aihe löytyy.

Marita Nyrhinen, teksti ja kuvat

Ihastuttava henki vallitsi toukokuisena lauantaina 25.5. Ylistarossa elokuvateatteri Matin-Tuvalla. Vintage Film & Car -tapahtumaan oli saanut kutsun myös Aki Kaurismäki. Ylistaron lakeudet tulivat ohjaajalle aikoinaan tutuiksi, kun hän kuvasi Munakan pelloilla elokuvaansa Leningrad Cowboys Go America.

Vanhat autot ovat kiinnostaneet Kaurismäkeä aina, ja niitä näkyy säännöllisesti hänen elokuvissaan. Hän saapui elokuvateatterin pihaan komealla 1967 vuosimallin Checker Marathon Limousinellaan. Samainen auto nähtiin ensi kertaa elokuvassa Juha (1999).

Kaurismäki ihastui yhdeksälle henkilölle rekisteröityyn autoon niin vahvasti, että päätti pitää sen. Autolla on rooli myös elokuvissa Laitakaupungin valot (2006) ja Toivon tuolla puolen (2017).

Kun portit autonäyttelyalueelle aukenivat ja Kaurismäki aloitti autonsa esittelyn, ympärille kokoontui joukko autoentusiasteja sekä tietenkin elokuvadiggareita. Selvisi, että vaikka Checker näyttää tuhdilta kuin traktori, se on helppo ja kevyt ajettava. Automerkkiä on alun alkaen valmistettu New Yorkin taksikäyttöön, joten siitä on täytynyt tehdä ketterä kaupunkikaara.

Aki Kaurismäki poseeraa elokuvatähtikoiransa Varpu sylissään vasemmalla puolellaan elokuvatapahtuman primus motor Anssi Luoma ja oikealla tamperelainen Heikki Keskinen.

Uusi elokuva syntyy, jos aihe löytyy

Kaurismäki saa kutsuja mitä hienoimpiin kansainvälisiin elokuvatapahtumiin, mutta Ylistarossa sai sen käsityksen, että hänelle pieni on kaunista. Autoaan ja elokuviaan vaatimattomin elkein esitellyt hyväntuulinen käsikirjoittaja-ohjaaja teki yleisöön syvän ja lähtemättömän vaikutuksen.

Päivän elokuvana nähtiin Kaurismäen käsikirjoittama ja ohjaama Ariel (1988). Elokuvan nimi syntyi sattumalta. Kaurismäki harrastaa autojen lisäksi moottoripyöriä. Hänellä oli jo valmis käsikirjoitus elokuvaan, mutta sillä ei ollut nimeä. Hän korjaili moottoripyöräänsä, ja oikaistessaan selkänsä katse kiinnittyi pyörän tankkiin. ”Siinä luki Ariel, otin sen suoraan elokuvan nimeksi”, Kaurismäki kertoo.

Kaurismäki tunnustaa, että elokuva syntyi pakon edessä, sillä tuotantoyhtiön talous oli kuralla. Hän kirjoitti käsikirjoituksen sisuuntuneena ja nopeasti ja sai sen säätiön tukirahakäsittelyyn viime hetkillä.

– Jotenkin jäi pakkopullan maku, enkä oikein pitänyt elokuvasta. Ehkä se siitä syystä vaatimattomassa standardissani näyttää olevan yksi kestävimmistä elokuvistani.

Arielissa Turo Pajalan esittämä päähenkilö ajoi vuoden 1962 Cadillac Convertiblellä, josta tuli niin rakas, että sekin on yhä Kaurismäen hallinnassa.

Anssi Luoman kokoelmasta löytyivät kaikki Aki Kaurismäen pitkien elokuvien julisteet, jotka muodostivat komean näyttelyn Matin-Tuvan aulaan. Paula Oinosen maalauksia on ikuistettu Kaurismäen elokuvien julisteisiin Hamlet liikemaailmassa (1987). I Hired a Contract Killer (1990), Boheemielämää (1992) ja Juha (1999).

Aki Kaurismäki on tehnyt 19 pitkää elokuvaa. Kun häneltä tiedustellaan, vieläkö elokuvia tulee, sen enempää suunnitelmia paljastamatta hän vastaa:

– Sehän on niin naurettava luku, että eihän siihen voi lopettaa.

Kaurismäki sanoo menevänsä ”aihe edellä”, elokuvalla täytyy olla merkitystä. Kun aihe löytyy, alkaa tapahtua.

Kaurismäki tunnustaa kokevansa niin sanotut rehelliset työt hyvin läheisiksi ja sanoo tehneensä ennen elokuvauraansa kaikkea mahdollista. Hän sanoo rakastavansa ihmisen ja koneen välistä vuorovaikutusta.

– Olen aina puolustellut kuvaamisiani niin, että niillä on dokumentaarinen arvo suomalaisen yhteiskunnan muutoksen kuvaamisessa.

Kaurismäki nauttii ison ja jykevännäköisen autonsa ajamisesta.

Vieraita Tampereelta saakka

Aki Kaurismäen vierailu Ylistarossa kiinnosti Tampereella saakka. Henkilökohtaisesti Kaurismäen tunteva tamperelainen Heikki Keskinen ihailee Kaurismäen suomalaisen kulttuurin upeaa dokumentointia. Kaurismäki on dokumentoinut elokuviinsa paljon suomalaista miljöötä mutta myös teollisuutta.

Esimerkkinä Keskinen mainitsee Tulitikkutehtaan tytön, jossa esitellään tulitikun koko valmistusprosessi. Arielissa on myös useita hienoja teollisuuskohtauksia. Elokuvissa näkee sellaista vanhaa teollisuutta ja miljöitä, jotka ovat jo Suomesta hävinneet.

Sisarukset Sirkka Makkonen ja Terttu Nyström saapuivat Tampereelta todistamaan Kaurismäen vierailua, jota on odotettu monta vuotta.

– Kaurismäen vierailu Ylistaron Matin-Tuvassa on niin tärkeä tapahtuma, että tänne oli pakko päästä, Nyström kertoo.

Nyström on ollut Matin-Tuvassa aikaisemminkin. Vuosien varrella siellä on näytetty silloin tällöin kotimaisia ensi-iltaelokuvia niin, että ohjaajat ja näyttelijät ovat olleet paikan päällä.

Nyströmillä on iso suku, ja monet ovat elokuvafaneja.

– Kaurismäen veljekset ovat aina olleet meidän suvussa suosikkeja. Lammaskukkulan veljeksiksi heitä kutsumme – Mauri Kunnaksen Nyrock-cityä kunnioittavasti lainaten. Moni meistä osaa leffojen ah-niin-mainiot repliikit ulkoa. Varmasti olisi seuraavakin sukupolvi tullut mukaan, mutta syntymäpäiväjuhlat sattuivat samalle päivälle.

Nyström oli kiitellyt Kaurismäkeä siitä, että tämä malttaa juoksuttaa lopputekstit niin hitaasti, että ne ehtii myös lukea. Kaurismäki vastasi, että siitä asiasta hän ei tingi.

– Pitäähän tekijät esitellä, ei ole mitään järkeä niitä vauhdilla juoksuttaa, hän sanoi.

Sirkka Makkonen (vas.), Terttu Nyström, Ritva Nyrhinen ja Heikki Keskinen saapuivat Tampereelta Vintage Film & Car -tapahtumaan.

Nyströmin mielestä Matin-Tupa on ainutlaatuinen teatteri Suomessa. Hänen mielestään kaikkien pitäisi käydä siellä joskus. Hän kiittelee myös tapahtuman järjestäjää Anssi Luomaa, joka oli tapansa mukaan kasannut runsaasta julistekokoelmastaan hienon näyttelyn. Mukana oli julisteet kaikista Aki Kaurismäen pitkistä elokuvista – ja joistakin lyhäreistäkin.

Isosisko Sirkka Makkonen on Nyströmin kanssa asioista samaa mieltä.

– Käymme muutaman kerran vuodessa Ylistarossa vanhoja lapsuuden maisemia katsomassa ja sukulaisia tapaamassa. Nyt oli taas hyvä tilaisuus yhdistää reissu Matin-Tuvan kulttuuritarjontaan. Filmiä ja valoa -festareilla on käyty monta vuotta, Makkonen kertoo.

– Kaurismäkiin törmäsin 1980-luvulla, kun teeveestä tuli Mikan ohjaama Valehtelija. Akin hulvaton hulttiorooli ei unohdu ikinä. Minulla oli myös ilo tehdä töitä heidän isänsä Jorman kanssa, kun vaatetusalan yrityksillämme oli yhteisiä projekteja, Makkonen muistelee.

Makkosta viehättää Kaurismäen elokuvien karu ja ankea kamerakerronta sekä niukka puhe ja tietysti se, että aina ollaan heikomman puolella.

Aviisin kriitikko ja Solaris-kerhon jäsen

Matin-Tuvan seinällä on yli 100 nimekkäälle elokuvatoimijalle omistettua laattaa. Aki Kaurismäki naulasi omansa tukevasti alustaansa.

Aki Kaurismäki kasvoi lapsuudessaan muun muassa Orimattilassa ja Toijalassa Etelä-Pirkanmaalla. Hän pääsi ylioppilaaksi Kankaanpään lukiosta, josta oli luontevaa hakea Tampereen yliopistoon. Siellä hän opiskelikin muutaman vuoden tiedotusopin laitoksella.

Veri veti kuitenkin elokuvien pariin monellakin tavalla. Elokuvakerho Monroen ohjelmisto tuli Kaurismäelle tutuksi, ja Solariksen kerhossa hän vaikutti elokuvaohjelmiston valintaan hallituksen jäsenenä. Kaurismäen terävät elokuvakritiikit opiskelijalehti Aviisin palstoilla valistivat tuon ajan opiskelijoita.

Elokuvasta tuli niin merkittävä osa Kaurismäen elämää, että hän päätyi veljensä Mikan kanssa yhdeksi Münchenin elokuvakoulun päättötyönä valmistuneen Valehtelija-elokuvan käsikirjoittajista. Hän myös esitti elokuvan päähenkilöä Ville Alfaa, joka on sympaattinen mutta sairaalloinen valehtelija.

Veljekset ystävineen perustivat noihin aikoihin tuotantoyhtiö Villealfan, joka nimettiin kunnianosoituksena Jean-Luc Godardin elokuvan Alphaville (1965) mukaan. Valehtelija voitti vuoden 1981 Risto Jarva -palkinnon Tampereen lyhytelokuvajuhlilla. Siitä Akin ja Mikan ura alkoi nousujohteisesti. Akilla on nyt takana liuta lyhäreitä ja 19 pitkää elokuvaa, jotka ovat kaikki nähtävissä Yle Areenassa.

Nykyään Pirkanmaan elokuvakeskuksella on iso rooli Aki Kaurismäen elokuvien levittäjänä; levityksessä on suurin osa pitkistä elokuvista ja monta lyhytelokuvaa.