Gekko Paavilainen arvioi UMK-biisit: ”Vähän pelottaa, mitä sinne lähtee”

03.02.2025
levoton tuhkimo by hanna maria gronlund kulttuuritoimitus INSTA

Gekko Paavilainen kotonaan Tampereella. Kuvat: Mikko Vattulainen

MUSIIKKI | Eli Harju istui Euroviisu-fani Gekko Paavilaisen kanssa alas arvioimaan vuoden 2025 Uuden Musiikin Kilpailussa kisaavat kappaleet. Joukosta löytyi hyvää, mitäänsanomatonta ja aivan kamalaa.

Eli Harju, teksti

Kirjailijan, parturi-kampaajan ja monitoimimiehen Gekko Paavilaisen ensimmäinen Euroviisu-muisto on vuodelta 1984, kun ruotsalainen Herreys voitti kisan. Siitä lähtien hän on katsonut viisut joka vuosi.

– Jos minä olen Euroviisu-fani, tunnen kuitenkin ihmisiä, jotka ovat vielä kovempia faneja. Tai itse sanon, että Euroviisu-friikkejä. He ovat sellaisia megamegamegafaneja, jotka seuraavat läpi vuoden kaikkien maiden kaikki mahdolliset alakisat ja pitävät omia kokoontumisia, Euroviisu-piknikkejä ja kaikenlaista.

Gekko on myös juontanut Euroviisu-iltoja Tampereen G Livelabissa. Jono tapahtumaan oli niin pitkä, että kaikki eivät mahtuneet sisälle. Tärkeintä Gekolle itselleen on UMK:ssa ja Euroviisuissa juuri niiden yhteisöllisyys.

– Se kerää tietynlaiset ihmiset yhteen, pystyy keskustelemaan ja jakamaan asioita. Ja totta kai se musiikki on tärkeää, vaikka ensisijaisesti pidänkin kilpailua sellaisena freakshow’na. Euroviisumusiikki on omanlaisensa alalaji.

Gekolle Euroviisut ei ole laulukilpailu. Laulun taso ei ole niin tärkeää kuin hyvä esitys.

– Euroviisuissa voi näyttää, mitä erilaista ja mielenkiintoista mikäkin maa pystyy tuomaan maailmalle. On hienoa, että Suomessakin on vihdoin herätty siihen ja UMK:stakin on tullut niin iso juttu, että se on nykyään Nokia Arenalla. Tänä vuonna pääsen itse sinne katsomaan finaalia.

Gekko Paavilainen

Gekko Paaviilainen on juontanut Euroviisujen kisakatsomoa Tampereen G Livelabissa, jonka tiskin takana hän työskentelee. Tänä vuonna hän on UMK-kisailtana katsomassa tapahtumaa livenä Nokia Arenassa.

Euroviisujen poliittisiin ulottuvuuksiin hän ei halua ottaa kantaa.

– Se on hyvä kysymys, josta voitaisiin keskustella koko päivä. Itse mieluummin en puutu asiaan. Pidetään politiikka pois tästä kuviosta ja pidetään vain hauskaa.

Voittaja vähän pelottaa

Uuden Musiikin Kilpailussa kisaavat kappaleet julkaistiin yksi kerrallaan aina keskiyöllä. Gekko kuunteli ne aina heti seuraavana aamuna. Tämän vuoden kappaleista mikään ei sykähdyttänyt suuresti, vaan Gekon mielestä siellä on ”kaksi hyvää, yksi melkein hyvä, kaksi kamaluutta ja kaksi mitäänsanomattomuutta”.

– Nyt kun toinen yleisön suosikki One Morning Left suljettiin kisasta, vähän pelottaa, mitä sinne lähtee. Suomalaiset haluavat aina lähettää joko heviä tai jotain hullua ja hauskaa.

Gekon ja toimittajan kommentit kappaleista ovat tässä UMK-finaalin esiintymisjärjestyksessä.

* *

Costee: Sekaisin

Gekko: Tämä on yllättävä. Tykästyin kappaleeseen oikeastaan heti kun kuuntelin sen ekan kerran. Minä ja moni kaveri kuitenkin ihmettelimme aluksi, että mitä, onko Costee tosiaan UMK:ssa! Minulla oli sellainen kuva, että hän on enemmän suomirap-tyylinen.

Eli: Minulle tämä oli linjassa sen kanssa, mitä Costeesta tiesin. Hänellähän on tällaisia melankolisia indie-henkisiä biisejä jonkin verran.

Gekko: Niin, hän on sellainen sanoisiko popihko-rapihko. Suomalainen pop ja rap ovat sellainen outo pallo, että sieltä ei oikein voi erottaa, mikä on mitäkin. Mutta vaikka tämäkin on hyvin perinteinen biisi, tässä on joku imu. Costeehan ei ole mikään maailman paras laulaja, hän laulaa tämänkin biisin aika tasapaksusti, mutta se on hänen tyylinsä. Tässä on hyvä meininki ja poljento.

Eli: Niin on. Tämä on hyvä, mutta odotin koko ajan kuitenkin jotakin huippukohtaa, isoa droppia tai sooloa. Jotain jäi puuttumaan. Ehkä se fiilis tulee siitä tasaisesta laulusta.

Gekko: Totta, kyllä viisubiisissä pitäisi aina olla joku kunnon modulaatio. Tässä on vain pieni.

Kuuntele kappale täältä.

Gekko Paavilainen

Gekolla on mittava kokoelma elokuvia ja sarjakuvia. Kauhuelokuvien tuntijalle eräs tietty kohta Nightmares-kappaleessa särähtääkin korvaan.

* *

Neea River: Nightmares

Gekko: Tämä on toinen niistä mitäänsanomattomista. Hän osaa laulaa, biisi on ihan ok, mutta tämähän on kuultu jo miljoona kertaa. Ja koska tykkään mennä pikku detaljeihin, huomautan, että tässä lauletaan ”I don’t see nightmares anymore”. Olen Elm Street -elokuvani nähnyt niin monta kertaa, että tiedän, ettei niin voi sanoa. Se on ”have nightmares”. Ihan kuin suomenkieliset sanat olisi käännetty jollain tekoälyllä englanniksi.

Eli: Olen samaa mieltä. Hyvin laulettu, mutta biisi sinänsä on aika mitäänsanomaton. Toinenkin kohta sanoissa viittaa suomen kieleen, se on tavallaan ihan hauskakin. Siellä nimittäin mainitaan ”devils on walls” ja suomeksihan sanotaan, että maalataan piruja seinille.

Gekko: Totta! Sanoitus on minusta aika tönkkö kerta kaikkiaan. Jos tämä biisi lähtisi Euroviisuihin, kyllä hävettäisi olla suomalainen.

Kuuntele kappale täältä.

* *

Goldielocks: Made Of

Gekko: Tämä on mielestäni tämän vuoden toiseksi paras biisi. Minulla on isolla yli tuhannen biisin Spotify-listallani jopa kaksi Goldielocksin biisiä. Suomalaisille hän ei ehkä ole vielä kauhean tuttu artisti. Kappaleessa on sellainen letkeys, ja se on selvästi kansainvälinen, samalla tavoin kuin esimerkiksi Jesse Markinin viime vuoden UMK-kappale Glow. Se oli ihanan valmiiksi Euroopan markkinoille pureskeltu, ja tässä on samaa vivahdetta. Tykkään myös Goldielocksin äänestä. Jännitän tämän livevetoa ehdottomasti.

Eli: Tämä oli henkilökohtainen suosikkini. Se on biisinä kiinnostava, siinä on vaihtelua ja koukkuja, ja Goldielocksin ääni on ihana.

Gekko: Tämä on noussut aika monen muunkin suosikiksi, mitä olen kuullut. Toivon hänelle oikein nousujohteista uraa artistina.

Eli: Kyllä. Olin kuullut Goldielocksista lähinnä nimen aikaisemmin, mutta tämän kuultuani kiinnostuin heti hänen tuotannostaan ja kävin kuuntelemassa sitä lisää. Sitä efektiähän kisaajat varmasti toivovatkin.

Kuuntele kappale täältä.

* *

Viivi: Aina

Gekko: Tämä on se biisi, josta tänä vuonna eniten tykkään. Viivi tulee varmasti vetämään homman kotiin myös livenä. Tykkään hänen tyylistään ja äänestään. Olen myös voimaballadien ystävä, ja tämä on Voimaballadi isolla V:llä! Tässähän on todella kauniit sanat. Siellähän lauletaan esimerkiksi ”kun mun päästä muistot häviää, tiedä, mun sydämessä mä olen sun kanssa aina”. Tässä on kaunis tarina siitä, että me kaikki vanhetaan. Hyvin surumielinen, mutta kaunis. Tykkään!

Eli: Tässä on tosiaan kaunis tarina, ja tykkään myös Viivin äänestä. Siinä on sellainen pieni käheys tai pienenpieni särö.

Gekko: Just näin! Viivi on ehkä joskus tupakkansa ja viskinsä nauttinut, kuten meikäläinenkin. Viivillähän oli Anin kanssa ihan huikea duetto, Lupaa et sä lähet. Heidän äänensä sointuvat kauniisti yhteen. Se meidän olisi pitänyt lähettää Euroviisuihin.

Eli: Kappaleen alussa alkoi häiritä, kun pystyin aina arvaamaan seuraavaksi tulossa olevan riimin. Mutta yksinkertainen riimittely voi toimia hyvin ulkomaiselle yleisölle. Selkeät riimit tunnistaa helposti, vaikkei ymmärrä kieltä.

Kuuntele kappale täältä.

Gekko Paavilainen

Viivin laulama voimaballadi Aina on Gekon mielestä tämän vuoden paras UMK-biisi. Hänen kaikkien aikojen suosikkinsa euroviisukappaleista on voimaballadi sekin: A Monster Like Me, Norjan ehdokas vuodelta 2015.

* *

Nelli Matula: Hitaammin hautaan

Gekko: Kun kuuntelin tätä ekan kerran, mietin, että mikä 12-vuotias nämä sanat on kirjoittanut. Ihan järkyttävän huono sanoitus. Mutta ideahan tässä biisissä on hyvä. Toisto toiston perään tämä kasvaa hienosti, ja Matulakin osaa laulaa. Onhan tämä silti poljennoltaan sellainen hop-hop-hop. Tätä varmasti bailataan Mixeissä kolmelta yöllä, mutta ei kiitos.

Eli: Matulan herkkä ääni ja diskobiitti on kuitenkin hauska ja toimiva yhdistelmä. Hänkin laulaa tosi kauniisti. Odotan mielenkiinnolla, millaiseen suuntaan tämän show lähtee. Videohan oli aika taiteellinen.

Gekko: Niin, Nellikin osaa kyllä laulaa livenä varmasti, mutta odotan silti jännityksellä livevetoa.

Kuuntele kappale täältä.

* *

Erika Vikman: Ich Komme

Gekko: Yksi tämän vuoden kamalimmista. Minua hävettää tämä biisi. Nostan kyllä sinänsä Erika Vikmanille hattua, arvostan häntä artistina. Hän on tangokuningatar, mutta ei lähtenyt tekemään uraa sillä tittelillä, vaan aivan omalla tyylillään. Huonoa vertausta käyttäen, onhan hän tämän ajan Kikka. Mutta tämä on biisinä ihan mitäänsanomaton renkutus! Eiköhän tissit ja sormi suussa ole jo nähty. Onhan tissit sinänsä kiva asia, mutta tämä on jopa sellaista, voisiko sanoa, naisellisuuden häpäisyä. Biisi on ihan hirveä suoraan sanottuna. Ei näin.

Eli: Tämä on minusta Erika Vikmanin kuuloista, hänen tyylilajissaan. Siinä on kivaa elämäniloa, mutta ei se biisinä ole hyvä. En toivoisi tätä Euroviisuihin.

Gekko: Niin, hänellä on paljon parempiakin biisejä.

Kuuntele kappale täältä.

Gekko Paavilainen

Tämän vuoden UMK-kisakappaleista suurin osa ei säväytä, mutta Gekko keksisi Suomen musiikkiskenestä paljon hyviä artisteja, jotka voisivat pärjätä Euroviisuissa.

* *

Aliisa, Mirella vai Maija?

Eli: Kenet Suomesta lähettäisit Euroviisuihin, jos saisit lähettää ihan kenet tahansa?

Gekko: Nyt heitit pahan. Ottaisin jonkun nousevan nuoren artistin, leidit lavalla on niin nähty. Joku, jossa olisi elinvoimaa… Lähettäisin Aliisa Syrjän. Hän on pirteä tyyppi ja osaisi varmasti edustaa Suomea hyvin. Tai sitten vaikka Mirella. Nuorta energiaa lavalle!

Eli: Itse lähettäisin ehkä Maija Vilkkumaan. En usko, että sillä välttämättä voitettaisiin, mutta minusta olisi hauskaa kuulla ja nähdä se esitys. Tai sitten Vilma Jää.

Gekko: Joo, tai sitten voisi lähettää Been tai Bessin. Suomessa on niin hirveästi hyviä nousevia artisteja ja tulee hyvää uutta musiikkia koko ajan.

Uuden Musiikin Kilpailu Tampereella Nokia Arenassa 8.2.2025. Lisätietoa UMK:n sivuilta.

Myös nämä saattavat kiinnostaa sinua