Huono omatunto sai Matti Mörttisen kirjoittamaan haastattelukirjan Suomen ensimmäisistä naisista

03.10.2022

Matti Mörttinen. Kuva: Kari Pitkänen

TIETOKIRJALLISUUS | Presidentti Tarja Halonen sanoi nokkelasti uraa uurtavista naisista kirjoittavalle Matti Mörttiselle, että vaikka kuinka olisit feministi, haastattelukirjaan tulee väkisinkin miesnäkökulma.

”Halosen kommentti helpotti minua. Päätin, että en ajattele tätä seikkaa ollenkaan.”

Päivi Vasara, teksti

Vaatii näinä aikoina jonkin verran siviilirohkeutta kirjoittaa miehenä kirjaa naisista, mutta näin toimittaja, tietokirjailija Matti Mörttinen kuitenkin päätti tehdä.

Idea kirjaan tuli monesta suunnasta. Kirjassa Ensimmäiset – Uraa uurtaneita naisia Suomessa (Into, 2022) kerrotaan niistä yksi tapaus.

– Minulla oli yksinkertaisesti huono omatunto. Olin puhumassa Ylen tamperelaiseläkeläisille. Aiheensa olivat Sauli Niinistöstä ja Antti Rinteestä tekemäni kirjat. Minulta kysyttiin, kuka on seuraava päähenkilö. Kysyjä saattoi olla mies. Toinen kysyi, etten varmaan keksi ketään naista, josta voisin kirjoittaa. Tämä toinen kysyjä oli nainen.

Tämän keskustelun jälkeen Mörttinen joutui juttelemaan omantuntonsa kanssa. Hän on kirjoittanut yhdessä Lauri Nurmen kanssa teokset Sauli Niinistö: Mäntyniemen herra ja Antti Rinne – Koko tarina. Molemmat ilmestyivät vuonna 2019. Viime vuonna valmistui Matin yksin kirjoittama asekauppias Shlomo Zabludowiczin elämäkerta.

Nimi syntyi salamana

– Kun olin saanut ajatuksen kirjasta, nimi Ensimmäiset syntyi heti. Joskus nimen synnyttäminen tietokirjalle on pitkällinen prosessi. Samoin kirjan konsepti oli välittömästi selvä.

Vuoden 2021 tietokirjallisuuden kattauksesta Mörttinen sai hyvän läpileikkauksen, koska hän oli mukana Kanava-lehden palkintoraadissa. Huomioita kertyi siitä, että naisista kirjoittaminen on aallon harjalla, mutta nämä kirjat ovat keskittyneet historiallisiin naisiin. Tässä oli aukko paikattavaksi: kirja, joka kertoo tämän päivän naisista, jotka edelleen vaikuttavat yhteiskunnassa.

– Arvostelua on herättänyt se, että elämäkertoja tehdään alle 50-vuotiaista ja että eräästäkin laulajasta on tehty viisi kirjaa. Paljon on viljelty arkkityyppiä, jossa väkivaltaista urheilulajia harjoittanut mies sortuu päihteisin kunnes raitistuttuaan ryhtyy yrityskonsultiksi tai tulee uskoon. Kyllä tähän rinnalle pitää saada kirja suomalaisista naisista.

Tarja Halonen 1 KT mv

Presidentti Tarja Halonen ulkoministeriaikoinaan. Kuva: Ulla-Maija Svärd / Me Naiset

Halonen: ”Väkisin miesnäkökulma”

Haastatellut naiset suhtautuivat kirjoittajaan ylipäätään neutraalisti.

– Tarja Halonen totesi kuitenkin nokkelasti, että kirjaani tulee väkisin miesnäkökulma. Hän sanoi, että vaikka kuinka olisin feministi, tämä näkökulma tulee väistämättä. Tämä helpotti minua ja päätin, etten ajattele asiaa ollenkaan.

Syksyn alussa on kohuttu Maria Petterssonin kirjasta Suomen historian jännät naiset, koska tutkijat ovat pitäneet sen lähdeviitteitä puutteellisina ja syyttäneet Petterssonia plagioinnista.

– Olen lukenut Petterssonin ensimmäisen kirjan Historian jännät naiset ja pidin siitä. Tätä toista kirjaa en ole lukenut. En osaa tietenkään suoralta kädeltä sanoa, onko siihen kopioitu suoraan tekstiä.

Jos kohussa haluaa nähdä myönteisiä puolia, niin ainakin se osoittaa, että tietokirjojen arviointi on terävöitynyt.

– On hyvä, että laaduntarkkailu on tiukentunut. Tästä eräästä laulajasta tehdyssä viidennessä kirjassa oli selviä virheitä, jotka kirjoittajan olisi pitänyt oivaltaa ihan vuosilukujen perusteella.

– Toinen puoli Petterssonin ympärillä käyvässä kohussa on se, että tutkijat eivät ehkä ole hoksanneet, kuinka hyväksi heidän työlleen ja tutkimustiedon esille nostamiselle sen popularisoiminen on. Tietenkin pitää antaa krediitti tiedon alkuperäiselle lähteelle. Minä olen siteerannut Erja Lyytisestä aiemmin kirjoitettua kirjaa, ja se on mainittu lähteenä.

Kattauksesta tuli monipuolinen

Mörttinen on tyytyväinen kirjan kattaukseen. Hän harmittelee, että ex-pankinjohtaja Sirkka Hämäläinen, EU-komissaari Jutta Urpilainen ja everstiluutnantti Inka Niskanen kieltäytyivät.

–Voi kunpa he olisivat suostuneet. Ymmärrän kyllä hyvin, ettei strategisesti keskeisessä sotilasammatissa toimiva ihminen voi syvällisesti puhua asioista julkisuudessa.

Kirjaan haastatellut ovat poliitikko Anneli Jäätteenmäki, piispa Mari Leppänen, EK:n hallituksen puheenjohtaja Jaana Tuominen, EU-parlamentin pääjohtaja Leena Maria Linnus, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomari Pauliine Koskelo, entinen pelastusjohtaja Piia Vähäsalo, päätoimittaja emerita Reetta Meriläinen, muusikko Erja Lyytinen, pääjohtaja Nina Kopola, kapellimestari Susanna Mälkki, tuntematon naisurheilija sekä presidentti Tarja Halonen.

Listat ovat mielenkiintoisia

Kirjassa on haastattelujen lisäksi vaivalloisen etsimisen jälkeen tehdyt listat ensimmäisistä naisista eri elämänalueilla. Ne ovat mielenkiintoisia. Esimerkiksi ensimmäinen naisnimismies oli 1500-luvulla. Aineistoa on kerätty kesään 2022 asti. Tuorein tieto on jääkiekon SM-liigan toimitusjohtajan Kati Kivimäen valinta.

Myös haastattelut on tehty tämän vuoden aikana.

– Listojen teko oli haastavaa tiedon haravointia ja keräämistä. Järjestöt olivat hyvin avuliaita. Hanna Suutelalta sain vahvistuksen, että ensimmäinen nainen teatterinjohtajana oli Tilda Vuori Tampereen Työväen Teatterissa.

Listat antavat perspektiiviä siitä, missä vaiheessa historiaa naiset astuivat esiin.

– TTT:n Momentum-musikaali kuvaa hyvin 1900-luvun alkua, jolloin naisten merkitys kulttuurissa tunnustettiin merkittäväksi. Vuosisadan alussa naisilla meni paremmin. Maailmansotien välinen aika oli huonoa. Ensimmäiseen eduskuntaan valittiin paljon naisia. Otti aikansa ennen kuin valittiin nainen ensimmäisen kerran ministeriksi. Toiseen ministeriin menikin sitten kohtuuttoman pitkä aika.

Luulisi myös, että naisten merkitys nousee sodan jälkeen, kun paljon miehiä on kuollut. Näin ei Suomessa käynyt, vaan piti mennä 1960- ja 1970-luvulle, kun suuret ikäluokat olivat nuoria ja radikalisoituivat.

– Sen jälkeen on ollut tasaisempaa. Elisabeth Rehnin valinta puolustusministeriksi oli merkittävä. Politiikassa naiset saivat tilaa, mutta talouselämässä eivät. On paradoksi, että meillä on viiden naisen johtama hallitus, mutta verotilastojen mukaan naiset, jotka tekevät rahaa, ovat kaukana listan kärkisijoilta.

Mörö2

Matti Mörttisen kirjassa on haastattelujen lisäksi listauksia eri alojen ensimmäisistä naisista. Ensimmäinen virkanainen on ollut 1800-luvulla, ensimmäinen lentäjä 1930-luvulla. Kuva: Kari Pitkänen

Halonen paljastaa uutisen

Mörttinen ei halunnut tehdä kirjaa, jossa kyyneleet silmissä tilitetään elämää ja avaudutaan heikoista hetkistä.

– Tämä kirja on väistämättä viipale jokaisen yhdentoista haastatellun naisen elämästä. He kertovat, millaista oli olla ensimmäinen jossain tehtävässä.

On kirjassa uutinenkin: presidentti Tarja Halonen luopuu ensi vuoden joulukuuhun mennessä kaikista tehtävistään. Silloin hän täyttää 80 vuotta. Halonen on ollut muun muassa johtokunnanjäsen Thomson Reuters Founders Share Companyssa. Tähän toimeen valitaan todella korkean profiilin kansainvälisiä toimijoita. Halonen ei ole näistä kotikentällä pitänyt meteliä.

”Naisiin, poliitikkoihin ja julkisuuden naisiin kohdistuva somehaukkuminen on niin säädytöntä, että on turha antaa siihen enää uusia aiheita”, sanoo Tarja Halonen kirjan haastatteluosuudessa.

Vihakirjoitukset koukuttavat. Moni jää niitä lukemaan, vaikka ne ovat vastenmielisiä. Halonen on huomannut tämänkin piirteen. ”Putinin huorat” on tullut ikävästi tutuksi.

Yksi keino reagoida nimittelyyn on ottaa kieli omaan haltuun. Suomessa nuoret naiset heittävät hyvinkin rennosti toisilleen, että ”terve, mitä huora”. Halosen korvissa tämä tervehdys kuulosti ihan hirveältä, mutta osoittaa hänen mielestään myös tervettä itsetuntoa ja kielen ottamista haltuun.

Naisnimikkeistä neutraaliin

Ensimmäiselle naiselle hänen esitaistelijuutensa voi olla taakka. Hän tietää, että seuraajansa tulevat leimatuiksi.

– Tämä kirja on olemassa siksi, että tätä virttä ei pitäisi enää veivata. Toivon mukaan vuonna 2040 kirjasta ei tarvitse tehdä uutta versiota, vaan lasikatot ovat jo murtuneet. Ehkä sitten tehdään kirja viimeiset miehet. Ensimmäiset naiset tulevat esiin, jotta seuraajilla olisi helpompaa.

Susanna Mälkki sanoo kirjassa, että hyvä tavoite on neutraalius – jos vain voisi olla kapellimestari ilman etuliitettä ”nais”. Taidemusiikki on hämmästyttävän vinoutunutta tässä suhteessa.

– Lasikattoja murtaneet naiset ovat auttaneet tasaamaan sukupuolijakaumaa johtavilla paikoilla. Se on muuttanut koko kulttuuria ja tehnyt epäkohtiin puuttumisen helpommaksi, sanoo Matti Mörttinen kirjansa alkusanoissa.

– Kirja on tarpeellinen myös yksinkertaisesti siksi, ettei Suomessa vielä ole saavutettu mitään tasa-arvon ideaalia, vaikka meillä tätä kirjoittaessa on puhtaasti naisten johtama hallituskoalitio ja pääministerinainen, joka on pysynyt vallassa yli kaksi ja puoli vuotta.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua