Jari Korkki laittoi manserockin kansien väliin: ”Helsinkiläiset eivät ymmärrä Popedasta mitään”

25.09.2022

Pate on manserockin ydinvoimaa. Kuva: Ulla-Maija Svärd

HENKILÖ | Toimittaja Jari Korkki on matkustanut ehtimiseen Tampereen ja Helsingin väliä junalla haastatellakseen manserockin nimimiehiä ja -naisia tietokirjaansa Manserock jäi soimaan.

”En ole pyrkinyt järisyttäviin paljastuksiin, mutta saattaa tästä kirjasta uuttakin tietoa saada.”

Päivi Vasara

Manserock-termi on keksitty Tampereella. Tarkemmin ottaen se syntyi Juice Leskinen Coitus Intin ja Alwari Tuohitorvi -yhtyeen yhteisen kesäkiertueen nimeksi 1975. Keksijä oli keikkamyyjä Heikki Kauppinen.

Manserockista kuitenkin puhuttiin varsinkin Helsingissä hieman halventamassa mielessä junttimeininkinä. Tässä suhteessa se vertautuu ilmaisuun nysse.

Nysse on onnikkaa tarkoittavana sanana murretaitaja Hannu Hyttisen sanakirjassa hieman arveluttava, sillä se perustuu helsinkiläisvitsiin, jossa tamperelainen toteaa toiselle tamperelaiselle linjurista, että ”nysse tulee”.

– Sekä nysse että manserock otettiin sitten parempaan käyttöön Tampereella vähän kuin pakon edessä, Jari Korkki sanoo.

Pakollinen oppimäärä

Se on kiukun patinoimaa, reteetä ja roimaa, kirjoitti Juice Leskinen kappaleessaan Manserock.

Toimittaja-tietokirjailija Jari Korkki on nyt paketoinut koko Suomen rokkipiirejä varten pakollisen oppimäärän musiikki-ilmiöstä kirjaansa Manserock jäi soimaan (Docendo, 2022).

– Bändin ensimmäinen lause oli usein: emme ole manserokkareita. Tähän oli kaksi syytä, ei haluttu ratsastaa tällä maineella ja toinen oli sama kuin nysse-asiassa. Aikansa tapeltiin Mansea ja nysseä vastaan, mutta sitten annettiin olla.

Julkisuus pyörittää Jari Korkkia

Myönnytys on mennyt pitkälle. Tampereen seudun joukkoliikenne on Tampereen kaupungin joukkoliikenneyksikön tilaamasta liikenteestä käytetty markkinointinimi. Markkinoinnissa käytetään myös nimeä Nysse.

Manserock-termi on nyttemmin vakiintunut. Kun Vapriikkiin tehtiin näyttelyä, jo ensimmäisessä palaverissa oli pakko myöntyä siihen, että näyttelyn otsikossa on oltava sana manserock, koska se houkuttelee yleisöä.

Tapasimme Jari Korkin kanssa Manserock jäi soimaan -kirjan julkistamispäivänä (21.9.2022) elokuvateatterin Niagaran yhteydessä olevassa Cafe & Bar Raina -kahvilassa. Paikan valinta oli tämä, koska ylemmissä kerroksissa sijaitseva Radio 957 odotti seuraavanaentisen ohjelmapäällikkönsä haastatteluhetkeä.

Saman päivän aamuna Korkki oli ollut Maikkarin aamutelevisiossa ja taisi päivään mahtua muitakin medioita.

thumbnail Korkki Peltonen

Hannu Peltonen kuvasi Jari Korkin noin vuosi sitten. Peltonen on suurin yksittäinen syyllinen uuden tietokirjan syntyyn. Häntä on myös haastateltu kirjaan Popedan ensimmäisenä managerina. Kuva: Hannu Peltonen

Jalat Helsingissä ja Kotkassa

Tätä nykyä Jari Korkki on monipaikkainen ihminen. Toinen jalka on Kotkassa ja toinen Helsingissä.

– Olen sanonut, että ensimmäinen kotipaikkani on Tampere. Toiseksi olen kotkalainen. Helsinkiläistä minusta ei tule ikinä, mutta pikkaisen voin olla töölöläinen. Paikallisuus on näet tärkeä asia. Sitä voi olla aidosti monipaikkainen, jos kaikissa paikoissa on tarpeeksi tavaraa ja riittävästi vaatteita, jottei niitä tarvitse rahdata mukanaan.

Kotkan kyljessä Pyhtäällä Korkki hoitaa alkuviikon kunnan viestintää ja markkinointia. Loppuviikon hän tekee Helsingissä toimittajan töitä.

Tampereelle hänellä on vahvat siteet. Täällä asuu äiti ja veli perheineen sekä kavereita.

– Veljen perheessä on neljä lasta. Se tietää luontevaa asiaa Tampereelle. On ollut ristiäisiä, rippijuhlia ja yhdet häätkin.

– Aina kun saavun Tampereelle junalla tai bussilla, minulla on tunne, että tulen kotiin.

Omien sanojensa mukaan hän on liian nuori miettimään, missä eläkepäivänsä viettää. Jätetään siis Tampereelle optio auki.

thumbnail Korkki ja Mustajärvi 20.8.2021 gmail

Tämä kuva on mukana kirjassa. Jari Korkille Pate on Pauli, koska Pauli oli se ihminen, joka haki silloisen vaimonsa töistä, kun Korkki oli hommissa Radio 957:ssa. Kuva: Kirsi Mäkinen

”Minulle Pate on Pauli”

Manserockiin Korkilla on luonteva suhde. Pauli ”Pate” Mustajärven silloinen vaimo oli Korkin 957-aikoina töissä samassa paikassa puhelinkeskuksena.

– Minulle hän on Pauli. ”Pate” on rooli. Pauli oli se, joka haki vaimonsa töistä. Kun tutustuin häneen, rooli karisi. Helsinkiläiset eivät ymmärrä Popedasta mitään. Popeda on ensemble, joka on viety näyttämölle. Popedan keikkaa pitää mennä seuraamaanl kuten näytöstä tai esitystä.

– Popedaa ei tarvitse rakastaa. Siitä ei tarvitse edes tykätä. Silti se on meidän Pate ja meidän Popeda.

Korkki on kasvanut samaan tahtiin Eppujen ja Popedan kanssa.

– Joskus Juha Torvinen kysyi minulta, muistanko Aknepopin. Voin vastata tähän, että osaan ne kappaleet vieläkin ulkoa. Minulle kolahti Puhtoinen lähiöni (1980). Se oli sitä vaihetta, kun punk-Eput muuttuivat melodisemmiksi. Olen Dire Straitsin fani, joten kitarasointi oli se juttu. Pantse ja Juha oppivat nopeasti soittamaan kitaraa.

Kirjan aikajänne on 1970- ja 1980-luvut. Tullikamarin tulon verran noteerataan myös 1990-luku.

Ei ole pelkkää nostalgiaa

Jotkut ovat sanoneet, että Manserock meni hautaan samaan aikaan, kun Juice kuoli. Tähän voi heittää vastalauseen. Joko sanoja on tullut itse vanhaksi, sillä riittävä määrä artisteja ja riittävä määrä manserockia syntyy edelleen.

Helsinkiläisille otti koville se, että 1980-luvulla Tampere oli suomirockin pääkaupunki.

Jari Korkin periaate on, että nostalginen kannattaa olla niin kauan kuin muistaa. Tätä hän noudattaa kirjoittaessaan Tammerkoski-kotiseutulehteen.

Aamulehden Moro-liitteen entinen pomo Olli Kemmo pyysi Tammerkoskeen juttua, jossa kaikki on vielä hyvin. Tähän vastaukseksi Korkki kirjoitti tarinan siitä, kuinka hän kulki rollikalla kouluun.

Tietokirja manserockin vaiheista lienee myös viihdyttävä, sillä kirjoittaja on hauska mies.

Kirjaan on haastateltu muun muassa seuraavia suuruuksia: Pate Mustajärvi, Veltto Virtanen, Mikko Alatalo, Harri Rinne, Heikki Silvennoinen, Juha Torvinen, Aku Syrjä, Kikka Laitinen, Tiina “Toni” Lähteenmäki, Rale Koivisto, Dave Lindholm, ja Moog Konttinen.

Huomionarvoista on se, että muusikkojen lisäksi taustavoimat, kuten Poko Rekordsin Epe Helenius, Rockadillo Recordsin Tapio Korjus sekä toimittajina tunnetut Waldemar Wallenius, Timo Kanerva ja Juho Juntunen, pääsevät ääneen.

Idea tuli monesta suunnasta

Kirjan idea lähti monesta suunnasta. Korkin kaveri Hannu Peltonen ehdotti haastattelukirjaa juuri manserockin taustavoimista. Peltonen onkin suurin yksittäinen syyllinen tähän uuteen tietokirjaan.

Juice täytti 1990-luvun alussa 40 vuotta ja keskittyi myöhempinä vuosina musiikin sijaan kirjoittamiseen, perheeseen ja sairastamiseen. Tässä käännekohdassa toimittajat Harri Tuominen ja Waldemar Wallenius haastattelivat Juicea kuukausien ajan. Haastattelujen pohjalta tehtiin 40-tuntinen radio-ohjelma. Niistä syntyivät kaksi Juice puhuu -kirjaa.

– Bändikirjoja oli, samoin teoksia yksittäisistä artisteista, mutta kokonaisuudesta tiettynä aikakautena ei ollut kerrottu. Minä aloin aikuisena opiskella poliittista historiaa, joten minulla oli työkalut siihen, miten voi kirjoittaa lähimenneisyydestä.

thumbnail Mikko Alatalo KT 8742 1

Kirjaan on haastateltu myös Mikko Alataloa. Kuva: Ulla-Maija Svärd

Korkki kirjoitti väkisin myös itsestään

Uusi kirja ei jää nimestään huolimatta Tampereen rajojen sisälle, vaan se ulottuu Kangasalle, Ylöjärvelle ja Pirkkalaan.

Syntyi hybriditeos, sillä väkisinkin Korkki kuvatessaan tätä aikakautta kirjoitti itsestään.

– Osittain tämä on muistelmateos. Kirjahanketta vauhditti se, että haastattelua kannattaa kysyä, kun on kohde on elossa. Mika Sundqvistia en ehtinyt jututtaa. Waldemar Walleniuksen haastattelin pari kuukautta ennen hänen kuolemaansa. Kirjani onkin omistettu Walleniukselle. Tähän on syynä se, että se osoittaa, että kirja on tärkeä ja että jotkut asiat, jotka Wallenius sanoi kirjassa, ovat testamentillisia. Hän muun muassa totesi, että Mikko Alatalo on kunnon mies, joka on aina ollut vähintään ookoo tyyppi. Wallu itsehän kyllästyi rokkiin vanhemmalla iällä.

Puu saa lehdet, jos on tilaa

Varsinaisesti Korkki ei karsinut kirjansa aihepiiriä, mutta hän ei myöskään mennyt vellomaan liikoihin yksityiskohtiin, koska ihmisten ei tarvitse tietää vaikkapa jonkun ihmisen itsemurhan yksityiskohtia. Lillukanvarret jäivät pois myös siltä osin, että kirjoittaja ei tuntenut tarvetta selittää asioita rautalangasta, vaan jätti tilaa lukijan omalla ymmärrykselle.

Haastattelujen saaminen oli luontevampaa ja sujuvampaa niiden kohdalla, jotka Korkki tunsi entuudestaan.

Katja Ketulle kävi niin, että hän kirjoitti Ismo Alangosta 1 600 sivua. Sitten kustantaja sanoi, että tiivistä, ja eihän siinä hyvin käynyt.

– Minulla on toimittajan, varsinkin televisiotoimittajan tausta. Kirjoitan nurin päin. Lisään tilkkeet perästä päin, jos on tilaa. Kirjoitan lehdettömän puun, ja jos se on merkkimäärän puitteissa mahdollista, lisään puuhun lehdet.

Monenlaista historiatietoa

Osansa kirjassa saavat Tampereen ravintolat ja Klubit. Kirjaan on haastateltu myös ravintola-alan ihmisiä.

Vuonna 1992 Korkki julkaisi edesmenneen Jari Niemelän kanssa Holipompelia-kirjan, joka kertoi alkoholihistoriasta vuoteen 1932 asti eli samaan hetkeen, kun kieltolaki päättyi.

Holipompelia huusi kakkososaa, joten tässä sitä nyt sitten on. Tampere on siitä erikoinen paikka, että yliopisto- ja elokuvakerhoporukat olivat tiiviisti tekemisissä keskenään. Niemelän kanssa teimme kirjan Tarinoita Tampereen taloista, johon koottiin Moro-lehdessä julkaistut talojutut.

Kirjassa ei politikoida hirveän paljoa. Vähän kuitenkin. Ei ollut salaisuus, että nuori Epe kuului kokoomusnuoriin ja veti kokoomusnuorten diskoa. Timo Kanerva taas sanoo, että “se ei ollut hänen juttunsa” kertoessaan, miksi samana päivänä syntyneet myöhemmät hyvät kaverit eivät nuorukaisina tunteneet toisiaan.

Subjektiivinen aikakäsitys

– Aikaan suhtaudun kirjassa subjektiivisesti. Kun muutin Tampereelta vuonna 1993 pois Lontooseen, en tuntenut enää uusia soittajia. Nyt minua vetää suvun lisäksi Tampereelle jalkapallo.

Korkki kysyi esimerkiksi Juntuselta, Alatalolta ja Mustajärveltä, mitä manserockista jäi käteen, mitkä ovat sen tulevaisuuden nimet.

– Pauli vastasi, että tiedätkö Huora-yhtyeen. Juho Juntunen taas kertoi Janne Juutisesta, joka sai oppilastyönään yhdistää Popedan ja Petri Nygårdin. Video Nautitaan kesästä on popedampaa kuin Popeda itse. Mikko mainitsi etenkin Pispalan Pub Kujakollin jamit ja Hauli Bros -yhtyeen.

Kaiken kaikkiaan manserockilla on menneisyyden lisäksi tulevaisuus.

Tämä ei ole ainoa Korkin Tamperetta käsittelevä tietokirja. Tätä ennen hän matkusti Tampereelle haastattelemaan Kalervo Kummolaa. Näitä matkoja oli yksi viikossa, kunnes korona pakotti tapaamiset Teamsiin. Siitä syntyi kirja Kale – Rautakansleri.

Rockin ilosanomaa eteenpäin

Muistella haluaa moni muukin, siksi uudelle kirjalle on tilausta.

– Kun soitin Pahkasian tekemisestä kuuluisalla Markku Paretskoille, hän sanoi, että hän on tällaista kirjaa odottanutkin ja tässähän se nyt sitten tulee.

Manserockin ilosanomaa Jari Korkki on vienyt eteenpäin myös henkilökohtaisella panoksella. Jos aikoinaan Ylen toimittajien bileissä oli jäykkää, hän avasi karaoken vetämällä viisi Popedaa peräkkäin.

– Nordean viestintäjohtajalle heitän vieläkin kohdattaessa Kellot lyö, koska sitä hän minulta Ylen kesätoimittaja-aikoinaan bileissä karaokessa toivoi.

* *

Jari Korkki

  • Politiikan toimittaja ja tietokirjailija, joka nykyisin työskentelee muun muassa Kauppalehdessä.
  • Oli Yle TV1:n lauantaisin lähettämän Ykkösaamun pitkäaikainen juontaja. Maaliskuussa 2021 Korkki aloitti Pyhtään kunnan osa-aikaisena viestintä- ja markkinointiasiantuntijana.
  • Opiskeli 1980-luvun puolivälissä tiedotusoppia Tampereen yliopistossa ja toimi uransa alussa useita vuosia Radio 957:n toimittajana. Vuosina 1993–1997 hän työskenteli BBC:n suomenkielisessä toimituksessa Lontoossa.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua